Lapsen nimenannosta, uskomatonta että joku edes tekee näin?!

anoppi oli sitä mieltä että nekin erikoiset., Tuovi ja Taina oli hänen ehdotuksiaan! *kylmänväreitä*

Ja kaikille sukulaisille on kelvannut ;)

Hyi saatana. Taina on ihan hyvä nimi 40-vuotiaalle naiselle, ei vauvalle!

Vierailija:

anoppi oli sitä mieltä että nekin erikoiset., Tuovi ja Taina oli hänen ehdotuksiaan! *kylmänväreitä*

Jesset ja Nikot ovat pappoja aikanaan.

Marja-Leena olisi hyvä nimi..



Ei tullut meidän tytölle kuitenkaan ;)

väärä nimi. Olisi pitänyt olla Mervi. Kummasti tuo anoppi on 17 vuodessa nimeen tottunut. Kutsuimme lasta heti syntymän jälkeen omalla nimellään.

Ei kyllä sitten tullut, ja mummi oli pettynyt.

lapsen nimeä! Anopit ja muut ovat jo päässeet antamaan omille lapsilleen nimet. En ymmärrä epävarmuutta että pitäisi kysyä hyväksyntää lapsensa nimelle sukulaisilta ennen lopullista valintaa.



Meillä on vähän erikoisemmat nimet lapsilla, mutta kukaan ei ole kommentoinut mitään negatiivista. En itsekään pidä kaikista lasten nimistä, makuasiahan se on .

Kuka pistää paremmaksi?

Siis Simuna.



Onneksi ei ole meille antanut tuollaisia nimiä.

yritti nimeä Tytti. Tarkistin ihan sen aikaisista päiväkirjoista. Muistelin että joku kolmaskin nimi oli mukana.

Lainaus

* Nyt tänä aamuna ***** ehdotti nimeä TYTTI! voi luoja, mikä sitä ihmistä vaivaa. Eikö hän koskaan voi lopettaa asioihimme sekaantumista! Toivottavasti edes joskus voisin edes puhua hänen kanssaa järkevästi joutumatta riitoihin! Äitini on ihana, tajuan sen nyt.*



No kastejuhlista on jo 16 vuotta, ja vieläkin olen tuota mieltä, tosin asumme nyt 500 km päässä anopista, joten sekin on parantanut välejä. Äitini on edelleen ihana!



Vitsi miten kiva lukea näitä ajatuksia esikoisen vauva-ajoilta.....

*uppoutuu sohvalle muistelemaan*

Mummot ja muut mammat vois muutenkin olla ees miettimättä tulevan sukulaislapsen nimeä, ettei sitten pety, kuten tapauksessa Edvin Janne!

ja se nimi on hänen kummilusikassaankin.



Mutta viime hetkellä mieheni äiti antoi periksi anopilleen, joka kammosi nimeä Leo, ja miehestäni tuli Kari.



Tosi juttu on.

Meillä on kummallakin lapsella toinen nimi ns. perintönimi, toinen on " itsekeksitty" . Molempien nimet ovat mielestäni ihan tavalliset suomalaiset, eikä niistä olekaan isovanhemmilla ollut mitään valittamista tai purnaamista.



Tietenkin anoppi oli esikoisen ristiäisten jälkeen sitä mieltä, että hän jo aavistikin nimen. Mutta en vakavasti ottaen kyllä usko siihen. Kuopuksen nimenannon jälkeen anoppi omi myös kuopuksen perintönimen hänen sukuunsa (kylläkin sen " itsekeksityn" ), kun sen niminen ihminen jostain sukuhaarasta heilläkin löytyy. Esikoisella perintönimi tulee siis miehen suvusta, kuopuksella minun suvusta.



Kaikenkaikkiaan ovat ainakin minun vanhemmat olleet äärimmäisen tyytyväisiä lastemme nimiin. Samoin sisarusteni lasten nimiin ;-) Kaikkiruokaista porukkaa vissiin. Leikillään kyllä ovat ehdottaneet vaikka mitä nimiä.



Kuopukselle appiukko ehdotti nimeä, kun soitimme synnytyssalista, että lapsi on syntynyt. Sanoinkin tuolloin, että menikin pilaamaan senkin nimen ;-) Oikeasti ei pilannut mitään, eikä sitä hänen sukulaisensa nimeä meidän lapselle tullut. Ei vain sopinut meidän suuhun. En tiedä, onko hän siitä ottanut nokkiinsa vai ei. Ehkä silloin alussa vähän. Mutta mun mielestä vanhemmat yksin päättää lapsen nimen. Ei kukaan muu. Ellei siis apuja pyydetä.



Ja mitä tulee siihen, että ap:n ystävä alunperinkään kysyi mielipiteitä, niin minun mielestä silloin voi sanoa mielipiteensä. Mutta ei tietenkään kannata kovin kärkäs olla. Tiedän minä yhdet isovanhemmat, joiden on erittäin vaikea sulattaa lapsenlapsellaan " koirannimeä" (tyyliin Jere, Miro, joku - en muista edes mikä se on). Mutta eivät he siitä lapselleen ole sanoneet. Eivätkä kovin monille ulkopuolisillekaan. Itse satuin vain heikolla hetkellä asiasta heidän kanssaan keskustelemaan.

Aatelkaas nyt minkä kuuloinen on Nico-petterit sun muut pappaniminä vuosikymmenten päästä... tai edes aikuisella miehellä...

Ne me ollaan tarkoituksella jätetty väliin, ettei tule mitään " pakkoa" nimetä lapsia tietyllä tapaa.



Jos joku kysyy mielipiteitä nimistä ja on eri vaihtoehtoja, sanon yleensä suosikkini. Mutta en tavallisesti yökkäile millekään nimelle, minusta myös esim. Tuovi ja Taina ovat ihan nättejä nimiä. Minusta pätee vanha sananlasku, että ei nimi miestä pahenna ellei mies nimeä. Monesti alkuun erikoisiltakin valinnoilta kuulostavat nimet sopivat lopulta omistajallen hyvin. Ehkä kuitenkin jättäisin nimet Yrjö, Urpo ja Jorma käyttämättä ja olisin aika kauhistunut, jos joku tutuistani olisi antamassa jotain noista nimistä lapsilleen.

Vierailija:

Jokainen kun saa kastaa lapsensa ihan miksi vaan (lain puitteissa).

Kun jokainen nyt vaan ei kasta lapsiaan.

Lasta ei muutenkaan kasteta minkään nimiseksi.

minun äitini jaksoi melkein vuoden kirjoittaa tytön nimen kortteihin väärin, kun se ei ollut siinä muodossa kuin hän olisi halunnut.



nyt on oppinut, että ei enää juurikaan kommentoi tulevan vauvan nimiasioita. silti soitteli ihan innoissaan " löytäessään" kalenterista nimen Saimi. jahuu!

Mietittiin miehen kanssa tytölle nimeä eikä mikään tuntunut sopivan ja nimiasia oli ihan auki. Kerran sitten mies sattui kuulemaan kun anoppi jutteli pienelle pojantyttärelleen ajatuksissaan ja kutsui tätä pikku Maijuliksi. Siitä mies kekkasi Maiju-nimen ja sehän passasi myös minulle. Sen nimisiä ei juuri ennestään tunnettu eikä nimellä ollut meille mitään " leimaa" . Nimeä myös kuulee kaikenikäisillä joten ei ole mikään tietyn ikäryhmän ihmisten nimi.

Minustakin moni antaa lapselle turhan lyhytnäköisesti nimen, esim. söpölle vauvalle annetaan joku lapsellinen nimi kuten Nuppu tai Myy. Kiva olla sitten aikuisena vaikka vähän rotevankokoinen Harrikkamimmi ja nimeltään Nuppu...