Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Lopettakaa kiltit jo tuo onnettomuuksissa kuolleiden lasten äitien syyllistäminen!
23.07.2007 |
On kyseessä sitten marimekkoäiti, av-mamma, lähiöäiti tai mitä tahansa, niin kyllä varmasti jokainen yrittää pitää lapsistaan huolta, ovat sitten kotona, kaupassa, liikenteessä tai rannalla.
Nämä lapsensa tappajat ovat sitten asia ihan erikseen, mutta nämä hukkumistapaukset ym. mitkä ovat nyt olleet tapetilla, ovat hirveitä, hirveitä vahinkoja, eikä kenenkään näiden lasten äiti olisi varmasti halunnut käyvän näin.
Oletpa miten hyvä ja skarppi äiti tahansa, voi onnettomuuksia ja vahinkoja sattua, lapsi voi omassa turvallisessa kodissaan kompastua maton reunaan, lyödä päänsä ja kuolla, ette voi ilman faktoja syyllistää näistä asioista ketään.
Hävetkää, tai syyttäkää näitä äitejä edes omilla nimillänne!!
Kommentit (6)
Tosi monissa lapsikuolemajutuissa käy uutisoinnista ilmi, että lapsen valvonta on ollut puutteellista. 1-3 vuotiaat yksin pihalla, lapsi ilman valvontaa yli tunnin... Esimerkkejä piisaa viimeisen 10 vuoden ajalta..
Ei voi väittää, että näissä tapauksissa olisi äiti/isä tehnyt parhaansa.
Toivoa sopii, että kun näistä asioista kirjoitetaan (vaikkakin syyllistävästi ja yliampuvasti) niin nekin, jotka tällä hetkellä antavat esim. 2vuotiaansa leikkiä yksin mökkirannassa herävät ja tajuavat, että niin ei voi jatkua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tosi monissa lapsikuolemajutuissa käy uutisoinnista ilmi, että lapsen valvonta on ollut puutteellista. 1-3 vuotiaat yksin pihalla, lapsi ilman valvontaa yli tunnin... Esimerkkejä piisaa viimeisen 10 vuoden ajalta..
Ei voi väittää, että näissä tapauksissa olisi äiti/isä tehnyt parhaansa.
Toivoa sopii, että kun näistä asioista kirjoitetaan (vaikkakin syyllistävästi ja yliampuvasti) niin nekin, jotka tällä hetkellä antavat esim. 2vuotiaansa leikkiä yksin mökkirannassa herävät ja tajuavat, että niin ei voi jatkua.
muistutuksia siitä, mitä voi tapahtua. Ja millä keinoin se olisi ollut vältettävissä. Ja ehkä asiasta puhumalla joku pieni säilyy hengissä, kun äiti muistaa, että jollekin lapselle kävi ko. tilanteessa huonosti ja äiti toimii toisin kuin muuten olisi toiminut.
Sekava selitys, mutta huomiota lisää, varovaisuutta lisää, huonojen toimintamallien muutos turvallisemmiksi. Yksikään varoitus ei voi olla liikaa.
Syyllistäminen taas jotain aivan muuta.
Olen samaa mieltä ap:n ja Morren kanssa. Jokainen äiti pelkää, että hänen lapselleen tapahtuu jotain pahaa ja näissä syyllistämisketjuissa vain yritetään todistella, lähinnä kai itselle, kuinka meille ei koskaan voisi käydä näin, koska olemme niin paljon parempia vanhempia.
Alue: Aihe vapaa
Tällainen syyttäjä-äiti vakuuttaa täällä, että HÄN kyllä vahtii lastaan 100% varmuudella eikä heille käy IKINÄ mitään tuollaista. Toivottavasti ei käykään ja melko pieni todennäköisyys sellaiseen olisikin.
Tällä syyttelyllä äiti ikäänkuin vakuuttelee itselleenkin että eihän heille voi sattua tuollaista... eihän?! Se epävarmuus suorastaan loistaa rivien välistä. Samalla etsitään sen toisen äidin (vanhemman) vikoja ja vakuutellaan, ettei ikinä itse tekisi sellaista.
Olen ap:n kanssa samaa mieltä. Harvapa tahallaan haluaisi lapsensa hukkuvan. Nämä jutut ovat selkeitä vahinkoja, joita voi sattua. Ja niin kauan on helppo syyllistää, kun ei itselle ole tapahtunut mitään vastaavaa.