Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Kaveria käy sääliksi

Vierailija
26.07.2007 |

Minulla on kaveri jolla on vaimo ja kaksi pientä lasta. Pariskunnan välit olivat olleet jo pidemmän aikaa tulehtuneet, kaverini ei tuntunut osaavan tehdä mitään enää oikein, vaimo oli jatkuvasti vaan pahalla päällä ja ilkeili kaverilleni. Syytä kysyttäessä ei kuulemma vaivaa mikään eikä ole mitään puhuttavaa. Terapiaankaan vaimo ei suostunut. Ja mainittakoon tässä vaiheessa että kaverini on varmasti hoitanut oman osuutensa kotihommista, ei ryyppää jne. Kaverini ei halua erotakaan lähinnä lasten takia (ei kuulemma halua elää niin ettei näkisi heitä joka päivä ja olisi mukana lasten arjessa). Silti tilanne on ollut kaverilleni todella ahdistava jo pitkään.



Noh, kaverini sitten alkoi saamaan haluttua huomiota toiselta naiselta saman harrastuksen piirissä (ei omasta aloitteestaan), he lähettelivät tekstareita toisilleen ja istuivat harjoituksien jälkeenkin joskus kahvilla ja vain puhuivat kaikesta mahdollisesta. Seksiä siis ei ole harrastettu missään vaiheessa, mutta ennenpitkää tunteita alkoi olemaan molemmin puolin pelissä. Kaverini vaimo sai asiasta vihiä ja sai odotetetusti aikamoisen kohtauksen. Vaimo koki ettei seksikään olisi ollut niin paha asia kuin henkinen pettäminen toisen naisen kanssa.



Pariskunta yrittää kursia avioliittoaan vielä kasaan. Kaverini tietysti lopetti viestittelyn toisen naisen kanssa siihen paikkaan, mutta nyt joudun seuraamaan vierestä kun kaverini vaimo syyllistää miestään koko ajan, kiristää joka asiassa tahtonsa periksi kaivamalla tuon toisen naisen puheeksi, uhkailee viemällä lapset toiselle paikkakunnalle jos mies sanoo mihinkään eriävää mielipidettä, haukkuu miestään koko suvulle ja kaveripiirille avoimesti ja oikuttelee tauotta ja syytä kysyttäessa kaivetaan aina esille tuo toinen nainen ja viestit jne.



Helvetti soikoon, kuinka paljon tuolla virheellä voi lypsää toista, loputtomiin vai? Olen yrittänyt tolkuttaa kaverilleni ettei kaikkea nyt sentään tarvitse sietää, vaikka olisi itsekin kuinka erehtynyt. Selkeästi vaimo ei tule koskaan unohtamaan eikä anteeksi antamaan kaverini tekoa, mutta eipä hän myöskään ole valmis muuttamaan omaa käytöstään miestään kohtaan, sama hirviö siellä kotona odottaa vieläkin. Minusta olisi viisainta lopettaa koko liitto, mutta kaverini ei suostu vapaaehtoisesti jättämään lapsiaan.



Itselläni ei enää meinaa kärsivällisyys riittää vierestä seuraamiseen, vaimo vie miestä kuin pässiä narussa koko ajan, perkele.



Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
26.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

aatteles, jos heille tulee ero ja äiti pompottaa miestä lasten avulla (varmaan tiedät että tuhansia tapauksia kun niin käy) niin kuinka rikki miehen elämä sitten on? Sille asialle ei varmaan kukaan voi mitään että lapset on (ONNEKSI) miehelle niin tärkeitä.



Loppujen lopuksi valinta on miehen. Jollei pelissä olisi lapsia saattaisin kehottaa etät laita mies miettiin kauanko tuollasta jaksaa.



Kyllä meillä jokaisella on se ämpäri joka sitten vaan joskus täyttyy ja raja tulee vastaan. Ikävää kyllä, useassa liitossa näin on jompi kumpi on se kärsivä osapuoli.



Olisko mahdollista että puhuisit miehen vaimolle? Ihan asiallisesti ja ilman syyttelyjä? Jos toinen vaikka alkaisi ajatella ja huomaisi virheitään.



Ja yksi asia vielä, et voi varmaksi sanoa millaista elämää heillä on, ellet asu saman katon alla. Kuulet ilmeisesti vain miehen version?

Vierailija
2/4 |
26.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

ero voisi enää pahentaa tilannetta??

Säälittää kun kaveri on liian kiltti omaksi parhaakseen ja vaimo ottaa kyllä kaiken hyödyn irti tilanteesta; " ei kannata odottaa seksiä enää ikinä, en pysty olemaan kanssasi koska..." , " lähden illalla ulos tyttöjen kanssa enkä tiedä koska palaan (mies ei enää pääse kavereiden kanssakaan ulos)" , " jos ei sitä ja tätä niin otan lapset ja muutan toiselle puolelle maata" .



Vaimolle on turha yrittää puhua, hän on ottanut täysin marttyyri-linjan eikä suostu edes miettimään mikä miehen alunperin on ajanut niinkin läheiseen suhteeseen toisen naisen kanssa. Hänen asenteensa on että miehet on vain kaikki sikoja ja pettää heti ku tilaisuus tulee.

En aio sekaantua asiaan, mutta kieltä saa purra oikein tosissaan etten sano mitään kun vaimoa tapaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
26.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suurin osa ihmisistä luulee että mies on meillä tossun alla, mutta asia on kyllä ihan toisinpäin.

Juttelin tässä kuukauden sisällä miehen parille vanhalle kaverille jotka tuntee miehen vuosien takaa ja sieltä tuli kommentti: " enkö mä koskaan kertonut sulle millanen toi xxx on?" No eipä kertonu ei. Olisin varmaan ajatellu sillon että paskaa puhuu mutta olisin ehkä vähän varovammin alottanut yhteiselon.

Mä sanon miehelle jos on sanottavaa oli ihmisiä ympärillä tai ei. Mies muiden läsnäollessa vaan hymyilee ja myöntelee hiljaa, mutta autapas armias millanen on kotona. jos yritän puhua asioista, lähtee meneen. Jos teen jotain mistä ei tykkää, pitää mykkäkoulua, eikä oo huomaavinaan lapsia (ihan kun lapset olis jotain sille tehny).

noihin vedoten kirjotin että jollei asu saman katon alla, ei voi tietää mitä siellä tapahtuu. Kaiken voi kääntää itselleen edulliseksi tai epäedulliseksi puheissaan eikä se oo silti vielä valehtelua tai keksimistä.



T: 3 (kai?)

Vierailija
4/4 |
26.07.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minunkin mies on mitä parhain seuramies kavereiden seurassa mutta kotona vain makaa sohvalla ja juo kaljaa. Saa flirtillään naisen kuin naisen nauramaan mutta kotona ei tee mitään...

Todella ilkeä suustaan mutta muiden seurassa käyttäytyy hyvin.

Miehen kaverit luulevat että pidän häntä tossun alla ja että olen todella mustasukkainen syyttä...Eivätpä vain tiedä totuutta.