8-vuotiaan pojan kanssa menee hermot!
Mikä avuksi, kun poika ei usko mitään, mitä hänelle sanoo? Olemme yrittäneet hyvällä eli selitetty nätisti, että pitää uskoa ja olla kiltti, mutta se ei auta. Sanoo vastaan lähes joka asiasta ja uskoo vasta tosi kovan huudon jälkeen, ja nyt alkaa mennä hermot vanhemmilta.
Onko samanlaisia kokemuksia muilla?
Kaikki neuvot ovat kalliita. Nurkka meillä on käytössä, mutta pitääkö alkaa käyttään myös kärpäslätkää?
Apua äkkiä!
Kommentit (4)
Ihan jos suoraan saan sanoa, niin ärsyttävää näsäviisasta lässytystä joutuu päivät kuuntelemaan. Lisäksi toisaalta poika on niin isoa, niin isoa, mutta kuitenkin kaipaa äitin apua hyvä ettei takapuolensakin pyyhkimiseen vielä.
" Äiti, missä on voi?" Äiti missä mun sukat on? Äiti millä tätä leipää leikataan? Äiti mihin sä olet vienyt mun Aku Ankat? Äiti mitä tää tarkottaa?" Äitiäitiäitiäitiäiti.... Puuh.
Meidän uhmaikäinen on paljon helpompi kasvatettava.
Sitä paitsi lasten kasvatus on kuin kivirekeä kiskoisi ylämäkeen. Ja sellastia sen kuuluu ollakin. Ei tuu sitten liian ikävä kun lähtevät kotoa. Eihän tuo teidän poikakaan pyöri nurkissa kuin kymmenen vuotta enään.
Ett sellaista.
T. apua etsivä äiti.
Kertokaa muutenkin, mitä poikanne puuhaavat, ja millaisia ovat