No niin avioparit: kertokaa yksikin hyvä syy mennä naimisiin!
Kommentit (19)
Menit naimisiin siksi, että eroaminen ois vaikeampaa? Ei varmaan kannata mennä naimisiin, jos ei usko itteensä on enempää!!!
Sä se epävarma taidat olla ja odotat vaan ukkos kosintaa vuodesta toiseen ja sitä ei kuulu
rakkaalleeni mitä hän minulle merkitsee ja vakuuttaa hänelle, että todellakin sidon elämäni häneen ja haluan olla hänen kanssaan hyvinä ja pahoina aikoina loppuelämäni.
Mahdollisuus juhlia tätä sukulaisten ja ystävien kanssa on se plussa.
En todellakaan odota " ukkoni" kosintaa, koska oon 19v! Ja mulla ei edes mitään " ukkoa" ole, mies on. Sulla taas on sen haiseva läskikasa jossain siellä sohvannurkassa, mitä yrität sietää :))
Vierailija:
En todellakaan odota " ukkoni" kosintaa, koska oon 19v! Ja mulla ei edes mitään " ukkoa" ole, mies on. Sulla taas on sen haiseva läskikasa jossain siellä sohvannurkassa, mitä yrität sietää :))
Vierailija:
En todellakaan odota " ukkoni" kosintaa, koska oon 19v! Ja mulla ei edes mitään " ukkoa" ole, mies on. Sulla taas on sen haiseva läskikasa jossain siellä sohvannurkassa, mitä yrität sietää :))
2. julkinen sitoutuminen merkitsee minulle paljon enemmän kuin kahdenkeskinen
3. ei tarvitse hypätä jossain isyydentunnustuksissa ym.
4. mahdollisuus yhteiseen sukunimeen - haluan yhteisen nimen, koska perhe on yksikkö
Ei vais. Samat syyt meillä on kuin 10 vuotta sitten, kun avioiduttiin.
Haluttiin turvata toistemme taloudelliset ja lailliset oikeudet. Halusimme perheen ja meistä tuntui luontevalta tehdä vähän virallisempikin sopimus ja sitoumus ennen mahdollisia lapsia. Avoliitto ei tuntunut meidän jutulta, halusimme jotain muuta, meidän mielestä lisää, eli avioliiton. Kihlautumisen jälkeen ei ollut enää kysymys kuin aikataulusta, oltiin niin vanhanaikaisia, että meille se oli avioliittolupaus.
Montas syytä tuossa jo on? En nyt sitten tiedä onko ne hyviä, mutta ne oli meidän syitä.
Niin ja se tärkein, rakkaus.
5. yhteiskunnallinen puoli: sitoutunut, pysyvä perhe on yhteiskunnan perusyksikkö ja lasten perusoikeus, ja avioliitto symboloi tätä pysyvyyttä. Vastaavasti avoliittojen yleisyys symboloi sitoutumattomuutta ja hajanaisuutta.
Ja ennen kuin tämä 19-v neiti tai joku muu pillastuu, niin EN viittaa tällä yksittäisiin perheisiin (joissa on poikkeuksia, tiedän), vaan laajempaan symboliarvoon.
Ja naimisiin emme menneet häiden takia, koska kävimme maistraatissa ja juhlia ei pidetty.
toisiamme ja lapsiamme kohtaan. Parempaa syytä en keksi.
Kaikki, niin omaisuus kuin lapsetkin, ovat avioliiton kautta automaattisesti yhteisiä eikä sitä tarvitse erikseen miettiä. (OK, ennen kuin joku oikaisee, omaisuus on yhteistä vasta erotilanteessa, mutta sehän silloinhan se vasta nouseekin esiin myös avoliitossa)
No se on vain yksi lisäplussa asiassa mutta todella se on rakkauden huipentuma (lapsien lisäksi) ja vahvin sitoutuminen mitä voi ihminen tehdä (taas lasten jälkeen).
Myöskin oikeudellinen turva sekä lapsellinen puoli minussa myöntää kuinka ihanaa on olla " rouva se ja se" . Vaikka muuten en olekaan niin rouva-ihminen;).
romanttiset syyt: Avioliitto oli viimeinen ja kaunein sinetti suhteellemme. Tahdomme olla yhdessä ja tavallaan virallistimme sen lopullisesti sukulaisten ja ystävien todistaessa.
Juridiset syyt: Leskeneläke yms. Aviopuolisoina olemme toistemme lähiomaisia- avopuoliso ei välttämättä saa sairaalasta yms. tietoa loukkaantuneesta/sairastuneesta puolisostaan.
Olen tuore rouva ja kylllä minusta tuntuu erilaiselta olla avioliitossa kuin avoliitossa. Mieheni kanssa olemme nyt perhe vaikkei lapsia vielä olekaan :)
avioliitto on aina ollut *itsestäänselvyys* seurustelun ja kihlautumisen jälkeen. en " hyväksy" /kannata avoliittoa.
tunsin että haluan olla mieheni kanssa yhtä ja jakaa kaiken. erossaolo on vaikeaa vielä parin vuoden naimisissa olon jälkeen:) en ymmärrä mitään noista perintö yms raha-asioista mutta ei tarvitsekaan..ikään niistä ei olla puhuttu. olemme yhdessä kuolemaan saakka ja asiat saa luvan hoitua sitten kun niiden aika on. lisäksi lapsille on turvallinen koti kun vanhemmat ovat naimisissa..ollaan yhtä perhettä.(ei mäkisiä ja virtasia!)
t.20-v nainen
Jos on noin huumorintajuton ihminen ja muutenkin muutama mutteri tipahanut, niin ei kannata kysellä täällä tällaisia :DD
1. Rakkaus. Halu elää yhdessä tämän tietyn ihmisen kanssa koko loppuelämä. Naimisiinmeno on mielestäni suurempi sitoutuminen kuin se, että vain muuttaa yhteen.
2. Perheen perustaminen. Koko perheellä sama sukunimi, ei isyyden tunnustamisia, lapsi saa olla jo sairaalassa oikealla nimellään (jos esim. kuolee synnytyksessä, menee oikean nimisenä hautaan, MINULLE tärkeä asia koska siskoni lapsi syntyi kuolleena eikä tullut haudatuksi isänsä sukunimellä, se asia satuttaa siskoani vieläkin)
3. Juridiset seikat: avio-oikeus omaisuuteen ja periminen lähinnä.
4. Käytännön syyt: mieheni on ulkomaalainen, ja asuimme vielä 2 vuotta sitten hänen kotimaassaan. Tapasimme siellä, ja asuimme siellä yhteisen taipaleemme 8 ensimmäistä vuotta. Elämäni naimisiinmenon jälkeen oli huomattavasti helpompaa kuin ennen sitä: sain paikallisen sukunimen eikä minua kohdeltu enää turistina vaan paikallisena. Myös vuosittainen paperisota työ- ja oleskeluluvan hankkimiseksi loppui. Sain myös samat oikeudet terveydenhuoltoon kuin paikallisillakin on.
tulee molemmille viimeistään siinä vaiheessa täysin selväksi että puoliso on erittäin vakavissaan hänen kanssaan ja haluaa olla koko loppuikänsä. Paremmalla tavalla ei toiselle voi osoittaa (ja koko sukulais- sekä ystäväjoukolle) että rakastaa ja on kykenevä sitoutumaan ja olemaan erittäin vakavissaan Yhdessä.