Mitenköhän käytännössä onnistuu kotiäidin töihinlähtö

Ja noin iso lapsi ei kuitenkaan enää ole täysimetyksellä joten töihin voit senkin puolesta aivan hyvin mennä. Aika itsekästä sinulta jos et anna miehellesikin mahdollisuutta olla koti-isänä kun itse olet jo saanut olla kotiäitinä.

...vaikka siinä muutama ylimääräinen " piikki" olikin. Puhut asiaa. Käyn vain näihin omiin lapsiin " isolla tunteella!"



Mies ei kyllä suoraan ole sanonut, että haluaa koti-isäksi. Rivien välistä olen kuitenkin lukenut, että paussi tekisi hyvää. Tiedä sitten pitääkö hän tätä koti-isiyttä hyvänä vaihto-ehtona...



Pitänee puhua ukko-kullan kanssa :) Mutta tässä tätä vaihto-ehtoa vähän mietiskelen ja eri näkökulmia etsin...



ap

ja tällöin sanonut, että mikäs siinä...



Mutta enpä tiedä mitä hän sanoisi, jos nyt tosissaan ehdottaisin...



Olisihan se aika jännä vaihtoehto...



ap

Lähdin töihin kun esikoinen oli 6 kk. Mies jäi kotiin, ensin vanh. vapaalle, sitten hoitovapaalle, yhteensä vuodeksi. Kaikki meni hurjan hyvin, vauva oppi juomaan pullosta ja vaikka aamuisin ja iltaisin yritin imettää, niin vauva menetti aika äkkiä kiinnostuksensa rintaan. 1,5 vuoden ikäisenä poika laitettiin päiväkotiin, mies palasi töihin.



Sitten aloin odottamaan toista vauvaa, ja otin tietty pojan (tuolloin 2 v)kotiin myös kun jäin ä-lomalle. Kun pikkusisko oli 10 kk, palasin töihin je mies jäi vuorostaan kotiin.



Imetyshomma onkin hankalampi tällä kertaa, olen imettänyt suhteessa pidempään ja tiiviimmin, kun tälle tytölle ei ole koskaan pullo kelvannut. Imetän aamuisin, iltapäivisin ja iltaisin, mutta silti ei meinaa tyttö saada tarpeeksi maitoa, kun korvike tai muukaan pullosta, mukista tai muusta vempeleestä nautittu neste ei maistu.



Nyt olen ollut töissä kuukauden, ja vauva 11 kk imee edelleen tiiviisti kun olen paikalla, päivisin ei kuulemma mene nestettä juurikaan, ehkä desi-pari yhteensä maitoa ja vettä. Näin kuumalla se syö kyllä hyvin hedelmäsoseita, onhan niissäkin nestettä.



Kaikenkaikkiaan suosittelen lämpimästi " vuoronvaihtoa" . Mulla suurin ongelma noin henkisellä tasolla liittyy siihen, että miehellä on erilainen tapa hoitaa kotia kuin mulla (mm. syöttää nakkeja taaperolle, pesee valkoiset ja tummat samassa pyykissä). Eli mulle on vaikeaa pitää kieleni kurissa, kun tiedän itse niin paljon paremmin, miten asiat pitäisi hoitaa...

Koti-isyys kun on muutakin kuin hermolepoa töistä.

koti on kuin pommin jäljiltä. Itse olen melkoinen siisteysintoilija ja pidän tärkeänä perinteisiä juttuja. Meillä kaikki on mennytkin niin, että mies käy töissä, minä hoidan kodin ja lapset, joita onkin jo kolme.



Minä teen siis kaiken kotona ja miestäkin odottaa lämmin ruoka kun tulee töistä. Arki pyöriikin hyvin eikä miehen kanssa ole ollut kränää näistä jutuista. Nykyään olen vaan aika usein kuunnellut miestä ja miehen puheita siitä, että on kyllästynyt kaikkeen töissä.



Jos lähden siis töihin ja koti ei niin siisti aina ole, niin pystynkö pitämään kieleni kurissa, jos ei toimi ihan niin kuin haluaisin? Mieheni on kyllä siisti tapaus, mutta osaakohan touhuta täällä kotona sitten... Onko järkeä rikkoa tämä hyvin toimiva juttu vai olisiko miehen parempi etsiä uusi työpaikka..



Tiedän, tiedän, tästä pitää vissiin aukaista keskustelu miehen kanssa...



ap