Onko muita äitejä, jotka ei tunne olevansa mukana " lapsiperhe" -kuviossa?
Meillä kaikki oleminen ja tekeminen ei pyöri lasten ympärillä, vaikka lapset huomioidaankin. Esim kesää ei pyöritä vain eri puuhalandioissa, niinkuin monet tuntuu tekevän, vaan lapset pyörii aikuisten menossa mukana (enkä tarkoita nyt rellestämistä). JOitain perheitä seuratessa tuntuu että aikuisten maailma on heiltä unohtunut kokonaan, vai onko heitä sitten monet asiat kiinnostaneet alunperinkään..?
Kommentit (6)
Onhan se normaaliakin, että eletään " heikoimpien ehdoilla" . Kyllä me halutaan, että kaikilla on mukavaa missä liikummekin. Emme siis ramppaa lasten puistosta toiseen, mutta käymme kyllä esim. Muumimaailmassa, koska aikuisetkin viihtyvät siellä ja Naantali on kaunis kaupunki.
Emme tosiaan menisi lasten kanssa festareille, jossa saisi hermoilla onko äänitaso liian kova lasten herkille korville.
mitään joko tai valintoja. Me käydään lintsillä, koska se on meistä kaikista ihan kivaa. Muumimaailmaankin voisi mennä, ja yhdistää siihen päivän tai kaksi Naantalin kylpylässä, mutta lapsemme on vasta 2v. eli voi olla että säästetään ko. reissu ensi kesään. Varsinaisen lomamatkamme teemme keskieurooppalaiseen kaupunkiin, jossa vietämme viikon. Siellä tehdään säiden ja mielialan mukaan sekä aikuisten että lasten juttuja.
Meillä on onneksi hyäv turvaverkko, että ei ole muutenkaan mikään pakko tehdä kaikkea lasten ehdoilla, tai roudata lasta mukana joka paikkaan. Joten kyllä me harrastetaan livekeikoilla käyntejä, ravintolaillallisia ja muita sellaisia ihan aikuisten ehdoilla ja aikuisten maun mukaan.
ja ehtinyt tehdä niitä aikuisten juttuja aivan riittävästi ennen kuin sain lapsia. Nyt on hauska tutustua lasten juttuihin ja tehdä niitä.
Sitten kun lapset on isompia ehdin taas aikuisten juttuihin mukaan enkä usko menettäväni yhtään mitään.
Siksi lomaillaan enimmäkseen lasten ehdoilla, mikä ei tietenkään sulje pois esim. Pariisin tai Amsterdamin reissuja.
t. 2 pienen pojan " mummoäiti" , joka haaveilee vielä 3. lapsesta.
En raahaa lapsiamme (3 kpl) kaiken maailman puuhalandioihin, sillä en näe niissä mitään järkeä ja maailma on muutenkin niin ylikaupallinen. Lasten toivomuksesta lähden kahden isomman kanssa päiväksi Tukholmaan ja mumminsa kanssa he menevät Särkänniemeen. Lisäksi vielä kesäteatterireissu ja siinä sitä jo onkin. Ei lapset tarvitse jatkuvaa viihdyttämistä, vaan voi olla ihan jouten kotonakin. Syksyn koittaessa arki vie taas mukanaan ja kesän joutilaita päiviä on ilo muistella.
Mieheni kanssa harrastamme kulttuuria monessa muodossa (klassinen musiikki ja taiteet esim.) ja käymme konserteissa ja näyttelyissä. Teen sitä jo tosin työnikin puolesta. Tällä hetkellä pienin lapsi on vain " hankalassa" iässä (1-v), joten ihan joka paikkaan ei voi hänen kanssaan mennä.
on tarkoitus mennä, tosin vajaa 3-vuotiasta ei vielä viedä, kun saa hupia paljon pienemmästäkin.
Mutta kyllä me matkusteaan edelleen, tosin eri tavalla tällä hetkellä.
Koskenlaskut saa olla sivussa eikä ylipäänsä vaan lennetä niin, ettei majoitsta olisi ainakin ekaksi yöksi varattuna, mutta ei me edelleenkään suunnata perhehotelli-gettoihin.
museossa/näyttelyssä tai ääntä pitävistä lapsista jossain konsertissa ei kyllä houkuttele. Festareilla ei tosin äänen pitäminen haittaisi, mutta mielestä ne (ainakaan mitkään ryyppyfestarit) eivät kyllä ole pienten lasten paikkoja. Täytyy silti sanoa, että en kävisi noissa em. paikoissa vaikka mulla ei olisikaan lapsia.