Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Onko kukaan hankkinut koiraa/eläintä vaikka mies ei halua?
07.07.2007 |
Meillä yksi lapsi ja toista emme saa joten ajattelin hankkia tytölle (6v) kaveriksi koiran. On hänellä toki samanikäisiä kavereita mutta koira kuitenkin asuisi tässä meillä. Mieheni jostain perusteettomasta syystä " inhoaa" koiria ja haukkuu niitä rakeiksi ja piskeiksi ym. mukavaa. Kissoja meillä on ollut 2, toinen elää edelleen. Kissasta vaan ei millään saa samanlaista kaveria kun koirasta koska kissat ovat kuitenkin itsenäisiä eivätkä sillälailla ystävysty ihmislasten kanssa. Ainakaan meidän kissat. Nyt olemme tästä koirasta jo puhuneet vuoden ajan mutta mies vaan hokee, että koiraa ei tule, koiraa ei tule. Nyt kyllästyttiin tytön kanssa ja päätettiin vain hommata se koira! Mies on kyllä kiltti ja silleen, että ei mitään pahaa tee sille, lähinnä kai jättää lenkit ym. meidän huoleksi. Silti on tosi paha mieli, että ei päästy yhteisymmärrykseen :( Niin ja tämä sama ei koskee myös kaikkia muita eläimiä!
Kommentit (7)
Koira kyllä vaistoaa rakastetaanko sitä vai ei. Tulee kärsimään tuosta koiravihasta aivan varmasti. Suosittelisin, ettet ota. Tytölle jotain muuta tekemistä ja seuraa, ei koira ole lapsen " kaveri" , vaan täysipainoinen perheenjäsen, jota hoidetaan, kuin ihmistäkin. Koiralla on oikeus onnelliseen elämään, rakkauteen ja hyväksyntään, kunnolliseen hoitoon. Ethän tee lastakaan kai, jos miehesi ei halua? Koira on toki eri asia kuin lapsi, mutta silti.
Mieti tuota asiaa nyt aikuisena ihmisenä, ei tytön halujen mukaan. Sinä olet vastuussa eläimestä seuraavat 15 vuotta, myös miehesi täytyy haluta koiraa ja osallistua sen hoitoon täydestä sydämestään, eikä inhota " sitä piskiä" .
t. eläintenhoitaja eläinsuojeluyhdistyksestä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mies ei alkuun pitänyt suurestikaan eläimistä ja kun tuli puhe koiran hankkimisesta niin aiheesta tuli aina riita. Mies sanoi, että sellaisen lemmikin voin hankkia mikä ei kuulu eikä näy. No selvä...ostin sitten hevosen;) Ei kuulu, eikä näy kotona. Nykyään lemmikkejä on jo aika liuta ja mies välillä manaa että olisi pitänyt ottaa se yksi koira silloin aikanaan...
Jos miehellä ei ole mitään allergiaa esteenä, niin mikähän siinä on syynä ettei tykkää koirista? Olisiko jotain kammoa, lapsena sattunut jotain?
Itse haluaisin kissan, mutta tyttö on allerginen kissoille. Mies taas ei vaan tykkää kissoista, ei sitten yhtään. Olenkin miettinyt, että vaikka tyttö ei olisikaan allerginen kissoille, niin voi olla että jättäisin sen kissan ottamisen silti väliin. Tuntuisi pahalta sen kissan puolesta, että perheessä yksi ei välittäisi siitä yhtään vaan olisi koko ajan hätistelemässä sitä pois.
Iso syö paljon, tarvii paljon liikuntaa, sotkee/tuhoaa
että älä ota.
Kaikkien on haluttava koiraa siinä perheessä, johon se tulee.
Mieti tarkkaan nyt, mitä olet tekemässä.
Nämä koirat päätyvät valitettavan usein " pitovaikeuksien" takia eläinsuojeluyhdistykselle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ei rakastaisi, on vaan ennakkoluuloinen. Aikoinaan ei millään olis ottanut tuota kissaa mutta rakastui siihen heti kun se tuli taloon. Samaten lapsen hankinnasta sain jauhaa vuosia ja rakastui siihenkin heti kun se syntyi (tosin siis suostui siihen kyllä). Näiden kokemusten perusteella uskon, että mies rakastuu myös tähän koiraan. Pieni koira on ja pörröinen (tiedän, että mies ei missään nimessä halua lyhytkarvaista otusta). Eli mieheni tuntien uskallan koiran ottaa mutta kyllä se silti vaivaa kun toinen ei ole mukana haluamassa :( AP
Alue: Aihe vapaa
Minulle oma koira oli koko lapsuuden paras asia. Sain sen kovan vokumisen jälkeen. Olen kertonut sen merkityksestä vanhemmillenikin nyt aikuisiällä. Itsellä oli pari vuotta vanhempi veli, jonka kanssa ei ollut niin paljon yhteisiä leikkejä.