****JOULUKUISTEN MAANANTAI**** 16.7.****

Missäs kaikki luuraavat, vai nauttivat ulkosalla ihanasta kesäpäivästä? Ainakin täällä etelässä on upea aamu.



Ajattelin ruukata tuota meidän esittelylistaa vähän värikkäämmäksi, ellei kenelläkään ole mitään sitä vastaan? Teen muutoksia pikkuhiljaa, kun ei ihan aina ole aikaa istua tässä koneella (vaikka siltä välillä tuntuu.. ;) )



Manja: Toivottavasti teillä on miehen kanssa tilanne rauhoittunut, saitteko juteltua asiat halki vielä eilen? Hankala tilanne tuo, jos ei synkkaa anopin kanssa :( Tsemppiä!



Taidan lähteä aamukahvin keittoon ja päivittelen sitten vähän tuota esittelylistaa eri väreillä. Laittakaahan tietoa, jos on tullut muutoksia listalle, niin voin ne samalla muuttaa.



Gaijis ja pikku-g 16+4

Manjalle täältä kanssa sympatiat! Meillä oli aika huonot välit jossain vaiheessa anopin kanssa..sain paskaa niskaan aina kun miehen silmä vaan vältti..van kerran meni ja mollas miehen kuulten ja se oli siinä! Sai kuulla kunniansa! Tätä ennen mies ei tahtonu uskoa että se mulle mitään sanoo (oltiin sillon vielä aika nuoria) Ja lopullisesti ns. hyväksynnän sain perheeseen kun eka lapsi syntyi, sit vissiin totes ettei toi ihan kamala voi olla kun noin ihanan lapsen teki ;) Mut kyllä vieläkin hermo menee liian usein kyseiseen ihmiseen. Tietääkö teillä mies että anoppi mollaa sua? Tai varmaankin jos lapsenki läsnä niin tekee =/ Kyl oli syytäkin sit suuttua miehelles. Jaksuja ja toivottavasti saitte tilanteen kumminkin auottua!! Miehet ei aina ymmärrä vaikka rautalangasta vääntäs!!



Masu alkaa täällä olla vihdoin eniten vauvamahan näkönen eikä enää vaan iso läskipallo. Ja liikkeitä tulee jo huomattua ihan touhussakin, huoh!



Vielä kun tuo nuorimmainen neiti saatais iltasin rauhotettua ilman että äitin tarvii istua vieresä ja silittää. Pitkään meni nukkumaan tosi hyvin mut yhtäkkiä taas ihan kaamee tappelu joka ilta! Se 5kk korvakierre olis ihan riittäny!! En tie pitäskö varmuudeks mennä korvat näyttää vaikka ei ne sen oloset ookkaan että vaiva olis siellä. Poskihampaita epäilen mutta mitään ei tunnu kumminkaan!



Joo no mut eipähän levottomien öiden kanssa totu nukkumaan koko öitä, ei sit tuu niin shokkina taas uuden vauvan kanssa ;D



masu 20+3

samaa rataa mennään ja itkeny olen niin etten enää jaksa....mietin vain mitä tässä tehdä.



mies ei tullut äitini luo yöks oli kai sitten vanhemmillaan tai lie lähtenyt kotiin.... eilen ei soittanut enkä soittanut minäkään..



tänään yrittänyt aamun soittaaa et tietäisin mis se on ja mil menen lapseni kanssa kotiin reilut 100km kun itsellä ei ajokorttia eikä autoa ole...vähän vaikea tilanne ja ei lapsella mukana rattaita ja monta kilometriä matkaa aina pysäkeiltä...jipii! kai täs jotain keksii...



kantaa lasta 2km raskaana ja vetää toisella kädellä matkalaukkua ja kantaa kassia...hienoo! en oikeesti tiiä mitä teen ja voimat loppu enkä jaksa edes ajatella...miks pitää tämän elämän olla niin vaikeeta.



me oltu jo 10-v yhdessä ja nuoresta lähtien...naimisissa oltu 4-v,koettu vaikka mitä ja aina asiat selvitetty...anoppi on aina ollu minua vastaan vaikka välillä kuin lirkuttelee mut olen hänet oppinut tuntemaan!



mies kun ei välitä...hänelle ei muka toisten asiat kuulu eikä puutu...äiti kun on hänelle niin rakas... tietäähän noi miehet...



en olisi taas uskonut et elämä oli pari päivää sit ihanaa ja miehen kans oli hyvä olla jne...ja nyt kaik päin p....



mul ois ke neuvola ja to se kauan odotettu rakenneultra ja itku tulee kun edes ajattelen et sinne yksin menen ja mitä tulevaisuus onkaan...



pakko koota itsensä ja lapsen takia jaksettava...



manja ja masuasukki 18+5 ja rakas tyttö 2-v

Jos päivittelet tuota esittelylistaa, niin voisitko ottaa siitä mun kohdalta pois tuon miehen mainittemisen? Eiköstä se ole siinä iän kohdalla? Kun kerta sitä miestä ei ole niin vähän ajatuksena, että poissa silmistä, poissa mielestä! Kiitos kovasti!

Näin sitä pitää yrittää poistaa kaikkia mieleentuovia juttuja exästään. Vaikka eihän se sieltä muistista mihinkään katoa mutta eipä ainakaan jokapaikassa tule vastaankaan....





Kun nyt kerran alettiin näpertää tänne palstalle niin kirjoitellaan nyt muutakin. Musta ei ole varmaan kuukauteen kuulunut mitään...



Lauantaina oli mun 25vee synttärit ja eilen sitten " juhlittiin" ja sukulaisia oli kylässä. Kaikki kyseli vauvasta ja raskaudesta ja kummitätini toi ison pussin äitiysvaatteita ja niistä ihanimpana tukivyön! Ah, mikä keksintö! Kylässä oli myös tosiaan kummitädin puolivuotias poika ja voi kun se huuuuuuuusi! Porukka vaan nauro, että tässä sunkin tulevaisuutes sitten ens keväänä. Niimpä....



(.) Omaan napaan kuuluu ihan hyvää. Ainakin lapsella on kaikki hyvin ja liikkuu ihan mielettömästi. Liikkeet on tuntuneet nyt ainakin parisen viikkoa tosi selkeesti ja varsinkin iltasin/öisin ku me kummatkin ollaan virkeimmillämme. Ollaan oltu aika paljon ajelemassa ja " parkeilla" (kuten kunnon teinien kuuluukin) ja autossa on musiikki tietysti soinut. Autolla ajaminen on mulle varmaan rentouttavin ja stressiä poistavin verbi ja oonkin huomannu kuinka vauva liikkuu ihan erilailla kun saa multa endorffiinia. Ja onhan se mukavaa muutenkin olla onnellinen! Ja varsinkin kaiken sen jälkeen mitä mun elämä on nyt koko raskausajan ollut... Tuossa pahimpina stressipäivinä mulla on ollut ihan mielettömät kivut ja vauvakin on liikkunut jotenkin sätkimällä niinkuin olisi myrkytyksen saanut. Kamalaa tommonenkin. Siks oonkin nyt ainakin yrittäny tehdä kaikkea mukavaa ja ajatella kivoja asioita.



Ultrassa on tullut nyt käytyä muutaman viikon välein ja siellä todettiin, että istukka on ihan kohdunsuun päällä. Se on ollut ihan hyvässä paikkaa mutta nyt sitten liikkunut siihen päälle. Muutama viikko sitten myös vauvan todettiin olevan liian pieni ja mun käskettiinkin syödä paremmin ja lopettavan turhan stressailun. Nyt perjantain ultrassa oli kasvua tapahtunut ja sen suhteen kaikki siis hyvin!



Mulla on tosiaan ollut tuon syömisen kanssa ongelmia ja se tuntuukin oudolta kun mulla on ollut enemmänkin ongelmia sen suhteen, että en muuta tekiskään kun söisi ja nyt sitten vois koko päivä mennä, että en söisi yhtään mitään. Pitää ihan pakottaa ittensä syömään säännöllisesti. Mikään ei vaan oikeen maistuis. Painoa on tippunut nyt kolmisen kiloa alkuraskaudesta ja sen kyllä huomaa vaikka poskistakin ja velikin tuossa kysyi, että taasko sä oot laihtunut. Olenhan mää vaikka massun kohdalla onkin tommoinen kova puolikas jalkkis! :)



Ens viikon perjantaina on rakenneultra tuolla kunnallisella puolella ja se ei nyt juurikaan jännitä kun olen kerta ultrissa käynyt ja rakenteissa ei ole löytynyt mitään vikoja. Vaikka siellähän sen parhaiten näkee kun vauvveli on ikänsä puolesta juuri oikean kokoinen. Ja niin, toivottavasti siellä selviäisi myös sukupuoli. Eipä sillä niin merkitystä, että kumpiko se on mutta jotenkin tekisi odotuksen konkreettisemmaksi kun voisi kutsua lastaan sillä nimellä joka sille sitten annetaan nimiäisissä. Ja onhan tuo pikkuinen muutenkin mun paras kaveri. En enää tee juttuja yksin vaan me tehään yhessä. Äiskällekkin tossa puhuin, että oltiin vauvan kanssa ajelemassa jne... Heh! Onkohan musta tulossa yksinäinen mökkihöperö?! mutta jostainhan se riemu on revittävä masennuksenkin keskellä! ;)



Noniin, josko taas oma napa -jutut riittäis tältäerää.... Mukavaa alkanutta viikkoa ja lykkyä tykö äiskät!



beibi07 ja pikkukaveri 18+0

beibi07: Ehdin lätkästä esittelylistan tuonne, mutta poistan miekkosen heti ensi tilassa! Onneksi asiat ovat lähteneet sujumaan eronne jälkeen, kuulostat olevan positiivisella fiiliksellä! Hyvä juttu, asioilla on tapana järjestyä. Fraasi, joka kuulostaa välillä aika ankealta, mutta on totisinta totta! Ja tosiaan on tärkeetä tehdä niitä juttuja, jotka tuntuu hyvältä! Varmasti vauvallakin on ihan eri olo köllöttää ja kasvaa sielä masussa, jos äiti voi hyvin ja on hyvällä tuulella.



manjalle yhä tsemppiä kriisin keskelle. Kyllä asiat suttaantuvat miehesi kanssa ja tilanne rauhoittuu.

Mikä noissa miehissä välillä onkin, ovat niin mamman poikia, että! Oma mies on sellanen vanhempiensa silmäterä, välillä oikein naurattaa...iso ihminen ja äiti paapoo kuin ala-asteelaista.. Itsellä on ihan asialliset välit anopin kanssa, ei olla mitään ylimpiä ystävyksiä kuitenkaan, ja kumpikaan ei onneksi tuppaannu toistensa elämään. Saa nähdä miten vauva muuttaa tilannetta?!?



Saattaa olla, että olen pari päivää nettipimennossa, mutta linjoilla taas heti, kun " sähköt toimii" . Hyvää viikonjatkoa joulukuisille!!



G ja g yhä se 16+4

Reissu on nyt tehty ja palattu kotosalle! Olikin ihan kiva parin viikon jälkeen päästä kotia, paitsi että mies lähti heti aamuyöllä reissuhommiin ja on koko viikon poissa. Voi olla että sitä on itse aika lujilla kun tytötkin tietty purkaa reissuväsymystään... Mutta olenkin asennoitunut siihen että tää viikko vähä löysäillään ja mennään aika pitkälti lasten ehdoilla. Pinoja en vielä ole edes aloittanut selaamaan ja saa nähdä jaksankokaan, kuitenkin ajankohtaisissa jutuissa pysyy mukana näiden päivittäisten pinojen ansiosta.



Manja82:lle voimia vaikeaan tilanteeseen, jospa kaikki vielä kääntyisi hyväksi.



Taitaa muutkin lomailla ku on näinkin lyhykäinen tämä pino tänään...



(.) Ei uutta, liikkeitä tuntuu kunhan rauhoittuu kuulostelemaan. Muutaman kerran on jo niin napakkoja potkuja tullu että ihan touhutessakin olen huomannut :) Ensi viikolla nvla.

Ikävää asiaakin on: epäilen saaneeni hiivatulehduksen... Mulla ei oo koskaan ennen ollu enkä siis tiedä onko tämä sitä vai mitä mutta ainakin oireet viittaavat siihen... Tietääkö joku että mitä itsehoitoa voi käyttää odotusaikana vai kannattaako mennä ihan lääkärille näytille??? Illalla tosiaan vasta kotiuduttiin nii en oo ehtiny etes soitella nvlaan tai lääkäriin asian tiimoilta.



Jaahas nuorin heräs päikkäreitä joten ruoan lämmitykseen (nukahti jo ennen ku sain ruoan valmiiks nii on varmaan melko nälissään...)



Terv.daisy82 rv 17+6 (ehkä en nyt jaksa tarkistaa, ihan sekaisin laskuissa ku ei lomalla tullu niin laskettuu päiviä, kun palstailu jäi väliin)

tai iltahan se on jo.. viikonloppuna iski flunssa. ei kuitenkaan kuumetta pukannut, onneksi.

MIten tuota hommaa nyt tuntuu olevan niin paljon..ei juurikaan ole ehtinyt istuskelemaan. Pojalta jätin aamulla vaipan pois ja housuja saa sitten vaihdella aika tiuhaan :). yhdet pissat tullu pottaan tänään. saapa nähdä miten tässä käy!



Manja-82: mulla myös välillä ongelmia appivanhempien kanssa,erityisesti appiukon! Toivotaan että tilanne rauhoittuu kun saatte miehen kanssa miettiä tahoillanne asioita. yleensähän suuttumus ym. laantuu kun aika vähän kuluu ja ajatus kulkee taas selkeästi :)



Meillä on kaikki pihahommat ja tallit vielä tekemättä ja kesä on kai yli puolessa välissä..kummallakin loppunut innostus..nyt olisi mulla kiinnostusta maalata lautoja kunhan mies vaan lätkisi niitä joskus seinään!:) ja polttopuitakin olisi mukava kantaa ja pinota ym..mutta en uskalla käyttää moottorisahaa..ja miestä kiinnostaa nyt värkätä vain tuon asuntovaunun kimpussa..



Illanjatkoja! menen jotain touhuamaan tuonne pihalle..



Puolkymmpi rv 19+5 (hui! kohta puoliväli! )

Miehän valittelin sitä mahan kipuilua viime viikolla ja torstaina sitten kävin tk:ssa lääkärin luona. Verikokeet ja pissa oli ok, sit se sisätutkimusta tehdessään tuumasi, että hiivalta näyttää. Ei voinut ottaa näytettä, ku oli jo labra kiinni ja se näyte pitäs heti tuoreeltaan saada sinne. Antoi sitten Gyno-daktarin reseptin, jonka kävin tänään hakemassa. Ei kyllä itsellä ole tuntunut hiivatulehdukselta, mutta kun se lääkäri (asialleen omistautunut kandi) vielä lauantaina soitteli, että häntä jäi huolettamaan, että ei otettu sitä näytettä jne. Jäi sitten kaivelemaan, että jos se onkin joku sukupuolitauti (kun ei nuista miehistä ikinä tiedä..), niin kävin ne puikot. Tietääpähän sitten, että jos olotila paranee, niin hiivaahan siellä vaan oli.



(.): Masentaa.. Oon itkeskelly useamman päivän, enkä tiedä mikä tähän auttaisi. Kävin tuon miun lempparitammankin kotiin eilen (se vielä potkaisi minua käteen, ei paljon mieltä ylentänyt) ja kävin kärryilemässä sen kanssa äsken. Mutta eipä tuo auttanut, haahuilen vain ympäriinsä väsyneenä...



Miehekkeestä en jaksa edes mainita.. ei sitä näytä paljon kiinnostavan.



Keskiviikkona rakenneultraan ja torstaina ultrataan toinen tamma, oisko tiineenä.



Marzi 19+6 (puolenvälin kriisissä)

Jotenkin on kauhea nettilaiskuus ollut tovin.... Pitää petrata nyt kunnolla



Täälläkin ollaan myös vähä eripuraa miekkosen kanssa, lähti olemattomasta sanasodasta muutama päivä sitten ja nyt ihan ok väleissä, mutta vielä mökötyksen meininkiä ilmassa ja kyllä kieltämättä ärsyttää, niin varmasti ukkoaki, valitettavasti nyt ei jaksa joustaa enää yhtään enempää.... murrrrrrrrrrr....



Ihan pihalla teidän jutuista, ei osaa nyt kommentoida, pitää lukea vanhoja juttuja.



(.) masu voi hyvin, lapsi parka tuntui aluksi laiskalta, mutta kai ne liikkeet vain niin harvakseltaan tuntui. Tänään ollu kauhea myllerrys poloisella, oisko pippalot menossa vai....:-D



P-M