Ystäväni myöhästelee aina, miten sanoa kohteliaasti?

Sen sanon että tää kännykkäaika on tehnyt monelle helpommaksi luistaa sovituista ajoista, pahimmat soittaa 5 min. ennen sovittua aikaa (kun jo itse odotat sovitussa paikassa) että sori olen puoli tuntia myöhässä..... Vituttaa ja ovat parin kerran jäleen entisiä ystäviä.

soittaa 5 min. ennen sovittua aikaa (kun jo itse odotat sovitussa paikassa) että sori olen puoli tuntia myöhässä......

Ap täällä vielä.

Ystäväni käyttää myös tuota nro 13 mainitsemaa syytä, eli ei viitsi "*turhaan* aikatauluttaa" menojaan. "onhan sitä paljon tärkeämpiäkin asioita..."

Minusta tuo on tosi itsekästä ja halveksivaa toista ihmistä kohtaan.

Arvellaan, että kun minä nyt tässä vielä käyn suihkussa, lakkaan kynnet, soitan pari puhelua ja ripustan pyykit, kyllä se toinen siellä keksii jotain samansuuntaista puuhaa. Vaan kun ei. Tämä toinen on jo tehnyt kaiken valmiiksi, ja ei viitsi enää aloittaa mitään, koska odottaa ystävän pöllähtävän paikalle millä hetkellä hyvänsä.

Toivottavasti joku myöhästelija lukisi nämä kommentit ja katsoisi peiliin!

Ei sitä tarvitse miksikään kohteliaisuudeksi muuttaa. Itseäni ärsytti jossain vaiheessa, kun kaverini oli AINA myöhässä. Sanoin hänelle, että minua ottaa aivoon, kun hän on aina myöhässä. Hän pohti asiaa ja myönsi, että näin on ... ja paransi tapansa! Enää hän ei myöhästele. Tietty joskus muutaman minuutin, mutta niinhän meistä jokainen tekee.

oikeasti tarkoitat.

Mutta sekään ei enää riitä:(



Kaveri loukkaantui jo siitäkin, kun soitin perään, missä viipyy. Oli tunnin myöhässä, ja ajatttelin jo, onko jotain sattunut matkalla.

vähintään 30 min. ja mieluiten ainakin 45 min. myöhemmin. Mulle tehosi yhden myöhästelijäkaverin osalta. Hän tajusi ilman keskustelua, ettei myöhästelijää todellakaan ole kiva odottaa.



Aluksi oli tavallaan hauska kuulla hänen puheluitaan "hei, missä sä oikein oot, kun meidän treffien piti alkaa jo klo se-ja-se". Siihen vastaukseksi vaan, että "olen tulossa siihen aikaan, kun sun jousto yleensä loppuu". Toimii!!

sovitusta, soita ja ilmoita, että perut tapaamisen, koska sinulla ei ole aikaa odotella häntä enää.



Kun sinä olet saapuva osapuoli, niin mene tunnin verran myöhässä. Jos ystäväsi ihmettelee asiaa, niin toteta, että luulit tunnin myöhästymisen olevan ok, koska sen verran sinäkin myöhästelet.



Maistakoon siis omaa lääkettään

t. myöhästelijän vaimona 21 V

että seuraavan kerran mietin jonkun ajan esim. 20 min ja jos rouvaa ei kuulu, ilmoitan, että perutaan koko homma.

Raakaa peliä Raisiossa, oppikohan vanha koira uusia temppuja.

ap.

persoonia nämä myöhästelijät. Omaan ystäväpiiriini kuuluu myös tuttava, joka myöhästyy aina säännöllisesti. Mistäköhän ovat tavan oppineet?

Itse pyrin aina olemaan ajoissa, mutta jos esimerkiksi myöhästyn bussista, soitan samantien kaverille että näin kävi. Yleensä bussista myöhästyminen tarkoittaa vähintaan puolen tunnin odottamista toiselle osapuolelle.



Varsinkin kylmemmillä säillä vartinkin odottelu on jokseenkin ikävä kokemus... :(

Se myöhästelee aina töistäkin, ja se jos joku on todella ärsyttävää. Mikä ihme siinä on, että jotkut ei osaa tulla edes töihin ajoissa....

Nyt perheellisenä ei niin pahasti enää onneksi. Jos hänelle sanoi myöhästelystä, hän suuttui, koska eihän se nyt iso juttu ole, pakkoko vapaa-aika on aikatauluttaa niin tarkasti, kun työelämässä joutuu ihan riittävästi olemaan ajoissa. Jos itse yritin myöhästelyllä kouluttaa, olin joko silti itse ensin paikalla tai sitten ystäväni soitti ja kertoi lähtevänsä, kun ei jaksa odotella... Just.



Olin vuosia aina käärmeissäni hänelle, koska itse olen täsmällinen tapaamisajoissa. Sitten vaan kerran tajusin, että meidän aikakäsitykset on aivan erilaiset. Jos tapaamiseen on tunti, olen meikattu, puettu, pakattu ja kattelen kelloa sillä silmällä, mikä ois järkevä aika lähteä. Olen siis tietoinen ajasta, siitä kauanko johonkin asiaan menee aikaa ja moneltako on aloitettava että on valmis ajoissa.



Ystäväni taas.. Tunti ennen treffejä hän säntää suihkuun, ei meinaa pestä tukkaa mutta pesee kuitenkin, ai niin vois ajaa säärikarvatkin, tukanpesun jälkeen on tietty kuivattava ja laitettava hiukset, meikattava, katsottava vaatteet, vastattava puheluun, lörpöteltävä hiukan, etsittävä avaimet, lompakko, puhelin, ai niin sehän on kädessä koska juorupuhelu jatkuu vaan... Tuloksena 45 minuutin myöhästyminen tapaamisesta, jossa itse olin ajoissa.



Nykyään ongelma tosiaan helpottanut, kun työ, lasten kerhot ja koulut ja ehkä ikäkin ovat opettaneet. Silti en aina kun olemme sopineet tapaavamme jossain, mukanani on kirja tai lehti. Ihan vaan siksi, etten hermostuisi suotta, vaan nauttisin sattumalta saadusta rauhallisesta hetkestä.



(Mutta yhä vieläkin on pieni kylmä rinki pyllyn ympärillä, kun ystävän kanssa pitää mennä johonkin virallisempaan paikkaan, johon on aikataulu. Yksiinkin häihin jouduttiin painamaan hirveetä ylinopeutta, kun ystäväni lakkaili alusvaatteissaan kynsiä, kun me oltiin alaovella lähdössä. Tuli vahvasti mieleen elokuva Neljät häät ja yhdet hautajaiset.)

piittamattomuutta toisesta ja on TODELLA epäkohteliasta.

sanoin, mutta en osannut sanoa nätisti. Itkettiin molemmin puolin ka sovittiin. Auttoi.

Kaverini sopi aina tapaamisen minun ja poikaystävänsä kanssa, samaan paikkaan. Oli itse JOKA KERTA myöhässä. En tiedä mitä aineita veti, mutta alkoi myöhemmin syyttelemään meitä suhteesta, koska oltiin aina yhdessä jossain. No terve, jos on itse myöhässä parhaimmillaan useitakin tunteja, niin mikäs siinä toisen kaverin kanssa odotellessa - olkoonkin sen myöhästyvän kaverin poikaystävä.