Lue keskustelun säännöt.
Eikö olekin ärsyttävää, jos ystävä mulkaisee jollekin ratkaisullesi tms:lle?
17.07.2007 |
Ystäväni katsoo joskus arvostlevasti, kun olen kertonut jotain esim. elämäntapoihin liittyvää.
Minä en tiedä, miten siihen pitäisi suhtautua. Onko tuolainen kulmien kohottelu ja ihmettelevät katseet ihan normaali tapa suhtautua? Koskaan hän ei suoraan sano. Sanooko ihmiset yleensä suoraan vai kohotteleeko ne vaan kulmiaan?
Tajuskohan kukaan yhtään mitään.
Kommentit (5)
Minä oon aatellut, että se taitaa olla sellainen ihmistyyppi, joka ei uskalla koskaan sanoa suoraan mitään. Mutta sitten kuitenkin halutaan ilmaista mielipide. Ja se onkin tosi raukkamaista, kun se ilmaisu on jokin kulmien kohotus, koska siihen toinen ei voi sanoa mitään eikä puolustautua arvosteluun, koska oikeastihan mitään ei ole sanottu.
No mun tää tuttu on tosi vittumainen tyyppi. Sen kanssa ei voi puhua mistään, kun se esittää koko ajan fiksumpaa kuin mitä onkaan. Eli kun sen johonkin lauseeseen vastaa jotain ihan neutraalia, niin se ei enää kykene jatkamaan keskustelua, koska sen aivokapasiteetti ei yksinkertaisesti riitä.
No muutenkin se on täysin yhteistyökyvytön, joustamaton, pomottava, ottaa joka asiasta itseensä ja sit se puhuu aina toisten asioista, on tietävinään kaiken aina parhaiten ja juoruaa ihan kaiken eteenpäin. On naimisissa meidän sukuun, joten siksi joudutaan olla tekemisissä. Vaikea ihminen. Ja jos sen kanssa jostain haluaa puhua, niin heti kun asia menee epämiellyttäväksi, niin se vaan häipyy paikalta ja jättää asian kesken. Muuten ihan juoruista jutellessa, se aina vihjailee asioita niin epäselvillä lauseilla, ettei niistä ota edes tolkkua, että kenestä se puhuu ja mitä. No musta ne juorut on ikäviä, eikä mua kiinnosta samalla tavalla muiden asiat. Mutta niitä se aina jauhaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Ehkä se on hänen tapansa.
Ja jos ei halua todellisia ajatuksiaan paljastaa, niin ei sitten kyllä paljasta millään elekielelläkään.
En nyt osaa sanoa kuinka tavallista tuollainen mulkoilu on, mutta ei se ainakaan missään määrin kohteliasta ole.
Kyllä sitten mulkoilikin loppuajan siinä niin, että todellakin tuli mieleen, että sanoisi sitten ihan suoraan, jos on jotain sanottavaa. No ei kuitenkaan sanonut, joten minä päättelin siitä, että varmaan suuttui, eikä anna lastemme enää leikkiä yhdessä. Katsotaan kuinka käy.
Omat ystäväni kyllä sanovat jotain, suuntaan tai toiseen, jos jotain tämän tyyppistä on puheena. Toinen sanoo: " Joo, tosi kiva juttu hei. Toi on oikeesti tosi tärkeetä." Ja toinen pohdiskelee vähän enemmän ja sanoo sitten oman TODELLISEN mielipiteensä. Mulla on vain 2 ystävää, kavereita enemmän...