Jäin pelurin haaviin :(

Jatkoksi sanon neuvoksi äitini viisaat sanat: Jos joudut miettimään soittaako mies niin se ei ole se oikea.



Oikeasti toi on niin totta. Kun mies oikeasti on kiinnostunut et joudu sitä miettimään.

Ja ap:lle vielä lohduksi: eikö ole hyvä, että tuo pelurius paljastui heti, eikä esim. vasta 5 avioliittovuoden jälkeen? Eihän se tietty kivalta tunnu, mutta silti...

t: ap

ja laita mitään!



Hän tuskin miettii vaan korkeintaan naureskelee yksinään jos jaksaa vaivautua ajattelemaan mitään.



Nuo ovat juuri tuollaisia jotka eivät vakavammin edes jaksa ajatella mitään satunnaisia naisia, koska ovat useimmiten sellaisia jotka niitä naisia halutessaan saavat. Ei tarvitse alkaa ruikuttamaan keidenkään kanssa.



Unohda siis koko tyyppi ja jatka eteenpäin. Löydät jonkun kyllä, mutta älä ajattele enää Jussia, jolla jo varmasti toinen tai kolmas meneillää tällä hetkellä.

Olin itse aivan hulluna (komea palomies, alkaa J:llä), mutta J seurusteli itse tuolloin (en tiennyt sitä).

Soitti kun huvitti ja kävi kiksauttamassa, kun huvitti... Pikkuhiljaa omat tunteeni viilentyivät ja ihastuin muualle ja kappas J halusikin alkaa seurustelemaan kanssani ja enemmänkin :D.



Olin jo niin tottunut satunnaisiin tapaamisiin ja seksiin,etten todellakaan halunnut enää muuta ja kun tiesin hänen todellisen luonteensa,niin en voinut kuvitellakkaan alkavani tosissani hänen kanssaan...Eli tilanne muuttuikin täysin päälaelleen, eikä pelimies saanut minua :).

Vittu... mä sit lähin eilen pikapikaa kaverin kaa baariin ja yritin soittaa sille, laittaa viestiä- se ei vastaa - ja mua hajottaa niin et sydän tulee ulos rinnasta! ARGH



ap

Älä nyt piinaa, saat vielä stalkkerin maineen.



Ei se mies ole kiinnostunut ja kertoo susta jo "hulluna ämmänä" kavereilleen.

mitä. Toisaalta, siinäpä puhuu, kyllä sen kaverit tietää millainen gigolo se ääliö ite on.



ap

Olet tapaillut hetken aikaa miestä, josta olet kiinnostunut, koska hän on komea, hyvännäköinen, rikas ja nuori. Hän on vieraillut luonasi kahdesti ja ehkä olette käyneet treffeillä muuallakin tai ainakin flirttailleet tekstiviestitse, mutta ette ole vielä harrastaneet seksiä. Ette ilmeisesti kuitenkaan ole solmineet mitään sitoumuksia ja päättäneet, että seurustelette, ettekä tapaile muita?



Nyt sinulle sitten selvisi, että hän on pitänyt samanlaista kevyttä "herättelyä" yllä muidenkin kanssa ja hän ei myöskään enää vaikuttaisi kiinnostuneelta?



Erittäin huonoa käytöstä tietysti häneltä olla vastaamatta puhelimeen, mutta oletko nyt ihan varma, ettet ota tätä liian vakavasti? Teillä on ollut pientä sääntöä ja nyt se ilmeisesti on ohi. Harmi tietysti, jos sinua olisi vielä kiinnostanut ja ikävää, että hän ei ole tehnyt kiinnostumattomuuttaan kohteliaammin selväksi, mutta ei tuollaisen nyt varsinaisesti pitäisi SATTUA ja aiheuttaa sitä, että on IHAN paskana.



Ja en nyt kettuile, vaan olen ihan tosissani. Noin pienen pettymyksen ei pitäisi kirpaista noin paljon. Jos se kirpaisee, sinulla on ongelma, joka ei liity mitenkään tähän peluriin. Noin lyhyen ja satunnaisen tuttavuuden ei pitäisi horjuttaa sinua ollenkaan, jos olisit aivan kunnossa (ja jos et siis ole alle 15-vuotias ja kyseessä ole ensi-ihastuksesi.) Toki tuollainen ottaa päähän, mutta sinun reaktiosi vaikuttaa aivan ylimitoitetulta. Jos annat toisten ihmisten vaikuttaa noin vähällä sinuun noin vahvasti, sinun tulee olemaan todella vaikea löytää elämässäsi tyytyväisyyttä ja onnellista parisuhdetta. Koska kukaan mies ei voi tehdä sinua onnelliseksi, vaan voit olla onnellinen vain, kun seisot omilla jaloillasi ja olet riittävästi tasapainossa, jotta et joudu kokoajan olemaan täysin riippuvainen muiden sanoista ja teoista.



Ja niin tai näin, tuollaisille ei ikinä soitella jälkikäteen perään, sillä ei saavuteta mitään ja saadaan vain itsensä näyttämään säälittävältä takertujalta.

En oo 15v vaan 25 ja joo, pitkä parisuhde tapana... Mä en yleensä kiinnostu KENESTÄKÄÄN, en kenestäkään ja tästä oon nyt ollu kiinnostunu ja ihastunu pidemmän aikaa. Se ite tuli mun luo ja on nähty pari kertaa ja se puhuu musta niin järkevästi ja sanoin suoraan et oon kiltti ja järkevä enkä mikään idiootti.



Se että ehdin tykästyä siihen sattuu niin kovin ja että se ei yht äkkiä vastaakaa on kamalaa!!! Mun mielestä kamalaa käytöstä yli kakskymppiseltä. Ja vielä ekalla kerralla sanoin sille että ei tarvi käyttäytyä niin vaan voi sanoa suoraan.



Miksi sanot et "noin pienen pettymyksen" ei pitäisi sattua. Ai jos kyseessä on unelmieni mies enkä kiinnostu kenestäkään muusta niin miks kyseessä ois pieni pettymys..



Ja mä oon tunteikas ja herkkä. En tiedä, tahtoisin niin kovasti saada siihen yhteyden. ap

Mutta jos sinulla on tuore ero pidemmästä suhteesta takana, niin ymmärrän paremmin käytöstäsi. Sellainen ero aina järkyttää ja jättää vereslihalle ja sitä haluaisi näyttää itselleen, että saa kyllä paremmankin ja kelpaa muillekin ja kun siihen sitten tulee tuollainen pieni pettymys, niin se nousee todellisuutta suuremmaksi tilanteeksi.



Mutta älä ihan oikeasti jää roikkumaan tähän tyyppiin. Vaikka sinä saisitkin hänet kiinnostumaan itsestäsi uudelleen, niin edessä olisi vain sydänsuruja. Jos suhteen alkuaika on tuollaista, niin ei se ikinä hyvin pääty, usko vanhaa Fletcher-tätiä ;-)



En tiedä, kuinka kauan erostasi on, mutta yleensä pitkän suhteen päätyttyä olisi paras rauhoittua, eikä syöksyä laastarisuhteeseen. Uusi ihastuminen tuntuu hyvältä ja buustaa egoa, mutta se on väliaikaista ja yleensä päättyy vain entistä surkeampaan oloon. Parempi on olla jonkin aikaa, esimerkiksi vuosi parikin itsekseen ja löytää taas ne omat jalat, joilla seisoa. Sen jälkeen on paljon valmiimpi uuteen, tasapainoiseen parisuhteeseen.

Eli 5-6v suhde takana fiksuun ja ihanaan mieheen jonka kanssa kemiat ei seksin tasolla jotenkin kohdannu...vaikka haaveena yhteiset unelmat ja tulevaisuus... ja tää ex/ mies on semmoinen niin mahtava ihminen, myös todella komea ja fiksu jota arvostan niin paljon. Kaikki kaverit ihan järkyttyneitä että aiotaanko erota..



No minä menin ja ihastuin vähän jo tuohon HELVETIN PUKKIIN...joka on oikeasti niin paha poika: komea, rikas, elää levää elämää ja pelaa naisilla. Mutta, koska olen koulutettu ja fiksu ja kaunis ja pönkitettynä tämän pelurin puheilla perheestä ym niin ehdin jo ihastua ja aattelin et MUN KANSSA ei pelaa ja PYYSIN että sanoo suoraan jos pitää pelata, että olen herkkä että mulle EI SAA olla ilkeä. No, tässä jätkässä ei sit ollut miestä sen vertaa että vois laittaa 1 tekstarin ja pahoitella tai soittaa...



Nyt sit HAJOILEN täällä ja vain mietin et miten just mulle voi käydä näin.. Käyn ulkonäköäni läpi ja haen jotain syytä.... Ennen oon ollu ihailtu, kaunis ja fiksu, nyt tunnen itseni niin huonoksi..



ap

Mutta ihan oikeasti, keskity itseesi ja unohda miehet hetkeksi. Sinä olet vielä kamalan nuori (vaikka se ei ehkä tällä palstalta siltä tunnu, täällä on paljon hyvin nuorina aikuisten saappaisiin alkaneita) ja sinulla on aikaa vielä vaikka mihin. 25-vuotiaana ei tarvitse tyytyä mihinkään toiseksi parhaaseen mieheen, vaan on hyvää aikaa etsiä sitä, jonka kanssa oikeasti natsaa ja jonka kanssa haluaa sitten perustaa sen perheen.



Ja jos olet alle 20-vuotiaasta ollut vakavassa suhteessa, niin nyt voisi olla enemmän kuin hyväksi olla hetki sinkkuna. Keskittyä omaan hyvinvointiin, uran aloittamiseen (olet varmaan äskettäin vasta valmistunutkin) ja itseensä tutustumiseen. Tämä peluri toki käyttäytyi sinua kohtaan ikävästi, mutta vaikka hän ei olisikaan, niin ei suhde häneen olisi tehnyt sinua onnelliseksi ennen kuin olet uuteen suhteeseen valmis.



Jätä nyt se peluri omaan arvoonsa, älä enää soittele perään, vaan unohda koko jätkä ja ota itsellesi aikalisä ja mieti, mitä oikeasti elämältäsi haluaisit. Tee itsellesi suunnitelma omaan elämääsi seuraavaksi vuodeksi ja älä sisällytä siihen miehiä. Mieti työtäsi, ystäviäsi, sitä, mitä haluaisit tehdä, mitä uusia juttuja kokeilla, mitä harrastaa. Ala pitää itsestäsi parasta mahdollista huolta, syö hyvin, liiku, tee asioita, joista saat tyydytystä, keskitä huomiotasi ystävyyssuhteisiisi. Olet nyt ensimmäistä kertaa aikuisena yksin, nauti siitä. Nauti yksinasumisesta ja siitä, että olet riippumaton. Sinulla on vielä paljon aikaa sitten myöhemmin perheelle.



Kun olet taas tukevasti omilla jaloillasi, on myös todennäköisempää, että löydät sellaisen miehen, jonka kanssa pystytte rakentamaan tasa-arvoisen suhteen ja tasapainoisen perheen. Niin kauan kuin odotat, että toinen ihminen ja rakkaus olisi se korjaava ja onnelliseksi tekevä asia, tulet pettymään uudestaan ja uudestaan. Rakastumisvaiheessa tuntuu aina ihanalta, mutta pidemmän päälle parisuhteessakin se onnellisuus lähtee aina itsestä, ei siitä toisesta. Juuri nyt tunnet olosi kurjaksi, mutta sitä ei paranna tai ratkaise jonkun miehen ihailu, vaan se, että itse opit rakastamaan itseäsi virheineen kaikkineen. Jos rakennat itsetuntosi ja sen, miltä tunnet itsestäsi sen varaan, mitä muut, lähinnä siis miehet, sinulle peilaavat, et ikinä tule olemaan tyytyväinen ja varma itsestäsi. Sinun pitää itse tuntea arvosi ja rakastaa itseäsi, silloin selviät paremmin ikävistäkin tilanteista ja jonkun ilkeä sana ei romahduta sinua. Lisäksi silloin vedät puoleesi sellaisia miehiä, jotka myös ovat sinut itsensä kanssa eivätkä kaipaa sinua pönkittämään egoaan.

Tiedän nuo, sanasi osuivat oikeaan. Varsinkin tuota viimeistä kappaletta yritän tankkailla ja sisäistää sen....



Mutta nuo edelliset sattuvat: olen kunnossa, urheilen, pidän itsestäni huolta, olen kaunis ja ura tosiaan aluillaan.. Tämä johtaa siihen että mietin MIKSI en kelpaa tälle tyypille???? Mikä mussa on vikana? Hiukset? Rusketus? Ei tarpeeks hienoja vaatteita (tiedän että on, mutta ei rahaa niin älyttömästi mällätä kuin hänellä) Tää peluri vielä kehui, että hienoa kun en antanu hänelle, että hänellä menee mielenkiinto jos nainen antaa heti.



Nyt treenaan hän mielessäni, lenkille laitan hiukset hyvin ja itseni niin nätiksi ja mietin tuleeko hän autolla vastaan ja samalla kuuntelen musaa ja yritän unohtaa ja ajatella ystäviäni ym mutta kun se ei vaan onnistu.



Mulla ei oo mitään ns parannettavaa kun pidän itsestäni niin hyvin huolta... PAITSI vaikka olen tosi hyvin koulutettu, en ole rikas kuten tämä peluri, jolla on 100.000 euron autot alla ym. Voiko miehet etsiä sit rahaa? Vai MIKÄ mussa voi olla vikana? Koska oon huumorintajuinen, rento mutta aika tiukka ja sanon omat mielipiteeni kyllä.. Voisko tää peluri tuntea jonkinlaista alemmuutta kun oon koulutettu ja hän ei, vaan mällää perheensä rahoilla?



Aloin jo ajatella että pitäisikö alkaa tämän ex-/ nyk. kihlattuni kanssa, joka on muuten kans TOSI komea ja kerrassaan ihana mies.. ja elää onnellisena sillä siinä suhteessa ei satutettu toista. Nyt sitä vastaa arvostaa kun ottaa kunnolla turpaan.



ap

Kyse ei ole siitä, miksi et kelpaa tälle tyypille, koska siihen ei ole vastausta, eikä kyse edes todennäköisesti ole kelpaamisesta. Ehkä hän ei oikeasti edes halua mitään suhdetta kenenkään kanssa juuri nyt, vaan vain pelata. Ehkä hän ei kykene suhteeseen kenenkään kanssa omista syistään. Ehkä hänen puoleltaan kemiat eivät sittenkään tuntuneet pelaavan. Ehkä sinulla on joku luonteenpiirre, josta hän ei pidä. Ehkä hän ahdistui, koska koki sinun olevan liian tosissaan. Tai miljoona muuta vaihtoehtoa. Mutta se on tosiaan ihan väärä näkökanta asiaan. Sillä ei ole väliä, miksi hän ei sitten ollutkaan niin kiinnostunut. Hänellä ei ole tässä asiassa mitään väliä, sinulla on.



En voi olla huomaamatta, että miettiessäsi tätä asiaa kiinnität hirveästi huomiota hyvin pinnallisiin asioihin. Ihmisen itsetunto tai parisuhde kun eivät ole kiinni hiuksista tai rusketuksesta tai edes rahasta. Kun puhut itsestäsi huolta pitämisestä puhut myös lähinnä pinnallisista asioista. hyvä, että olet hyvässä fyysisessä kunnossa, kuntoilua kannattaa ehdottomasti jatkaa, mutta sinun pitäisi keskittyä myös omaan henkiseen kuntoosi. Oppia tuntemaan ja arvostamaan itseäsi, ei siis vain ulkonäköäsi ja asemaasi, vaan sitä, kuka sinä oikeasti olet.



Älä mieti hiuksiasi, vaan pyri niiden alle. Mieti kuka sinä olet, kun sinulla on paperipussi päässä ja jätesäkki päällä. Mieti, mitä haluat. Älä, ketä haluat, vaan minkälaisen elämän haluat. Mieti, missä olet hyvä ja missä olisi petrattavaa. Ja ei siis miesten miellyttämisen kannalta, vaan vaikkapa suhteessa työhösi, muihin läheisiisi ja ennen kaikkea itseesi. Minkä pitäis muuttua, jotta olisit onnellinen ja tyytyväinen, vaikka olisit keskellä korpea yksin ilman kännykkää ja mitään yhteyttä kehenkään toiseen kuukauteen. Älä keskity siihen, mitä muut ajattelevat sinusta, ainoastaan sillä on nyt merkitystä, mitä itse ajattelet itsestäsi. Tykkäätkö itsestäsi se pussi päässä ja jätesäkissäkin? Ei siis ulkonäöstäsi tai koulutuksestasi tai asemastasi, vaan itsestäsi.



Ja ihan oikeasti, ja mitä ikinä teetkin, _älä_ _palaa_ epätyydyttävään suhteeseen vain siksi, että et halua olla yksin ja pelkäät, että et kelpaa muille. Sillä tavoin et ikinä pääse eteenpäin!



Jos vielä saisin antaa yhden neuvon, jota et ehkä halua noudattaa, mutta jota oikeasti kannattaisi harkita, niin hakeudu ammattiauttajan puheille. Minusta vaikuttaa siltä, että olet aika hukassa itsesi kanssa ja pelkään, että ennemmin tai myöhemmin satutat itsesi pahasti sen vuoksi. Ajaudut ehkä väkivaltaiseen suhteeseen tms. Minusta sinä tarvitsisit nyt ammattimaista juttukaveria, jonka kanssa voisit käydä läpi elämääsi. Älä ymmärrä väärin. En yritä vihjailla, että olisit hullu tai mitään sellaista, mutta minusta sinä kuulostat siltä, että kaikesta lahjakkuudestasi ja potentiaalistasi huolimatta olet pahasti eksyksissä itsesi kanssa ja sinulla on äärimmäisen alhainen itsetunto. Se, että pystyisit sen myöntämään ja hakemaan apua, ei tee sinusta vähääkään tyhmempää tai rumempaa tai lahjattomampaa ainoastaan toivon mukaan pitkällä tähtäimellä onnellisemman ja tasapainoisemman. Usko minua, been there, done that, feeling much better ;-)

ei se ole soittanut eikä ottanut yhteyttä... ja mua hajottaa niin. Onneks on ystäviä, mä aion lähtee baariin ja juoda suruuni kun oon koko päivän tehny kouluhommia koneella ahkerasti!



ap

rinnasta puristaa paha olo :(((

Ei helvetti. Voinko mä sanoa SILLE että mulla on paha olo!?? vai nauttiiko tollanen jätkä vaan siitä?

ap

Unohda koko juttu ja elä eteenpäin.

se vielä mulle ylpeilikin että on dumpannu muijia jotka on sit ottanu sen raskaasti. Joten ihan vitun sama mitä sekin musta aattelee! Ei oo häpeä olla herkkä ja kiltti tyttö joka ottaa kusettamisen raskaasti... VAI!



ap ja nyt etiäpäin..