Miten te tämän asian näette? Olenko minä tosiaan se, joka ei ole valmis sitoutumaan?
Olen seurustellut 5kk ihanan miehen kanssa. Jo ensitapaamisellamme kerroin minun hakeneen kansainväliseen koulutukseen, mutta mahdollisuuteni ovat 1 / 100000. Mies sanoi tukevansa minua, jos saan paikan, joka tietäisi 1,5 vuoden opiskelua ulkomailla vähintään.
Sain paikan ja mies ei ole edes valmis katsomaan kestääkö seurustelumme ulkomaille muuttoni. Hänestä minä en ole valmis sitoutumaan, jos muutan unelmani perässä. Hänestä minun pitäisi jättää kaikki haaveeni ja todella ainutlaatuinen mahdollisuus. Hänestä minä en ota mitään riskiä vaan hän ottaisi kaiken jäämällä Suomeen odottamaan minua. En tajua minkä riskin hän ottaa, jos jatkaisi suhdetta. Minusta minä joutuisin uhraamaan todella paljon, jos en menekään. Olen lähes varma, että tulisi katumaan koulutuksen hylkäämistä loppu elämäni. Sanoin olevani jopa valmis kihlautumaan, olen niin tosissani. Mies on jääräpää eikä halua edes yrittää etäsuhdetta.
Kommentit (9)
jos suhteessanne olisi aineksia, mies tulisi puoliväliin vastaan, ja haluaisi yrittää etäsuhdetta, tai haluaisi muuttaa mukana ulkomaille.
mies on hirvittävän itsekäs tässä tilanteessa. hän tiesi että olet hakenut koulutukseen, ja ilmeisesti hänen pitäisi tietää myös se, kuin kovasti haluat sinne.
onpa todella lyhytkatseista ajatella, että 5kk seurustelun takia päästät tällaisen tilaisuuden käsistäsi.
älä ole typerä. ilmeisesti teillä on todella erilaiset haaveet tulevaisuudesta, ja myös erilaiset odotukset elämää ja parisuhdetta kohtaan.
ei vaikuta kestävältä.
Ei, ei.
Ja selvästikin teillä on myös eri käsitykset uran tärkeydestä jne. Tai siis ainakin siitä, että molemmilla olisi sellainen.
Miten hän voi kokea olevansa se, joka sitoutuisi? Miten hän muka ottaisi riskin, jos minä lähden, mutta minä en? Miten niin hän tukee minua kaikissa valinnoissani? Minusta pelkkä sanahelinää ja kun tämän sanoin miehellekin, niin loukkaantui ja alkoi itkeä, sanoo todella tarkoittavansa mitä sanoo. En tajua en!
että SINÄ et saa sitä koulutuspaikkaa. Siksi oli niin helppo puhua. Nyt kun pääsitkin sinne (onneksi olkoon) niin hänellä menikin pupu pöksyyn ja pikkuinen kypsymätön poika astui esiin vaatimaan kaikkea tai ei mitään.
Anna tuollaisen mennä! Tulet löytämään ihania ihmisiä vielä elämäsi varrella, eikä tosiaankaan tarvitse jäädä murehtimaan jonkun muutaman kuukauden kypsymättömän tuttavuuden perään.
Hyvällä fiiliksellä sanot sille heihei ja lähdet kohti uusia vesiä!
kun hän huomaa, että oletkin aivan tosissasi menossa sinne ulkomaille, niin hän saattaakin pyörtää sanansa ja suostua etäsuhteeseen. Älä kuitenkaan suostu siihen vaan sano että pidetään yhteyksiä ilman sen kummepia sitoumuksia. Jo nuo edelliset jutut ovat osoittaneet ettei hän ole kovin vakaa ja järkevä.
Itse olin aikanaan lähdössä ulkomaan komennukselle, kun tapasin nykyisen mieheni ja rakastuimme. Suhde meni jäihin, kun lähdin, koska oikein kumpikaan ei uskaltanut sitoutua etäsuhteeseen. 1½v myöhemmin mentiin sitten yhteen, kihloihin, naimisiin ja saatiin 2 lasta. Tunteet eivät kadonneet reissuni aikana, vaikka molemmilla olikin välissä jotain säätöä.
Onneksi olet tehnyt ainoan mahdollisen päätöksen ja päättänyt mennä koulutukseen! Onneksi olkoon paikasta!
Ennustan että tässä käy niin että mies isoista sanoistaan huolimatta jää " roikkumaan" perääsi.
Kuullostaa todellakin pelkältä sanahelinältä nämä " tukemiset" . Epätoivoisia uhkavaatimuksia nämä minun mielestäni ovat. Ei haluaisi sinun lähtevän ja siksi käyttäytyy näin.
Todennäköisesti teillä on muutenkin elämästä liian erilaiset näkemykset.