Rikosilmoitus ensisijainen

Olen kanssasi aivan samaa mieltä. Koulussa olevilla aikuisilla on oma vastuunsa puuttua siihen toimintaan, joka koulussa tapahtuu. Lasten välinen vuorovaikutus on osa tätä. Koulussa tapahtuva kiusaaminen on asia, johon opettajat ovat vastuullisia ja velvollisia puuttumaan. Tätä voit vanhempana koululta edellyttää ja vaatia.

Rikosilmoitus on todellakin viimeinen keino koulussa tapahtuvan kiusaamisen lopettamiseen. Ole yhteydessä koulusi oppilashuoltoryhmän jäseniin sekä rehtoriin. Koulu on velvoitettu turvaamaan lapsen opiskelu, joten se ei voi "pestä käsiään" tässä asiassa. Koeta siis etsiä sellainen aikuinen koulustasi, joka on valmis kuuntelemaan sinua. Pyydä koulua järjestämään neuvottelu, johon kaikki asianosaiset vanhempineen kutsutaan. Neuvottelun tavoitteena tulisi olla ratkaisujen etsiminen tilanteeseen eikä syyttely tai syyllisten etsiminen. Tyttäresi kannalta olisi tärkeää päästä sopimukseen siitä, että kiusaaminen päättyy eikä niinkään siihen miten tekijöitä rangaistaisiin. Tyttäresi näkökulmasta rikosilmoituksen tekemisen jälkeinen prosessi on myös raskas eikä näin ollen helpota tyttäresi tilannetta. Voit poliisin sijaan pyytää myös tukea suoraan paikkakuntasi rikos- ja riita-asoiden sovittelutoimistolta, josta löytyy vapaaehtoissovittelijoita, jotka voivat neuvottelua johtaa sovitteluteitse kohti yhteistä ratkaisua.

yt. Maija Gellin

Koulusovitteluhankkeen projektipäällikkö

Suomen sovittelufoorumi ry

Ihmettelen kovasti, että joku koulu kehottaa tekemään rikosilmoituksen aina kiusaamistapauksissa. Koulu voi tehdä paljon ja vaikka tällä keskustelupalstalla on esimerkkejä lähinnä epäonnistumisista, niin tiedä kuitenkin ammattini kautta, että on myös paljon onnistuneita väliintuloja, joissa kiusaaminen on saatu loppumaan koulun keinoilla.



Rikosilmoitus on mielestäni äärimmäinen keino ja menettää ihan merkityksensä jos siitä tehdään automaatio. Suosittelen aina ensin yhteydenottoa luokanopettajaan, kuraattoriin ja sen jälkeen rehtoriin. Ikävä kyllä meissä koulun ammattilaisissa on ihan kuin muussakin työelämässä niitä, jotka ovat selvästi väärässä ammatissa eikä kaikilla ole riittäviä tunnetaitoja, joita tarvitaan tällaisissa tapauksissa. Pääsääntöisesti uskallan kyllä luvata koulun ammtilaisten puolesta, että vanhempien huoli otetaan todesta.



Ongelmana on usein se, että vanhemmista tuntuu ettei koulu tee mitään. Me emme voi tuoda esiin niitä rangaistuksia tai toimenpiteitä, joita kiusaajien kanssa tehdään ja näin jää mielikuva ettei koulu hoida työtään. Itse olen usein yhteydessä kiusaajaan vanhempiin, sosiaalitoimeen ja annamme myös infoa välituntivalvontaan, että joitakin lapsia erityisesti tarkkaillaan. Usein kiusaajan oma tausta on raskas ja hän on itsekin uhri ja kostaa näin pahaa oloa ympäristöön. Meillä on tiukat vaitiolovelvollisuudet ja usein on hankalaa puhua kiusatun perheen kanssa kun ei voi kommentoida tilannetta lainkaan.



Helinä Perttu

Rehtori

..löytyi liikunnan opettajasta. Tästä aikaa kolmattakymmentä vuotta. Ylä-asteella olin. Kannusti kiusaajia... Tämmöseen rehtorin tai toisten opettajien on vaikeampi puuttua varmaan. Toivon Sulle Rehtorille myös maalaisjärkeä. Sydän löytyy. Se/ne minun kiusaajat oli Ylä-Savosta.