Tekis mieli soittaa " mummolle" ja haukkua pystyyn, ottaa niin päähän... :/

Muuta syytähän ei ole olla sanomatta, tuo on varmasti tympeää ja raivostuttavaa pidemmän päälle. Meillä on vähän samaa vikaa meidän kummallakin isovanhempiparilla, mutta yritämme jaksaa. Tosin emme enää ajele joka pyynnin perään heitä katsomaan.

Soita ylihuomenna jos silloin vielä on samanlainen olo

eukko on muka niin kiinnostunut sukututkimuksista, pitäis huolta ensin lähisuvustaan!!! Eikä asian esille ottamista estä enää mikään, aion kyllä sanoa suorat sanat sille muka-mummulle :(

Toiseen lapsenlapseen kumminkin pitää yhteyttä, sit ihmettelee kun en minä ikinä vienyt lastani hänelle hoitoon. No DAA! En viitsinyt koska oli aina niin etäinen! Nyt melkeinpä jää tuntemattomaksi lapselleni.

jo viime kesäinen autosta moikkaaminen, lisäksi on aina kohdellut lastani kuin ilmaa. Kerran kehtasi lapseni kuullen kehua, kuinka pitää viedä lapsen serkku ulkomaille, vieläkun serkku pääsee alennetulla hinnalla ikänsä puolesta (on saman ikäinen kuin omani) kun on muutkin lapsenlapset vienyt...

Jos hän selvästi kohtelee muita lapsia paremmin, niin kai siitä voisi huomauttaa, että " olen pannut merkille, mistähän mahtaisi johtua?" . Toisaalta se ei välttämättä auta asiaa, vaan päinvastoin voisi pahentaa. Mutta totaalisen veemäistähän se on olla sanomatta mitään, jos kohtelu on selkeän epäreilua. Ehkä voisit kirjoittaa nyyhkytyyppisen kirjeen, missä ilmoitat epäilyistäsi ja kysyt syytä, ilman suoria syytöksiä siis.



Autosta moikkaaminen on aika tökeröä. Meillä on sukulaisia jotka joskus soittivat mummolle autosta kännykällä kun ajoivat asuinpaikkakuntansa ohitse tyyliin " me ajetaan nyt tästä ohi!" . Aika karseaa kun kyseessä oli mummon oma poika+vaimonsa+lapsensa, ja vielä matkalla lasten toisen mummon luo. :SS

Jos tahdot muutosta asioihin niin viesti mummolle vois mennä paremmin perille hänen poikansa kautta kuin sun

Mutta vaikka kuinka vituttaa, sanoa ei mielestäni voi. Ei heitä voi pakottaa olemaan " oikeita isovanhempia" . Ei heillä ole siihen mitään velvoitteita.



Tosi paljon kyllä harmittaa lapsen puolesta, mutta minkäs teet. Itse olen vain ollut ottamatta yhteyttä, ja ollut etäisempi kun ennen (oltiin ennen erittäin läheisiä).

pitää näköjään uudestaan ottaa asiaksi, jospa viesti menisi tälläkertaa perille........ Vaikka enpä kyllä usko että exää niin hirveästi hetkauttaa...

eikä ole edes mitään ex-anoppeja.

Sydän särkyy katsoa vieressä kuinka lasta kiusataan, mutta ei sille mitään voi. Tietenkin VOI kertoa " mummolle" kuinka paljon enemmän lapsi odottaisi, mutta ei tuollaiset ihmiset yleensä edes ymmärrä mistä on kyse.



Sinuna kanavoisin energian johonkin parempaan ja iloa lapselle tuottavaan.

Mummo kehuu vievänsä toisen lapsen matkalle, niin heitä ihan pokkana, että " ihanaa, meidän X:lle sopis, että viet matkalle ensi kuussa. Sovitaan joku aika heti" .



Mummo vilkuttelee autosta, niin menet ihan pokkana avaamaan oven ja työnnät lapsen syliin halattavaksi. Ja toivon mukaan lapsella on tuossa vaiheessa oikein kuraset vaatteet päällä=)