Olen viikon syönyt unilääkkeitä joka ilta. Nyt pitäisi lopetaa, en uskalla mennä nukkumaan :(

Mikäli kerroit lääkärille taustasi ja antihistamiinien käyttösi, on ala-arvoista lääkäriltä kirjoittaa unilääkeresepti ja jättää asia siihen.



Pääsisitkö sairaalahoitoon? Uuden lääkäriajan nyt tarvitset ainakin, mieluiten psykiatrin.

Sitten nukkuminenkin alkaa sujumaan, ja nuo itkeskelyt jäävät. Unilääkkeet, antihistamiinit jne. eivät poista ongelmaa.



Tsemppiä ja hali!

Itse saan joskus nukuttua sillä tavoin, että luen kirjaa niin kauan, että nukahtaa väkisin. Joskus vaan väsyttää niin paljon, ettei jaksa lukea mutta ei saa nukuttuakaan. Tsemppiä sulle...!

Mutta enhän mä nyt töiltäni mihinkään sairaalahoitoon jouda, saati sitten että otettaisiin. Ja psykiatrille, hyvänen aika, miten sellaiselle edes pääsee?



Lapset ja kotieläimet oli viikon mummolassa, jotta hyvin sain levättyä. Nyt tää sama rumba taas alkaa niiden tänään kotiuduttua. Se oli siis todella lomaa, kun tartti viikkoon käydä vain töissä, eikä muuta huolta ollut. Mutta nyt täytyy taas kohdata tää mu arki. Jotenkin vaan oon aina selvinny eteenpäin.



ap

Itse lopettaisin niin, että ensin puolikas nappi parina yönä, sitten pienempi murunen jne.

Tuolla menolla et kohta ole työkykyinen. Käy nyt siellä lääkärissä, tosiaan mieluiten psykiatrilla, jotta saat asiasi kuntoon.



Vuosi sitten mulla oli tilanne, että uni ei vain iltaisin tullut. Vaikka oli kuinka väsynyt, en pystynyt nukkumaan. Syksyllä olin siinä pisteessä, että kaikki asiat piti tarkistaa kolme tai neljä kertaa, esim. seuraavan päivän ohjelma, tai onko hellan levy jäänyt päälle. Eli muisti ei pelannut enää normaalisti. Sitten meni keskittymiskyky. Pystyin lukemaan sivun kerralla, sen jälkeen ajatus laukkasi aina jossain ihan muualla. Yritin kirjoittaa yhtä raporttia, jota sain valmiiksi kuukauden aikana pari sivua - murto-osan siitä, mitä olisi pitänyt. Lopulta postiluukusta satoi karhukirjeitä ja muistutuksia, kirjasto peri maksuja palauttamattomista kirjoista ja kaverit olivat vihaisia heille tekemistäni ohareista. Muistissa ei pysynyt enää mikään, hyvä jos lasten tarhasta haku.



Tilanne lähti laukemaan työtehtävien järjestelyn ja lääkityksen kautta. Mulla ei ollut ongelma lopettaa lääkitystä kun asiat rupesivat luistamaan paremmin.



Ihan tosiaan, kannattaa tehdä asialle jotain ennen kuin huomaat, ettet muista, mitä teit eilen tai mitkä vaatteet sulla on päällä.