Lue keskustelun säännöt.
Remontoidako vanhaa taloa vai lähteäkkö rakennusprojektiin?
16.07.2007 |
Vitsi olis kiikarissa pääkaupunkiseudulla isolla tontilla talo, joka kiinnostais ihan hulluna! Vaatis pintaremontin, pesutilat ja ehkä jotain muutakin...Puolta pienemmälle tontille mies taas haluais ruveta rakentaan, ja mua ei innostais se yhtään. Lopputulos hinnasta olis varmaan aika sama (about 300 000), mutta remontoitavassa olis tosiaan puolet isompi piha, valmis sellainen, Samoin itse talo on rakennettu sellaiseen aikaan et huoneet ja ikkunat isoja, parketit sellaista ikuisesti kestävää " ruutuparkettia" (sellaista kuin Helsinki-Vantaan lattia). Millä ihmeellä vakuutan mieheni että remontoiminen olis järkevämpää kuin uuden rakentaminen? Kun tuntuu et tää on näitä " miehen on pakko rakentaa perheelleen talo" -juttuja...
Kommentit (21)
sen kumpi on paremmalla paikalla (ja tod näk sen isomman tontin).
Kuitenkin kannattaa ottaa myös huomioon, että korjausrakentaminen vaatii nykyään enemmän asiantuntemusta ja taitoa kuin uuden pakettitalon tilaaminen. Jos teillä ei ole oikeaa asiantuntemusta, saatte remontillanne pilattua koko talon rakenteen niin että se lahoaa muutamassa vuodessa. SAmoin mä kehoittaisin suhtautumaan tietyllä varauksella siihen " vähän muuhunkin" mitä remontissa on. Sitä on yleensä noin kolminkertaisesti siihen nähden mitä alussa on asiantuntijavoimin kuviteltu. Kolmanneksi se " valmis piha" on sen teidän remontin jälkjiltä sitten melko lailla entinen, sen voit unohtaa muuten kuin että niiden kasvien suojelemisessa salaojia kaivavilta koneilta, tavaraa tuovilta autoilta, ja tavaran säilytykseltä pihalla sekä purkujätelavoilta on sitten AIVAN HIRVEÄ VAIVA. Mutta jos tykkää pihanlaitosta niin siinähän on kyllä myös ihan oma jännityksensä kun niitä vanhoja kasveja siirtelee ja säästelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ei piha juurikaan kärsinyt remontista. Ei kaupungissa, eikä mökilläkään.
2
t: ison talon isolla tontilla vajaa 2 v sitten ostanut entinen rakentaja joka maksaa rakennelmaan vieläkin
on hyvä pointti! Tää tontti missä on valmis talo on melkein 1300 neliöinen kalliopohjainen tontti, vanhoilla istutuksilla sun muilla. Tontit on kummatkin samalla alueella, joten sen puolesta päästäis sinne aluelle, mihin muutenkin haluttais. Tietty sitä miettii et jos tulee yllätyksiä siinä vanhassa talossa (rak. -78), mutta täytyyhän se kunnolla kuntokartoittaa kumminkin. Meen keskiviikkona kattoon sitä, pelkään että siitä iskee niin kauhea talokuume ettei paremmasta väliä...
Astuessasi kynnykseltä tiedät onko talosi vai ei ja harvoin se löytyy näkemättä.
t: se kalliista rakentamisesta puhunut, joka asuu vm 80 talossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
niin rakentakaa uusi. Vanhan remppaaminen paljon vaikeampaa kuin uuden rakentaminen.
Salaojien myötä meni kukkapenkki talon ympäriltä, mutta saikin mennä. Osan kasveista siirsin talteen, osan annoin hakea pois. Kaikki mitä on sisälle tarvittu, on saatu kannettua " pihatieltä" . Ei ole tarvinnut pihaa kuormureilla jyrätä.
Molemmissa on puolensa. Uusi talo on uusi talo, mutta sekään ei tarkota remonttivapautta. Ja kuten joku sanoi: piha ei isommaksi kasva. Me ostettiin talo sijainnin perusteella. Välillä rempat on suoraan sanoen vituttaneet (mutta meillä olikin peruskuntoinen 20luvulla rakennettu talo), mutta sijainti on äkkiä haiduttanut ketutuksen. Meillä on vanha kaava, jossa talot eivät ole aivan kiinni toisissaan ja pihaa on kiitettävästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja miten niin remppaaminen hankalampaa kuin rakentaminen? Perustukset, seinät ja katto jo on.
-70 ja -80 luvun taloihin tehdään nyt isoja ja kalliita remontteja!! Silloin oli omat rakennustavat jotka myöhemmin on muuttuneet paljon!
Tuo 1300m2 tontti on mielestäni kauhean pieni mutta varmaan sinne etelään iso. Me haaveillaan omasta talosta myös mutta pihaa pitää olla se 3000m2 ainakin. Se alkaa vasta olemaan sopiva. Ei oo naapurit ihan seinässä kiinni. Ja täälläpäin noita tontteja onneksi vielä löytyy. Vaikka tuo ahtaasti rakentaminen tännekkin on saapunut!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
samalla kun pikkuhiljaa remontoi. Siinä rakentamisessa on sekin et pitäis jossain vuokralla melkein asua x aikaa. Mies kyllä juu remontois, mutta miehellä on omaa ammattitaitoa ja ystäväpiirissä samoin, ei tarvis ihan tumpeloitten kanssa tehdä.
Tietty uusi on aina uusi, mutta on se projektina kuitenkin tosi iso, meilläkin on 3-vuotias lapsi, joten se rakennusaika tuntuu kyllä ajatuksena tosi raskaalta. Sit tosiaan toi rakentamisen kalleus, ja mitäs jos jotkut materiaalit loppu kesken, sitäkin oon kuullut tapahtuvan.
Kaikista eniten mua kiehtoo pääkaupunkilaisittain ISO tontti, sellaisia on aika harvakseltaan tarjolla...Ainahan voi lohduttautua sillä et kun asuu 2 vuotta, niin sit voi myydä, sellainen tontti ei ikinä kumminkaan tappion puolelle mene.
Siis ei itse remontoitu, vaan annettiin ammattilaisten hoitaa homma. Kuntotarkastuksessa ei ollut mitään kummempaa, mutta kun lattioita auottiin (vaihdettiin lattiat)niin toisen vessan alta paljastui vesivahinko. No, nykytekniikalla se kuivattiin ja huonoksi menneet osat vaihdettiin. Meille tästä ei tullut lisäkustannuksia, sillä entisen omistajan vakuutus korvasi sen. Mutta tosiaan, kuntotarkastus ei kerro kaikkea. Pintakosteus ei kerro kaikkea.
Minä olen kuitenkin tyytyväinen tähän taloon. Sisältä tämä on kuin uusi, lisäksi entinen asukas oli vaihtanut ikkunat, ovet ja putket, joten kaikki tärkeimmät on uusittu.
Eikä piha kärsinyt yhtään remontista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän talon remppa kesti neljä kuukautta, sitten päästiin muuttamaan sisään, seuraavana kesänä rempattiin ulkoa. En usko, että uusi olisi valmistunut samassa ajassa.
kuullostaa ihan ok:lta, varsinkin jos esim. osassa taloa voi kuitenkin asua. Mulla ei oo mitään sitä vastaan et kävisin vaikka kavereilla tai sukulaisilla tai uimahallissa suihkussa, tai tiskaisin saunassa, jos vaan koko ajan tapahtuis. Jokainen talohan on tietty oma koknaisuutensa, erilaisia pikkuvikoja ehkä täynnä, niitten kanssa täytyy sit vaan elää ja korjata ne. Suurin juttu tässä kuitenkin on tosiaan se, että pk-seudulta tontin löytäminen on vaikeeta JA kallista, ennenkun oot edes päivää sanonut tontillesi niin on sata tonnia mennyt. Samoin kaavoitukset tehdään nykyään niin tiukalle, että sitä käsipäivää voitkin sitten sanoa naapurille vaikka keittiön ikkunasta! Tää tontti on vanhaa omakotitaloaluetta, vanhoja isoja pihoja ja istutuksia, ei todellakaan ole naapurit ihan seinässä kiinni. Joku kirjoitti et 1300 neliöinen on pieni tontti, mut joo, pk-seudulla se on todellakin suorastaan harvinaisen iso, täällä kun rakennetaan jopa alle 500 neliön tonteillekkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä remontoitu vanha talo. Katto, lattiat, ulkovuoraus, sisäpinnat vaihdettu. Vanha vessa uudistettu ja tehty kokonaan uusi kylppäri. Ikkunat ja ovet vaihdettu. Urakka oli iso, eikä remontin keskellä ole mukava asua. Vanha talo ei ole mistään täysin suora, tuo omat ongelmansa. Villat ja rakennuslevyt eivät sovi valmiina minnekkään, kaikki mitattava ja leikattava. Paljon kinkkisiä vaiheita. Ei enään ikinä meille remonttia!
Vierailija:
Ja miten niin remppaaminen hankalampaa kuin rakentaminen? Perustukset, seinät ja katto jo on.
kun rakennutat jonkun pakettitalon, niin siihen on jo rakenntaja eli talotehdäs katsonut toisiinsa sopivat materiaalit ja tekniikat. Ne on siinä valmiina ja sinä saat keskittyä helppoihin asioihin, kuten minkä värinen tapetti ja minkä mallinen vessan hana ja millä lysti maksetaan.
Kun remontoit, on hanan mallin ja rahan lisäksi itse mietittävä rakenne. Ne seinät ja katothan ovat toki olemassa, mutta niistä noin säännöllisesti vetää rakosista ja ne on tehty nykysäännöksiä ohuemmalla eristeellä ja seinän pintamateriaali on jotain, mikä ei ollenkaan välttämättä sovi yhteen nykyään rautakaupasta löytyvän pinnoitteen tartunta-aineiden kanssa. Joudut sovittamaan yhteen tekniikoita ja materiaaleja ja määräyksiä eri aikakausilta, eivätkä ne kaikki ollenkaan käy yhteen. Kyse ei ole vain tyylillisistä ratkaisuista, kuten kokematon remontoija voisi luulla, vaan siitä, että tapetti tai maali ei käy tietyn vanhan levyn päälle, vaan putoaa alas; höyrysulun paikka rakenteessa on toinen eri makennustavassa ja väärässä paikassa se homehduttaa koko rakenteen; tai että kylpyhuonelaatoitusta ei voi tehdä ollenkaan tai se pitää tehdä jollain tietyllä aineella, jotta se pysyisi kiinni sen materiaalin päällä, mitä seinässä jo on; Tai miten ilmanvaihto toimii vai toimiiko ja jos sen pilaa esim väärin tehdyllä lisälämpöeristyksellä niin taas tulee kosteusvaurio.
Rakenteiden yhteensopivuus ja -sopimattomuus on asia jota useimmat rakennustyömiehet eivät tunne, eivätkä useimmat mestaritkaan, arkkitehdeista puhumattakaan, ja jossa on aika paljon selvittämistä aloittelevalle omatoimiremontoijalle. Kyllä siitä toki selviää, mutta tiedättehän te, miten sitä sanotaan, että jos ostat vanhan talon niin koita ostaa sellainen jota ei ole millään remontilla pilattu? Kas, se pilaaminen onnistuu kyllä nykyremointoijaltakin...
juuri mainitsemiesi syiden vuoksi: Tontti oli suurempi, sijainti paaaaljon parempi, talo suurempi ja pihalla kaunis vanha puusto ja istutukset. Aita oli hyvässä kunnossa jne.
Pahin (sotkuisin) remonttivaihe kesti n. kolme kuukautta, jolloin talo remontoitiin lähes täysin sisäpuolelta. Seuraavana vuonna remppasimme ulkopuolelta, joka ei sitten kovasti häirinnytkään tavallista arkea.
SUOSITTELEN! En kadehdi sekuntiakaan ihmisiä, jotka rakentavat uutta taloaan 3-5 vuotta. Olemme nyt asuneet talossamme kaksi vuotta ja talo alkaa olla kuin uusi. Kunhan vielä viimeistelemme pari vuotta pikkuhiljaa, niin talomme on varmasti sata kertaa upeampi kuin jos olisimme raataneet esim. neljä vuotta uutta taloa rakentaen.
Meillä on ihan kaveripiirissä monta mehevää esimerkkiä siitä, että jokainen on talo on yksilönsä. Oli sitten uusi tai vanha.
Esim. yksi perhe osti rakennusliikkee tekemän talon. Olivat mukana jo rakennuksen loppuvaiheissa ja näkivät miten taloa tehdään. Piti olla ihan sikahyvä. Asuivat 3kk ja ihmettelivät, kun ei lattialämmitykset oikein toimi. Osa kaapeleista oli asennusvaiheessa vaurioitunut, joten kaikki lattiat revittiin auki kokonaan. Perhe oli evakossa 3 kk.
Toinen perhe rakentaa itse. Joutuivat melkein oikeuteen päästäkseen eroon vastaavasta mestarista. Hommat seisoi melkein vuoden. Nyt on taas päästy vauhtiin ja talo valmistunee noin 2v ennakoitua myöhemmin.
Me ostettiin totaalinen rötiskö. Ajateltiin purkaa ja rakentaa uusi tilalle. Käytettiin tontilla rakennusmestaria, joka oli sitä mieltä, että talo kannattaa säästää ja laajentaa: kaikki hirret on kuivia, katto on ehjä ja sokkeli kunnossa. Iloinen ylläri! Aikaa ja rahaa säästynyt huimasti.
Ja lisääkin olisi...mutta pointti on se, että jos ostaa vanhan, on siihen syytä tutustua kunnolla ja laskea kustannukset mahdollisimman tarkkaan. Jos ostaa jonkun toisen rakentaman uuden: turha kuvitella, että se olisi viimeisen päälle tehty. Aina löytyy jotain korjattavaa. Kun rakentaa itse, rakentaa sillä mielellä, että kaikki tehdä prikulleen oikein ja hyvin, saa taatusti hyvää, mutta se maksaa ja vie aikaa. Ystävälleni vastaava mestari totesi, että nykyiset talot kestää max. 50 vuotta (ellei rakenna kunnon hirrestä perinteitä noudattaen) ja sitten puskutraktorilla yli.
Siis puolensa ja puolensa. Vanhakin voi olla hyvä, mutta siihen pitää tutustua ensin.
Remppaaminen on ihan oma taiteenlajinsa. Rakennusliikkeetkin muuten laittavat peruskorjauksiin tai laajennuksiin usein kokeneimmat vastuuhenkilöt. Uudiskohteista selviävät aloittelevatkin.
Vanha ei ole aina uutta huonompaa tai päinvastoin. 70-luvun talokin voi olla parempi kuin pari vuotta vanha huonosti tehty. Käyttäkää aikaa ja harkintaa.
Vielä lisäpointtina sanoisin, että usein (ei aina) vanhan remontoiminen on ekologisempi vaihtoehto.
iso tontti on todella fiksu sijoitus!
Me ostettiin vanha talo 1500 neliön tontilla Hesassa. Ja saatiin upea kokonaisuus, mitä ei millään uusilla kikoilla ja hienouksilla voi korvata, koska liian pieni tontti ei koskaan kasva isommaksi.