~~ Viimeiset KesäHeinät viikkoon 28 ~~

Olipas turha neuvolareissu. Ensin soittivat mulle etta voisinko tulla aikaisemmin kuin oli sovittu. Lahdin sitten puuskuttamaan kauheeta vauhtia sinne, ja kun annoin katilon (uusi) kateen neuvolakorttini niin han sanoi etta ai jaa ei sun oiskaan tarvinut tanne tulla kun kerran kaynnistys on varattu jo. Jaahas. Eikos tatakaan olisi voinut etukateen katsoa sielta tietokoneelta. Sitten pissanaytetta tehdessani unohdin totaalisesti laittaa sen purkin alleni. En sitten viitsinyt jaada sinne vessaan odottelemaan uutta pisua, olinhan jo antanut perjantaina naytteen, se riittakoon kun oli ihan ok. Tama katilo ei suostunut kurkkaamaan kohdunkaulan tilannetta, ja oli TOSI kovakourainen vatsan paalta. Vauva edelleen ylhaalla ja kehotti kiipeamaan portaita paljon. Hanella oli myos niin vahva afrikkalainen korostus etta en saanut mitaan selvaa puheesta, nolotti aina viidennen kerran kysya etta anteeksi mita?



No kotimatkalla sain tunteeni viilennettya Magnum-jaatelolla (jaatelo on ollut taman raskauden pelastus NIIN monessa tilanteessa) ja antamalla kodittomalle reppanalle vahan rahaa kun niin kauniisti ja kohteliaasti pyysi.



Eli edelleen siita lahdetaan etta lauantai-iltana sairaalaan ja sunnuntaina kaynnistys. Niin, Kissantassut kyseli siita, en makaan ihan tasan tarkkaan tieda mita siella sitten tapahtuu, mutta hoitsu selitti, etta lauantaina annetaan joku pilleri joka ei kuitenkaan kaynnista viela synnytysta (???) ja sitten tarkkaillaan vauvaa kayralla. Tuskinpa siina tarttee koko yota olla jos kaikki on ok, mutta kerran siina jo tunnin olin ja oli vahan epamiellyttavaa kun ei sen kanssa kunnolla saanut kaannyttya kyljelleen. Sitten sunnuntaina aloitetaan kaynnistys, ensin muistaakseni niilla prostalgiinitableteilla vai mita ne on, ja sitten tipasta oksitosiinia, ja taman ajan pitaa ilmeisesti olla niissa piuhoissa kiinni.



Sellaista taalta.

Monument 40+5

Äh, että ne Allin supparit menivät laantumaan! Kuulosti jo välillä ihan siltä, että nyt alkaa tapahtua. No, kyllä ne varmasti jotakin siellä kohdunsuulla tekivät, toivottavasti alkavat pian kunnon supistukset ja tositoimet. Ja juu, varmasti kelpaat kesiksiin edelleen :), jos vauvan pitäisi tulla ulos 21.6.-10.7. niin moni ei enää olisi mukana ;D. Nehän on vain laskettuja aikoja, raskaus voi kestää mitä vain la:n ympärillä.



Tylsää, että Monumentin neuvolakäynti oli niin " tehoton" . Saas nähdä, mitä minun sijaisterkkani huomenna sanoo ja tekee kun läväytän sille neuvolakortin eteen. Kun sai lääkäri tänään siis todella erilaisia lukemia kuin hän viime viikolla. Minulla oli muuten myös tosi kovakourainen lääkäri tänään. Ehkä oli ihan hyvä Monument ettei tehnyt sisätutkimusta jos oli noin ronskiotteinen henkilö... Minä melkein ulvoin siinä sängyllä kun oikein väänteli ja käänteli sieltä :/. Verta ei ole kyllä tullut, ehkä siksi kun on paikat vielä niin ummessa.



Loppuviikosta voi varmaan jo odotella Jouturia kertomaan kumpi tuli. Olikohan muuten kovinkaan monta kesäheinää joka ei olisi tiennyt, kumpi on tulossa? Minä en ole kysynyt, eikä ollut Joutur, eikä minusta Senniina ja Miiukaan. Muita en nyt tähän hätään muista. - Jokohan loppuviikosta kuuluu sitten Melbastakin?



Niin, Nikille piti vielä lisätä sunnuntaina kirjoittamaani että yksi mitä pelkäsin synnytyksessä etukäteen oli tuo vauvan koko, mutta nythän siihen asiaan tuli lohdullista selvitystä. Pelkään niin kovasti, että pienelle sattuu jotain vielä tässä loppumetreillä tai synnytyksessä (syntymän jälkeen voikin sitten alkaa panikoida kätkytkuolemaa, arvatkaa vaan alanko), ja iso koko on riski siinäkin. Ainakin on nyt yksi asia, jonka osalta voi huokaista helpotuksesta. Ja kamalat Huono Äiti -fiilikset oli myös, että olenko minä nyt syönyt vauvani ylipainoiseksi, kun en ole noudattanut mitään dieettiä (minullahan oli se paastosokeri 4,9 mistä olisi siis jossain päin Suomea jo laitettu tarkkailuun).



Olen taas niin poikki, etten ole jaksanut tehdä koko päivänä mitään järkevää, lähinnä olen lueskellut tai tuijottanut kattoon tai jotain. Meni viime yö vähän pipariksi, kävin vessassa ainakin 12 kertaa enkä saanut hyvää asentoa, lonkkia särki niin että jalat ylhäältä alas olivat lopulta " tulessa" . Toivottavasti ensi yö menee sutjakammin.



Öitä sitten (ellen taas keksi jotain kivaa tekosyytä hyökätä tänne vielä myöhemmin illalla :D).

Meilläkään ei tiedetty vaavin sukupuolta etukäteen. Alkuraskauden pahoinvoinnista tein johtopäätöksen odottavani tyttöä - ja tämä satavarma tyttötunne oli pitkään päällä. Viimeisillä viikoilla kuitenkin alkoi tuntumaan, että toinen poika meille tulee. Niinpä sitten kävikin!!!



Tassuille; meille luvattiin isoveikan kokoista vaavia, että kokoa en itse osannut pelätä. Tosin en voinut kuvitellakaan, että vielä kolmesataa grammaa kevyempi pienokainen putkahtaisi maailmaan. Itse emme kovin pieniä ole - tosin emme liioin kovin suuriakaan ihmisiä.



Koittakaa jaksaa vielä hetki masujenne kanssa, kyllä se palkitaan... nyytistään kiitollinen Nikki :)

mulla oli niin hirveä raskausahdistus ja kanssa joku ihmeellinen epäonnistumisen fiilis, kun vauva viipyi mahassa kaiken maailman tuntemuksista huolimatta, että nyt olen päättänyt vain seurata tätä synnyttämättömien palstaa, kunnes vihoviimmeinenkin kesäheinä on synnyttänyt! (oho, mikä lause - voiskohan sitä vieläkin jatkaa ;)

En halua mennä vauvapuolelle, ennen kuin teillä kaikilla on vauva...!

Lueskelen teidän tuntemuksia ja toivon teille kaikille jaksamista. Nyt se vauvan tulo on jo mahdollisimman lähellä.

tännekin! Tsemppiä tulin toivottelemaan heinäkuun kesäheinille! Käyn useamman kerran päivässä täällä kurkkimassa tilannetta, mutta en saa aina kirjoitetuksi. Eipä mene enää kauan, kun kaikki on saateltu vauvapuolelle:-) Voimia viimeisiin päiviin mahan kanssa!

...ettei kukaan vaan paase luulemaan, etta olisin lahtenyt sairaalaan yon aikana. Talle paivalle ei ole mitaan tekemista, taytyis varmaan jotain keksia etten ehdi kiukustumaan yksin kotona.



Tiedatteko, on niin mukavaa kuulla, etta en ole ainoa tassa viime metrien ahdistuksissa ja epaonnistumisen tunteeni kanssa. Ehdin jo ajatella moneen kertaan etta olen ihan sekopaa, etta ei tama voi olla muille nain vaikeaa, mutta nakojaan on! Kiitos kaikille ahdistuksensa ' tunnustaneille' , se on tosiaan ainakin mua jeesannut tosi paljon.



Monument 40+6

minäkin. Ei tullu yön aikana lähtöä ja tuskin seuraavanakaan. Supistuksia on,mut ei riittävästi. Selkä kipeä ja alavatsa vaan eipä mitään tunnu tapahtuvan. Poika koettelee selvästi äidin pinnaa nyt jo.;) Niin,meille selvisi toisessa ultrassa et poika tulossa. Tosin olin jo ite uumoillut samaa alusta asti. Kätilö lupasi vaihtaa ammattia jollei ultra pidäkään paikkaansa. Nähtäväks jää, KUNHAN TÄÄ TÄÄLTÄ TULEE EKA ULOS! Onneks mun ei tarvi yksin täällä kärvistellä,vaan teistä ystäväiseni ollu mulle suuri apu ja lohtu näinä tuskaisina päivinä. Kiitos siitä! Jaksamista kaikille ja palailemisiin..

Eilen koin harvinaisia riemun hetkia, kun tutkailin tissejani, ja huomasin, etta niista sai puristettua esiin tipan maitoa!



Vaikka kroppani ei alya puskea tata vauvaa pihalle, niin ainakin se on jo hoksannut ruveta valmistamaan ruokaa pikkuiselle. Voi sita riemun ja ilon tunnetta, en siis olekaan ihan kelvoton aiti, jotain sentaan kehoni osaa tehda oikein :D

Neuvolakäynti oli tänään. Rupesi naurattamaan aivan vietävästi kun terkka sitkeästi sen mittanauhansa kanssa sai sf-mitaksi 40,5 cm (jihaa) ja ilmoitti tomerasti että " minkä sain, laitan myös korttiin" . Tämä menee jo ihan farssiksi tämä minun mahani, toissa viikolla 35, viime viikolla 40, eilen 35, tänään 40,5 :D. Pääasia on tietää, että eri mittailijoista huolimatta kaikki masussa on hyvin.



Kiva kun Senniina, Nikki ja Lölliskin piipahtivat tällä puolella! Kovin vähän onkin enää porukkaa jäljellä, joten vahvistusjoukot ovat oikein erinomaisia :)! En muistanut tosiaan enää, että Nikilläkään ei ollut sukupuoli tiedossa. Varmaan oli vielä joku muukin, vaikka aika monet tiesivät kyllä. Minä en eilen kehdannut kysyä näkyykö, ja toisaalta näin pitkälle on jo tultu ilman sitä tietoa, kestetään nyt loppuun asti.



Monument, hyvä juttu että maitoa alkaa tulla! Olenkin miettinyt, miten sitä yhtäkkiä sitten salissa synnytyksen jälkeen alkaisi tulla, jos ei yhtään ennen synnytystä ole vielä kehittynyt. Minulla on lupaavasti särkenyt rintoja aina silloin tällöin, eikä sitä ole sitten alkuraskauden tapahtunut. Maidosta ei kyllä ole näkynyt vilaustakaan. Toivottavasti jossain kurvissa tapahtuu jotain sen suhteen.



Allille ja Monumentille molemmille taas kerran jaksamista viimeisiin päiviin! Monumentilla alkavat viikonloppuna tositoimet ellei päähenkilö itse päätä astua näyttämölle jo aikaisemmin. Toivon mukaan Allinkaan ei sen kauemmin tarvitsisi odotella. Itselläni ei vielä 40 viikkoa ole rikki joten toistaiseksi olen vielä aika rauhallinen. Kyllä tässä vielä ehtii hermo mennä, luulisin...

Tulin myös pikaisesti katsomaan teitä ja tsemppaamaan.

Itselläni mennyt aika opetellessa vauvan rytmiä ja huilatessa väsymystä pois. Onneksi vauva on ymmärtänyt että äiti on jo vanha kapistus ja tarvitsee huilausta enemmän kuin nuorena ja on todella ihanan kiltti neiti :) enkä minä meinaa maltaa nukkua hänen unien aikana, kun katselen neidin ilmeitä.



Mutta tosiaan, aika etenee päivä päivältä ja on hetken päässä vain, kun olemme kaikki tuolla vauvan saaneiden puolella jakamassa kokemuksia. Yrittäkää nauttia viimeisistä hetkistä, niitä kaipaa vielä jossain vaiheessa :)

Hiljaista on täällä meidän palstalla nykyisin, ei oikein mitään keskustelua, johon voisi ottaa kantaa.

Ties monettako kertaa ilmoitan tuntevanne tunteenne ja olen täysillä mukana kannustamassa teitä viime metreillä.

Lohdun sana tällepäivälle, jos aika ennen omaa nyyttiä oli pitkää niin oman nyytin kanssa se sitten kuluukin kuin siivillä - en meinaa malttaa tänne edes piipahtaa, kun poika vie kaiken ajan. Mekin ollaan huomenna oltu jo viikko kotona - oikeesti ei tunnu kuin kahdelta päivältä!



Koittakaa jaksaa vielä, tiedän että odottavan aika on pitkää... Nikki

Täällä vieläkin. Eilen illalla alkoi lupaavasti supistukset tihetä ja voimistua mutta kuinka ollakaan,nukkumaan mennessä hävis. Ja edessä oli taas herääminen aamulla tietäen ettei vieläkään tapahtunu mitään.. Alan olla aikas väsyny tähän reppuun.. Mitenkäs muut, Melbasta ei tietoa ? Mites tassut!? Monument? Pelottaa ajatuskin,et kuinka pitkälle tää meneekään vielä. Hyvä jos heinäkuun loppuun mennessä on syntyny. Mutta palailemisiin täs päivän aikana. Mentävä kotihommiin. Jaksamista!

Taalla minakin. Lahetin miehen juuri toihin ja taidan menna viela koisaamaan. Yolla hirveita tokkuraisia paniikkikohtauksia etta vauva kuolee ennenkuin ehtii edes syntya. Menkkamaista jomotusta oli myos havaittavissa yon tunteina, mutta ei muuta raportoitavaa.



Huomenna on muuten perjantai 13. Mulle se sopisi hienosti tyton syntymapaivaksi kun on aina ollut mun onnen paiva (aina jotain pienta mukavaa tapahtunut ko paivana) mutta joitakin saattaa vahan arveluttaa tuo pahamaineinen paivamaara :)



Monument 41+0

viime hetkien pelkoinen. En ymmärrä miksi, kaikki arvot olleet aina kohdallaan, vauva kasvaa hyvin ja istukka toimii hyvin (nytkin ti tutkittiin), sydänäänet olleet aina vahvat, ja nyt on viime päivinä liikkunutkin ihan hyvin (mullahan on koko raskauden ollut näitä pelkotiloja, joihin yksi syyllinen on ollut vauvan vähäiset liikkeet; tai sitten en ole vain tuntenut liikkeitä). Järki sanoo, että kyllä tämä tästä kun merkit ovat niin hyvät, mutta niille kauhuille ei aina voi mitään.



Juu ja Alli, minä en ainakaan tätä menoa synnytä ennen heinäkuun loppua, joten samassa veneessä ollaan :). Minulla on vielä la jonkun verran sinun jälkeesi, nyt vasta juuri 39 viikkoa täyttymässä, joten yhtenä kappaleena ollaan varmaan vielä vaikka kuinka kauan. Minun puolestani muuten ok (vielä...), mahaani en ole vielä kyllästynyt :), kun vaan pääsisi noista kuolemapeloista. Vaan niinhän sitä on minulle sanottu, että sitten kun on syntynyt, ne pelot vasta alkavatkin... En osaa kuvitella, miten voisin enää mennä tästä vainoharhaisemmaksi.



Keksisiköhän sitä jotain kivampaakin kirjoitettavaa? Kuten Nikkikin totesi, tässä rupeavat olemaan vähän jutunjuuret vähissä :). Paljon muuta ei päässä pyöri kuin lähestyvä synnytys ja se, miksi se ei lähesty ;). Laitetaan nyt vaikka loppuun hilpeä lainaus mielen kevennykseksi, kun en muutakaan keksi, tällaista sähköpostin tuomaa taas.



" Meikäläinen on nykyään avioliittoneuvoja. Jos menee hyvin niin meikäläinen paikalle. Se on seittemän sekuntia ja kaikki on päin persettä." (Matti Nykänen)

Aluks sanottava,et hauska oli Tassun loppukevennys.;) Nyt on selkä räjähdyspisteessä. Mattopyykille aloin paremman tekemisen puutteessa ja kyllä nyt jomottaa. Muutamia supistuksiakin havainnu,mut ei vaan iske kunnolla päälle. On mullakin noita pelkoja ollu ja varsinkin nyt tähän synnytykseen liittyviä. Ja kätkytkuolemaa oon alkanu pelkäämään.. Täytyy vaan uskoo ja toivoo et kaikki menee hyvin. Meillä kaikilla. Pysytäänpä linjoilla,palailemisiin.;)

Hiljaista pitelee,mut se on ymmärrettävää. Eipä itelläkään uutta kerrottavaa joten varmaan taas huomenna olen linjoilla. Nyt lähden saunomaan. Jaksamista meille!

Luin tuolta synnytyspuolelta, etta Ruotsissa kolmen S:n saunan tilalla on skumppa. Meilla on sopivasti kaapissa shamppanjaa, joten kunhan mies tulee toista, pidamme pienet pirskeet ja aion ottaa lasin tai kaksi kuohuvaa. Jospa se synnytys siita...ja jos ei, niin voimme ainakin juhlistaa viela tata kahdestaan oloa ja viettaa mukavan illan.



Voin tulla myohemmin raportoimaan jos tuo kuohuva aiheuttaa minkaanlaista edistysta olotilassa. Ainakin varmaan rentouttaa kivasti.



Hauskaa (tai ainakin siedettavaa :) iltaa muillekin.

mäkin pesin mattoja ja saunoin sinä päivänä, kun illalla meni vedet. Jospa sullakin...ja mitähän skumppa mahtaa monumentille teetättää, hih!

Tervehdys teille viimeisille kesäheinille.



Meille syntyi maanantaina 9.7. klo 12.02 ihana tummatukkainen, pitkäripsinen tyttö. Painoa 3740g ja pituus 51cm. Eli se oli sitten menoa kun rupes oikeesti siltä tuntuu (RV40+5), yritin vaan kärvistellä mahdollisimman pitkään kotona ja se kannatti. Melko mukava synnytys ja spinaali auttoi hyvin, mutta olinkin uudelleensynnyttäjä.

Nyt en enempää kun tänään tulin just kotiin ja esikoinen on kimpussa koko ajan, vauva nukkuu väsymystään, taitaa pitää yöllä hereillä.



Voimia teille muutamalle vielä koitokseen.



- joutur -

skumpan käynnistävästä vaikutuksesta. Meilläkin on ollut kylmässä kuohuvaisia odottamassa sopivaa hetkeä, kun on nyt ollut tätä raskautta ja imetystä, niin enpä ole osannut pyytä sitä auki!



Vaavihan odotutti itseään 40+6 ja kaikenlaisia " taikoja" kyllä kokeiltiin useamman kerran... ei vaikutusta! Allille tiedoksi, että mulla ainakin selkäkipu tiesi jo hyvin lähellä olevaa synnytystä ja Tassuille, että tietäisitpä kuinka monta kertaa näin jo sieluni silmin, että mulle tai vaaville sattuu jotain... se ns. kuolemanpelko on ihan sisäänrakennettu minuun, mutta vaikeudethan on tehty voitettaviksi.



Nyt meillä käydään enää viikon välein neuvolassa painon takia ja sairaalan lastenlääkäriä käydään moikkaamassa elokuussa kasvukontrollin merkeissä.



Voimia teillekin viime metreille ja iloisia hetkiä nyyttienne kanssa, kunhan sen aika koitaa!!!



t. ystävänne Nikki