Onko vuoden ikäinen liian nuori

äidin (tai hänen ensisijaisen hoitajansa) läsnäoloa. Lapsi kokee pitkän eron hylkäämisenä, ihan sama onko hoitajana mummo tai kummi. Lapsi on vasta erkaantumasta äidistä (hänhän elää elämänsä alun symbioosissa). En kyllä itse millään voisi vaarantaa oman lapseni kehitystä turhalla erolla - en kyllä raaskisikaan olla erossa pienestä kovin pitkään.



Huhtikuun kaks- plussassa psykologi vastasi samantapaiseen kysymykseen, ja hänen mielestään jo neljän päivän ero oli aivan liikaa.

Jos tämä on tosiaan totta, niin sääliksi käy lasta.

että minä itse en ole tekemässä näin, vaan kaverini. Olette näköjään kanssani samaa mieltä siitä, että suunnitelma on täysin järjetön.



ap

eikä lapsi kuole sillä aikaa nälkään. viis lapsen muusta kehityksestä...

tunti per ikävuosi, ja vain tutulle hoitajalle, ei mihinkään lapsiparkkiin.



Kaksivuotiaasta alkaen vuorokausi per ikävuosi, eli kymmeneksi päiväksi vasta kymmenvuotiaan voisi jättää hoitoon.



Vuoden ikäisen voit jättää 12 tunniksi hoitoon (yö tai päivä) ilman että lapsi " vaurioituu" henkisesti.

johan tuossa ajassa perheenjäsenet unohtaa toisensa! tai ainakin se vuoden ikäinen perheensä.. ja eikö 4v kaipaisi kovasti pienempää? muutama tunti/päivä voisi olla ihan kiva saada vanhempien jakamaton huomio, mutta että 10 päivää erossa sisaruksesta..

no mitä mieltä itse olet?

olin yhden yön erossa vuosikkaastani ja päätin että ei koskaan enää.. ainakaan ennenkun lapsi täyttää 10.

en ole ollut yhtään yötä erossa 1v4kk ikäisestä, tosin on kyllä isi laittanut nukkumaan ja olen tullut yöllä kotiin iltavuorosta

Itse olin vain 4 päivää reissussa ja isä hoiti lasta. Meni ihan ok, mutta palatessani sain kyllä aika kiukuttelijan hoidettavaksi useamman päivän ajaksi. Yhtään pidempään en olisi raaskinut edes olla matkalla.

Teiltä lähtisi vielä molemmat vanhemmat, joten kyllä 10 päivää on hieman rankkaa lapselle olla erossa vanhemmista.

Mä en kyllä jättäisi, ellei olisi aivan pakko. Se voi olla lapselle ihan älyttömän raskasta. Eräs ystäväni jäi 2-vuotiaana kahdeksi viikoksi hoitoon kun vanhemmat kävi reissussa, ja kun vanhemmat tuli takaisin, lapsi ei enää tuntenut heitä. Liekö tuo ollut jokin psykologinen suojautumiskeino, mutta siitä puhutaan vieläkin...

Tiedät sen itsekin.

neljäksi päiväksi. Oli ihan maksimi minulle, tyttö itse ei reagoinut mitenkään. Isoveli reagoi 2 v 6 kk asti eroihin niin voimakkaasti, ettei puhettakaan muutamaa tuntia pitemmästä erosta. Lapset on erilaisia.

Omien reissujen aika tulee vielä t. 8 ja 5 äiti joka otti oman 1 vuotiaansa aikanaan mukaan 2 vkon Ranskan matkalle.

ja esikoinen ( 4 v.) saisi kerrankin vanhempien täyden huomion.



ap

Vierailija:

ja esikoinen ( 4 v.) saisi kerrankin vanhempien täyden huomion.

ap

Ei tulis mieleenkään itse tehdä noin. No me ollaankin " meidän perhe" ja tehdään matkat yms. perheenä...kunnes lapset kasvaa.

En tajua sitäkään, mikä lasten ja vauvojen kanssa matkustamisessa muka on niin hankalaa. No joo, toisten mielestä niiden kanssa kaupassa käyminenkin on sula mahdottomuus, ja jos kaupassa käydäänkin lasten kanssa, niin mukaan tarvitaan ainakin kaksi aikuista.

Eikö perheeseen voi kuulua myös isovanhemmat tai vaikkapa kummit, jotka lapselle yhtä läheiset kuin vanhemmat? Hoitaja, jonka hoiviin lapsi jäisi matkan ajaksi, on lapselle todella tuttu ja läheinen. Ollut ennenkin hänen hoivissaan useita kertoja, pisimmillään viikon n. puolen vuoden iässä eikä ollut millänsäkään.



ap

näin heikko?????????????????????

Sehän on kuolema sille 1 v lle , tauno, olla noin pitkään erossa äidistä!!



Miten sä edes pystyisit siihen?

Vierailija:

ja esikoinen ( 4 v.) saisi kerrankin vanhempien täyden huomion.

ap

unohda koko idea, menkää reissuun koko perhe, kunhan kuopus kasvaa. 10 päivää on järkyttävä hylkäämiskokemus noin pienelle, kun kyse ei oel pakollisesta menosta