==== MARRAS -05 ====

Vihdoin taisi Noema päästä nyyttiä hakemaan :)

Hirveän jännittävää kyllä onko pieni kaveri Sisu vai Taika:)

Toivottavasti kuulemma uutisia pian.



Paljon olitte mukavaa luettavaa kirjoitelleet :)



Ihana lukea rapuäidin kuulumisia. Sinullekin paljon voimia raskauden loppu metreille. Reippaita apulaisia teillä!



Puhihaalle myös mukavaa loppu raskautta. Samaa miletä, että toinen raskaus sujui paljon lennokkaammin kuin ensimmäinen.

Ihanan yllärin olit äidille keksinyt :) Varmasti ilahtui.



LeCheile, mekin asumme Pohjanmaalla :)

Sinulle myös mukavaa loppu raskausta :)



Ihana kisun kaveri Gerdan karhunpoikanen :) Oikein hellyyttävä.



Auringonkukka ja Jesse jaksaa toihailla kaikenlaista mukavaa :)



Meillä katsellaan kirjoja kyllä tosi paljon, miehen kanssa ollaan aika kirjafriikkejä ja sama pätee myös lapsiin. Perttu kantaa useita kertoja päivässä mahdotonta kirja pinoa ja menee sohvalle katselemaan tai syliin.



Mannan poju varmasti todelle komea näky uudessa puvussa :)

Puku tekee miehen, ihan totta.

Ja nukkumis asiaan varmaan tekisin niin kuin sinäkin.



Meillä lapset nukkuu omassa samassa huoneessa ja aikuiset omassa.





Me olimme häissä lauantaina, ilman lapsia. Oli kyllä leppoisaa istuskella ja katsella, kun muut juoksi lasten perässä.

Sain morsiammen heittämän kimpun, eli ei muuta kuin omia juhlia suunnittelemaan ;) No parin vuoden päästä.





Mukavaa viikkoa ja toivottavasti aurinko jaksaisi paistaa, sillä täällä ainakin aika koleaa on ollut.





Hilda

Meidän poika on mennyt ihan sekaisin.



Ennen yöt hiljaa nukkunut poika on alkanut nyt useampana yönä heräilemään moneen kertaan valtavan itkun kanssa. Joskus pienempänä yöitkuihin auttoi se, että emme reagoineet mitenkään, itkaisi hetken ja nukahti uudestaan. Nyt ei auta mikään. Ei huomiotta jättäminen, silittelyt jne. Tai no auttaa, viereen kun ottaa niin alkaa nukkua kiltisti. Jonka vuoksi uskon ettei kyseessä ole hampaiden tulokaan.



Päiväunien suhteen teki eilen jotain ennennäkemätöntä. Kiukkusi sängyssään 3h ennenkuin nukahti. Yleensä siihen menee max. vartti, nukahtanut itsekseen ihan kiltisti.



Eilen menimme ystäviemme kanssa ravintolaan syömään. Reissu oli järkky. Poika ei ruvennut syömään juuri ollenkaan (on syönyt samassa paikassa samaa ruokaa usein ja maistunut hyvin). Ei suostunut olemaan syöttötuolissa, vaan nousi koko ajan pois. Kauhea huuto ja rimpuilu jos yritti laittaa tuoliin. Ravintolan leikkipaikallakaan ei viihtynyt kuten aiemmin, vaan halusi juosta ympäri ravintolaa. Ai niin, leikkipaikalla viihtyi sen aikaa kun siellä oli hieman häntä vanhempi oikein kiltti tyttö. Meni ja paineli tyttöä mahasta, repi hänen paítaansa ym. Kun menin väliin, poika vain nauroi ja tyttö sanoi oikein hennolla äänellä " ei minun paitaa saa repiä, minä olen viivi" .



Kotona ei maistu ruoka eikä juoma. Tänään on syönyt vain aamulla leivän ja jugurtin. Juomat kaatelee pitkin pöytää ja ruoat heitteli lattialle.



Ensi viikonloppuna ystäviemme (pojan kummit) häät. Tajusin että niistä tulee tuon kakaran kanssa ihan kamala kokemus. Minä olen kaasona, enkä siis voi koko ajan juosta pojan perässä pitkin pihoja. Kivat miehelle. Mitä ihmettä siellä tehdään jos/kun ei suostu olemaan syöttötuolissa. On vielä niin näppärä kaveri että pääsee kaikista malleista poiskin...



Apua!!!



Manna

Vaikuttaa tosiaan siltä että Noema on päässyt ihan oikeasti vauvan hakureissulle, kivaa! Täälläkin odotetaan jännittyneenä kuulumisia.



Hildalle onnittelut kimpun nappaamisesta! Eiku häitä suunnittelemaan! :-) Itsekin olen häistä kopannut pari morsiuskimppua mutta niin vaan miehen kanssa elellään edelleen " susiparina" . Kihloissa ollaan oltu jo seitsemän vuotta, mutta naimisiin ei ole kiirettä. Ehkä joskus eläkkeellä? ;-)



Vai on Mannan perheessä känkkäränkkä kylässä? Hus pois kiusaamasta! Toivotaan että poika on taas oma itsensä viimeistään siellä häissä. Jospa se upea puku päällä olisi luontevaa käyttäytyä arvokkaasti. :-)



Gerdan pojalle pikaista paranemista! Eiköhän ne hyvät unet taas sieltä palaile kun tauti on selätetty. Harmin paikka kun teidän Tampereen reissu peruuntui. Joku kerta kyllä treffataan kun tulette tänne päin. :-)



Tintta-liisan poppoolle oikein mukavaa reissua Muumimaailmaan yms! Vai ehditteköhän jo lähteä...? Tulethan kertomaan kuulumisia heti kun ennätät? Muumimaailma kiinnostaisi meitäkin. Jessen suosikki on pikku-Myy.



Me jatketaan lomailua ihan täällä kotiympyröissä. Miestä on taas puraissut pahasti golf-kärpänen (on parhaillaan kenttää kiertämässä), mutta ihmeen vähän se on haitannut kun Jessen kanssa ollaan viihdytty näinkin. Oon kyllä nauttinut todella, todella paljon Jessen seurasta. Osaa jotenkin arvostaa yhdessäoloa entistäkin enemmän kun on pitänyt olla erossa työpäivinä. Vielä kaksi viikkoa lomaa jäljellä, ihanaa.



Lauantain golf-kisoissa mies sijoittui kolmanneksi ja Jesse pääsi isinsä sylissä pokkaamaan pokaalin. Kyllä olivat ylpeän näköisiä molemmat. :-)



Sää vaikuttaa nyt lupaavan aurinkoiselta, jokohan sitä vihdoin pääsisi uimaan. Viikonloppuna ei käyty kun olisi niin sateista. Eilen pörrättiin Ideaparkissa muttei ostettu juuri mitään kun Jessen perässä ravaaminen vei niin paljon energiaa. Kärryissä ei viihtynyt ei sitten yhtään. Tutin avulla olisi ehkä malttanut istua ja sitä välillä kerjäsikin, mutta pysyttiin miehen kanssa lujina.



Mites muuten Mannalla sujuu pojan peukusta vieroitus?



Kesäistä alkuviikkoa toivottaen,



Auringonkukka ja sängyssään uinuva äidin pieni enkeli :-)

Peukusta vieroittaminen ei suju meillä mitenkään. Kiellot ei auta. Eikä myöskään se, että peukun vain ottaa pois suusta. Poika laittaa sen vain heti uudestaan, vaikka tämän toistaisi 30 kertaa putkeen.



Pitänee ostaa kynneliä ja kokeilla sitä.



Manna

Noemaa ei näy, joten hänellä ilmeisesti nyytti kainalossa. :) :)



Mannan pojan touhuilu kuulostaa tutulta. Nyt se sitten tuli, uhma, ja viipynee jonkun aikaa.



Meillä on vähän samanlaisia oireita: ruoan kanssa temppuillaan, mukit kaadellaan, syöttötuoliin ei suostu, puuro ei kelpaa, eikä oikein mikään muukaan. Ennen nukkumaan menoa vaatii aika monta (hohhoijaa) satua, ennen vain tarttui äitiä kaulasta kiinni ja nukahti. Pesusta ei tykkää myöskään, jos on vähänkään liian väsynyt. Muutoin kyllä leikkii innoissaan ankkojensa kanssa ammeessa, ajoitus vain on tärkeä.



Kovasti omaa tahtoa siis pyrkii pintaan. :)



Meillä nukutaan perhepedissä ja ollaan siihen kovin tyytyväisiä. Luulen, että omaan sänkyyn siirtyminenkin onnistuu, mutta nyt on ollut hyvä näin. Kun porukkaa tulee lisää, sitten tietysti omaan sänkyyn. Ei ajankohtaista, vielä. :)



Nyt olemme lomalla mummolassa " tyttöjen kesken" , joten on ihanaa nukkua kahdestaan isossa sängyssä, ja herätä siihen, kun toinen sanoo aamulla: " Äiti rakas" . :)

Noema on lähtenyt sitten synnärille varmaan kun ei ole lauantain jälkeen kirjoitellut. Voi juku. Toivotaan, että kaikki menee hyvin ja on pieni nyytti jo kainalossa. Odotan kovasti jo kuulla miten on mennyt.



Siivoilin kovasti aamusella, tai me vasta herättiin klo 10. Takapuoli ja alaselkä onn niiiiiin kipeinä. Onko muut kärsineet siitä vaivasta raskauksissaan? On niin hankala nousta välillä tuoliltakaan taikka sängystä ja mennä alas kumaraan.



Yllätys äidilleni meni loistavasti putkeen ja isänikin oli vallan yllättynyt, kun ei hänkään tiennyt asiasta mitään. Soittivat mökiltä ihan liikuttuneina, että millaisen vaivan olin nähnyt, että olinko tosiaan jo käynyt siellä mökillä. Olivat molemmat ihan puulla päähän lyötyjä. =) Kun menimme lauantaina itse sinne niin lauloimme ensin ja sitten kahvittelimme ja söimme ja saunoimme. Mukava ja aurinkoinen päivä.

Mieheni lähti kyllä illalla pelaamaan beachfutista ja oli yön kotona. Ei onneksi lähtenyt juhlimaan illalla vaan oli kaverinsa kanssa meillä yötä ja sunnuntaina heillä oli vielä pari peliä. Jäi yhdestä pelistä kiinni, että olisivat päässeet loppupeleihin torille pelaamaan. Sitten hän tulikin mökille vielä saunomaan ja syömään ja lähdettiin yhdessä katsomaan torille naisten ja miesten finaalipelit.

Oliko muut porilaiset eilen torilla?

Mukava viikonloppu!!!!!!!!!!!!!!!



Äitykällä oli istukka ollut edessä niin tarkkailtiinko sitä paljon, miten se selvisi sitten että se oli noussut ja kun se nousee niin onko se varmaa ettei se laske enää? Itse tosiaan vkolla 28 menen uudelleen ultraan sitä tarkistuttamaan. Vuotoja ei onneksi ole. Ja pääasia, että pikkuinen oli kunnossa. =)



Manna: Jestas millaisia lenkkejä olitte tehneet, 10km, vautsi vau.

Mukava perheilta teillä oli ollut. =)

Meillä oli kanssa yhdessä vaiheessa tuota että poika heräsi muutamana yönä itkemään tosi kovasti. Onneksi se sitten pian loppui. Mahtoiko nähdä pahaa unta tai mitä lie sitten olit. Muutaman yön kesti.



Meillä se uhmakaan ei onneksi kestänyt kuin sen viikon silloin ja poika on taas ollut niin kilttiä =)



Rapuäiti: Minkäikäisiä teidän lapset on? Mahtavan uskomatonta, että teillä ollaan jo päiväkuivia. Meillä varmasti asia kestää vielä, kun ei paljoa pottaillakkaan. Ei poika ehdi ja sanoo usein ei, kun kysyn mennäänkö potalle.

Tsemppiä loppuraskauteesi!



Tintta-Liisalle mukavaa muumimaailmamatkaa. Paikka on kuulemma iso. Mekin varmaan joskus sinne sitten mennään, ei tänä kesänä. Oltiin jo Ähtärissä ja tiedä sitten mennäänkö kummemmin muualle. Hämeenlinnan asuntomessut kiinnostaisi kyllä.



Auringonkukan miehelle onnittelut 3. sijasta. Varmasti oli ylpeänä hakenut palkintoaan poikansa kanssa. =)



Kun käytte ravintoloissa niin millaista ruokaa tilaatte lapsellenne? JOnkun lasten aanoksen?



Mitä teillä syödään ylennsä aamupalaksi, iltapalaksi? Onko puuro aika vakio?



Kertokaapahan vinkkejä ne joilla on ala- ja yläkerta miten olette järkänneet lastenhoidon? Onko siis ollut molemissa kerroksissa hoitopöydät jne.

Me nukutaan ylhäällä ja toivon mukaan marraskuuksi wc valmistuu sinne ja laitan varmaan kunnon hoitopöydän sinne ja vauvan vaatteet. Alas joku taso vaipanvaihdolle.. Pojan lelut kaikki on alhaalla tässä leikkihuoneessa.

Mietin vain onko kovaa ravaamista ala- ja yläkerrassa..



Mutta oikein mukavaa alkanutta viikoa



puhihaa

voi kun kuulosti tutulta mannan kirjoittelut. meillä on hyvinkin samanmoista ollut viime aikoina. välillä nukkumaanmeno on kikkailua, välillä jos on oikein väsynyt nukahtaa muitta mutkittakin. mutta uutta on se että yöllä kun herää ei enää riitäkään että saa tutin tai hörpyn vettä, vaan hirvee huuto. rauhoittuu ehkä jos pääsee meidän väliin. ei tämmöistä ennen vaan ollut. kirjoittelinkin jo asiasta.



samoin päivisin näytetään enemmän mieltä, yksi ärsyttävä tapa on että heittelee kaikkea. leluja, ruokaa pöydästä jos ei huvita syödä. jos kiukustuu koittaa raapia vanhempia. välillä ottaa raivarit kun pitää mennä pyllypesulle. mihin on kadonnut se kiltti pieni poika? :) no osansa voi tehdä kun on tosiaan kipeänä, mutta kyllä sitä rajojen koettelua ja omaa tahtoakin alkaa tulla. nii joo, ja sit kiukuttaa kun ei saakaan enää tuttia milloin lystää.



välillä sentään on hyväntuulinenkin ja kiltti poika. sentäs.



juu auringonkukka ilmoittelen kun joskus tullaan siellä päin matkustelemaan. olipas miehelläsi mennyt kisa hienosti, ja jessekin pääsi palkintoa pokkaamaan :)



puhihaa kyseli aamu tms. paloista, meillä ei puuroa oo syöty varmaan puoleen vuoteen. ei maistu pojalle, niin en jaksa väkisin sen kanssa tuskastella. sen sijaan poikanen syö leipää, muroja, hedelmiä yleensä. joskus jugurttia, rahkaa, tai jopa päivältä jäänyttä ruokaa satunnaisesti.



kiva että hilda oli saanut kimpun napattua. häitä odottelemaan :D mulle ei oo semmoista kohdalle osunut, mies on pari kertaa saanut sukkanauhan kiinni, mutta ei olla toistaiseksi edes kihloissa. susipari siis täälläkin. mistähän tuokin sanonta tulee.



äh nyt katosi mielestä mitä muuta piti kommentoida. jatkanpa siis myöhemmin.



kävin ostaa laatikon mansikoita, odottavat perkausta ja pakastusta. osa täytyy toki syödä tuoreenakin :) tiesittekös, että mansikan kannat kun kuivattaa, niistä saa haudutettua hyvää mansikkateetä talvella. voi hauduttaa sellaisenaan tai sit laittaa jonkun perusteen sekaan makua antamaan. ei oo siis pakko laittaa roskiin, näin vinkkinä.



gerda



+teidän kivat jutut

+kissa oli ihana kainaloinen eilen, tuli illalla mahan päälle kehräämään ja yöksi oikein kainaloon nukkumaan

+elättelen toiveita että antibiootit purisi ja tauti alkaisi pikkuhiljaa parantua

Sisukas poikavauva syntyi 15.7 klo 5.55! Juuri kotiuduttiin, ei jouduttu olemaan sairaalassa kuin 30 tuntia :) Kokoa pojalla oli kunnioitettavat 4030 g ja 50 cm.



Klo 22 kirjauduttiin sisään haikaranpesään. Oliin silloin auki 4 cm. Vedet meni tutkimuspöydälle :)



Käveltiin pitkin öistä kumpulaa ja ravattiin kättärin rappusia, supistuksen alkoivat näet taas lerpahtaa ja koitettiin niitä noilla keinoilla luonnollisesti stimuloida.



Klo 03 tilanne ei ollut edennyt lainkaan ja kätilö puhkaisi kalvot ylhäältä. Vedet oli menneet vain alhaalta. Siltä seisomalta alkoikin sitten ihan erilainen tarina. Jo seuraava supistus oli jostain toisesta todellisuudesta. Supistuksilla ei ollut väliä ollenkaan. Kätilö huolestui tilanteesta aiemman keisarileikkaukseni takia. Klo 04 päätettiinkin laittaa epiduraali rauhoittamaan tilannetta. Siinä vaiheessa mylvin jo itsekin eläimenä, että " nyt se anestesialääkäri tänne ja heti, ihan sama, vaikka henki menisi" ;).



Epiduraali vei tunnon vain toiselta puolelta, mutta sekin oli jo taivas. Kätilö iski ilokaasumaskin mulle käteen ja käski vedellä sitä. Olin aivan " kaasuissa" ja naureskelin kaikelle päähän pälkähtävälle ;D Mies naureskeli vieressä. Kipuja tuntui edellee voimakkaasti ja kiskoinkin kaasua jatkuvalla otteella. Ääni oli kuin Aku Ankalla.



Jatkuviin kipuihin selvisi syy, kun kätilö tuli tsekkaamaan, että olinko saanut rentouduttua. Kurkkasi peiton alle ja sanoi, että tummaa tukkaa näkyy. Olin auennut 6 cm 1h30 minuutissa! Käski alkaa ponnistamaan. Mies oli ihan pihalla, että nytkö jo.



Apinan raivolla ja suomalaisella sisulla puristin pojan maailmaan. 25 minuuttia kesti ponnistusvaihe. Kätilö otti pojan vastaan ja totesi, että sisukas poika syntyi. Hän ei tiennyt nimivalinnastamme vielä :)



Allashuoneen saimme, mutta sinne ei ehditty, kun tuo loppu sujui niin vauhdilla. Oikein hyvät muistot jäi koko tapahtumasta, mutta onnellinen olen myös siitä, että nyt tämä synnyttäminen on minun kohdaltani ohi ;)



Poika on aivan mahtava tapaus ja Onni on ottanut pikkuveljen mallikkaasti vastaan. Halii ja pussaa :)



Kiitos kaikille tsempeistä! Tulen kommentoimaan kirjoituksianne myöhemmin. Sitten kun tässä penkissä istuminen sujuu vähän mallikkaammin ;)





Noema, onnellinen nainen.

Ihania uutisia, tuli onnellinen olo. :-) Lämpimiä onnitteluhalauksia koko teidän perheelle ja tervetuloa tähän maailmaan sisukas Sisu! :-)

Niin paljon onnea teidän perheelle kuin vain mahdollista!!!!!!!!!!!

Ihanaa, vedet nousi silmiin kun luin tarinasi. Miten niin äkkiä pääsitte kotiin?

Nauttikaa pienestä ihmeestä täysin rinnoin.

Ihanaa, onnea!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Oikein lämpimät onnittelut Sisukkaasta vauvasta koko perheelle! Halauksia myös. Onnellinen olo tuli teidän puolesta kun luin tarinasi, kiva kun jaksoit heti tulla meille kertomaan uutiset.



Hienoa että Onni heti pussaamassa ja halaamassa. :)



Hyvää toipumista ja uutta vauva-aikaa.



Gerda ja karhunpoika

Paljon onnea potrasta pojasta! Nopeasti pääsitte kotiin. Reipas kyllä olet, kun heti jaksoit meille ihanan uutisen tulla kertomaan.

Onni varmasti ylpeä isoveikka :)



Toivoopi Hilda

Hurjan paljon onnea noema teidän koko perheelle :)



Kotiuduttiin juuri maalta, pyykin pesuun ym. Huomenna poika menee mummun ja mofan kanssa Orimattilan eläinpuistoon, saadaan miehen kanssa siivota kotia kunnolla :)



Missäpäin suomea olitte häissä Hilda??

Ihanan Sisukas äiti, paljon onnea koko perheelle. :)

Noema, minullakin tuli täällä ihan kyyneleet silmiin. Tässä meidän marrasporukas lienee jotain, joka todella on koskettanut minua. Ihanaa, että te kaikki olette olemassa! Kiitos, että saan jakaa ajatuksiani kanssanne.



Eli siis pidemmittä höpinöittä,

Sylintäydeltä Onnea Noemalle ja miesväelle!

Ihanaa, että kaikki meni hyvin.



Rakkain terveisin,

Manna, poika ja iskä

Lämpöiset onnittelut Noemalle ja koko perheelle potran Sisu-pojan syntymän vuoksi:) Pikaista paranemista sinulle ja jaksamista kahden pienen kans elämiseen!!!

...ja eikö ole helpottava tunne itsellä, kun saa sanoa et minun synnytykseni oli sit tässä:) Täällä kans tämän kuopuksen jälkeen tuli niin selvä olo, että tää oli mun osalta tässä:)



Puhihaa: Mun istukan sijainti paljastui muistaakeseni rv 11 ultrassa. Sit sitä ultrattiin joskus rv 24 ja vielä rv 32. Ja jos se on noussut ylöspäin niin ei se sieltä kyllä mun käsityksen mukaan tule enää alas. Kohtu kasvaessaan nostaa sitä ylöspäin. Joillainhan se tosin on ihan kohdunsuulla eikä sieltä nouse ja leikkaushan siinä sit edessä on.



Mutta en jaksa enempiä naputella,migreeni alkaa hiipiä ilkeästi ohimolle..Painun pehkuihin. Hyvää yötä kaikille!



äitykkä

Mannalle jaksuja kiukkupussin kans! Meillä poikanen on kiukutellu tähän saakka ainoastaan kipeenä ja väsyneenä. Mut nyt sitä alkaa olla ilmassa muulloinkin..ja äiti on ihan pihalla et mikäs nyt riivaa?! Uhmaa se on ja onneks ohi menevää..kunnes aina nurkan takana odottaa joku uusi ikäkausi uhma tai jotain muuta...plääh! Meidän talossa asuu 2 vuotis uhmaa kärsivä ja sit vielä 6 vuotias ekaa hormoonimylläkkää läpi käyvä tyttö joten räiskyntää riittää!!!...

Täällä myös tippa linssissä luin Noeman tarinaa, hirmu paljon onnea sisukkaasta miehen alusta koko perheelle!!! Ihanaa kun kaikki meni hyvin, ja sait kokea myös tuollaisen synnytyksen!! Täytyy myöntää että itseäkin vihlaisi tuo kommenttisi hankalasta istumisesta, sen verran tuoreessa muistissa tuo kolmen kuukauden takainen vointi ;) Jaksamista teille sinne, nauttikaa ja tutustukaa toisiinne rauhassa :)



Mannalle piti sanoa, että kuulosti niin tutulta tuo teksti teidän poitsusta! Välillä (esim. tänään) on ollut sellanen päivä että huh huh.. Toivotaan että huominen olis helpompi ja ennen kaikkea RAUHALLISEMPI!!



Nyt nukkumaan, öitä ja kauniita unia kaikille!



Ai niin, kiitoksia Auringonkukka onnitteluista, tänään värähti mittariin 25 v :)

Poika nukkui viime yönä entiseen malliin hiiskumatta mitään, ja heräsikin vasta 7.40 mikä oli ihan luxusta. Äkkiseltään tuntuu tuollaiset yöitkut niin raskailta, kun ollaan saatu jo monta kuukautta nukkua yöt. Vaikka olen kyllä sillä tavalla aamunvirkku ja vähäuninen luonne että totun yöheräilyyn äkkiä.



Tästä tulikin mieleen, että toivottavasti Noemakin on saanut hieman levättyä. Vielä on niin tuoreessa muistissa meidän pojan alkuajat kun alkoi nukkumaan vasta aamuyöstä klo 04-06. Eikä kauaa nukkunut yhteen menoon silloinkaan. Hiljaleen sitten nukkumaanmeno aikaistui ja aikaistui, mutta 6kk ikään saakka imetin yöt 1-2h välein, enkä edes kokenut itseäni väsyneeksi. Oli ne aikoja=)



Laiskotellaan täällä aamu, eikä edes lähdetä ulos. En jaksa mennä suihkuun jotta ulkona kehtaisi näyttäytyä, kun tarkoituksena on kumminkin alkaa hiusten värjäykseen kun saan pojan päiväunille.



Huomenna lähdemme minun mummolaan jonne kokonntuu nyt koko lähisukumme. Aivan ihanaa olla siellä kaikki kerralla koolla, aivan kuten silloin kun olin lapsi. Ilmeisesti sateista säätä luvattu, mikä on ei niin kiva juttu. Mummolaan saapuu nimittäin pojan pikkuserkut 5kpl joilla ikää 9kk-6v. ja voitte arvata millaista se on kun nuo kaikki juoksee pienessä talossa ympyrää. Asuntovaunuissa ja -autoissa kun ei oikein ole sitä leikkitilaa noin pienille sadesäällä. No ei auta ottaa kuin sadevaatteet mukaan, niin voihan sitä olla sittenkin ulkona.



Vielä olisi kovasti hommaa ennenkuin päästään lähtemään. Viikonloppuna on ne ystäviemme häät, opaskyltit ovat vieläkin kesken.... Eilen pääsin onneksi yksin illalla kaupungille, niin pääsin rauhassa tekemään tarvittavia ostoksia. Juhlapuku mulla oli jo valmiina, mutta yllättävän paljon sitä rahaa meni uusiin meikkeihin, hajuveteen ym. pikkusälään mitä nainen tarvii, vaikka olin ajatellut että halvalla pääsen kun ei pukua tarvi ostaa. Kyllä miehet pääsee helpolla aina näin juhlien suhteen, ei tarvitse kuin päättää minkä krakan ottaa, kun pukukin yleensä sama.



Nyt pitää mennä katsomaan mitä poika hommaa. Äsken oli jo uittamassa pesuainepulloa vessanpöntössä.....



Manna

Heinänuhaiset terveiset kaikille!



Noema on siellä jossakin onnellisesti nyytti kainalossa ja perhe koossa. Äitykkä tuossa mainitsi, että tuntuu varmaan hyvältä, kun tietää että nyt on lapsentekovelvollisuudet hoidettu :) Olet vissiin päättänyt, että lapsiluku on täynnä. Itsekin ajattelen, että kerran vielä, ja sitten riittää.



Noeman kokemus vahvistaa sitä teoriaa, että toinen syntyy nopsemmin. Sekin olisi kiva bonus, kun toista joskus tehdään. Edellinen kestikin lähes vuorokauden.



Uhmaa tuntuu olevan ilmassa vähän jokaisessa Marras-05 -perheessä.



Jätin tänään antamatta meidän tytölle allergialääkkeen, kun pörräsi eilisen kuin olisi tippunut spiidisaaviin. Meni ympäriinsä hirveätä vauhtia ja puhui kuin papupata. Samalla sai omituisia kiukkuilukohtauksia, ei sellaisia tavallisia, ihan kuin olisi ollut huono olo jostakin.



Tänään siis nenä vähän vuotaa, mutta ajattelin katsoa, josko tuosta lääkkeestä olisi tullut liikaenergiaa. Saattoi se olla mummon antama leipätaikina ja vastapaistettu ruisleipäkin, joka kiersi vatsaa ja aiheutti vatsanpuruja. Mummohan ei sitä usko. :)



Ovatko muut törmänneet mummojen tai anoppiensa kanssa eriäviin lastenruokinta/-kasvatus mielipiteisiin? :)



On se aika julmaa, että ihminen on allerginen luonnolle; asialle, jonka pitäisi tuottaa iloa. :( Toki ruoka-aineallergiatkin ovat ihan yhtä epäreiluja.



Ruoka ei maistu täälläkään niin hyvin kuin tavallisesti, ja puurot on saatu unohtaa kokonaan. Velli sen sijaan menee, ja pullosta tietty. :) Muutoin meillä on käytössä koko arsenaali: muki, pillipullo, tuttipullo. Tuttia ei tarvita kuin joskus harvoin yöllä.



Viettäkää mukava ja aurinkoinen päivä pikkuistenne kanssa!



terkuin,

MrsCee