Ikäeroa tulossa 6 vuotta, esikoinen tyttö. Muita? Miten on mennyt?

Meilläkin esikoinen odottaa innoissaan että pääsee hoitamaan vauvaa :)

Tuleekohan tuossa iässä enää mitään mustasukkaisuutta tms ongelmaa?

ap

nyt iät 13 v ja 7 v. Ei mitään ongelmaa koskaan. Isompi auttoi innokkaana vauvanhoidossa ja nyt esim. tänään jäivät keskenään laittamaan aamupalaa (isompi siis laittoi pienemmälle), kun lähdettiin töihin. Joskus myöskin leikkivät vielä yhdessä esim. kauppaa,kirjastoa, koulua....

Mun luonteelle ainakin sopi tuo ikäero tosi hyvin. Olisin varmaan pimahtanut alle aikayksikön jos olis ollut kaksi vaippaikäistä samaan aikaan. Nyt ainakin molemmat ovat saaneet olla perheen lellikkejä pitkään...

Riippuen siitä, kuinka itse suhtaudut isompaan vauvan syntymän jälkeen. Jos hänestä tulee yhdessä yössä ISO, jonka pitää pärjätä yksin ja käyttäytyä kunnolla ja olla häiritsemmättä ja olla vauvan varahoitaja, voit olla varma ongelmia on odotettavissa!

Olen siis se tyttö ja mulla on 7 vuotta nuorempi veli. Meillä on aina ollut tosi läheiset välit, tosin tunnen välillä itseni jonkinlaiseksi hyysääväksi puoliäidiksi, olen niin huolehtiva veikkaa kohtaan. Mutta pikkuveli onkin aina ja ikuisesti meidän perheen vauva, piloille lellitty mokoma. ;)



Jossain vaiheessa muistan olleeni, jos en nyt mustasukkainen veljelle, mutta tuskastunut siihen, että se ei osaa mitään ja on niin pieni rääpäle. Mutta se vaihe meni nopeasti ohi.

Meillä esikoinen poika ja kuopus tyttö.



Nyt alkaa heillä olla yhteisiä juttuja, kun tyttö kohta 2v. pelleileevät ja vähän leikkivät.



Välillä esikoinen on mustis, täytyy saada just sama juttu kuin pienemmänkin, ja pienempi ei saa koskee hänen tavaroihin yms.



Eniten suuressa ikäerossa harmittaa se, että ei voi mennä, tulla ja tehdä asioita niin kuin ennen. Otettava pienemmän päiväunet ja ruoka-ajat yms. huomioon, eikä pienen kaa voi lähtee leffaan, laskettelemaan yms. joten esikoinen vähän joutuu kärsimään tällaisista asioista.... mutta aika aikaa kutakin... mennään ja tehdään taas sitten, kun kuopuskin pääsee osallistumaan.

Hyvää on se että isommat voi nakittaa lastenhoitajiksi. huonoa on se että isompi on jo päivät poissa kotoa, joten äidin täytyy jaksaa itse viihdyttää sen aikaa kuopusta.



Meilläkin tänä iltana äippä tulee vasta klo 10 kotiin ja pojat 9, 11 ja 13 v ovat vastuussa siskostaan 3v.

Nyt kuopus on pian 2v. (poika). Leikkivät ja riehuvat keskenään paljon. Välillä sisko tuskastuu pienempään, mutta se menee nopeasti ohi. Molemmat kaipaavat toisiaan, kun ovat erossa. Halivat ja huolehtivat toisistaan muutenkin hellyyttävästi.



Mustasukkaisuutta esiintyi kyllä varsinkin alussa paljon. (Isompaa kannattaakin huomioida oikein hyvin ja kiinnittää siihen todella paljon huomioita).



Miinusta on tosiaan se, että lapset ovat niin eri vaiheessa kehityksessä, jolloin tarpeet ovat erilaisia. Matkat ym.ovat siis haastavampia. Muuten kyllä kaikki on sujunut hyvin ja onnellinen olen siitä, että olemme saaneet keskittyä molempiin lapsiin hyvin ajan kanssa.



Pitkä ikäero ei ollut tietoinen valinta, vaan luonnonoikku;) Siihen piti vain sopeutua, mutta nyt ollaan ihan onnellisia:)

Edellisistä kirjoituksista poiketen meidän tytöllä ei ole koskaan ollut oikein sellaista hoivaviettiä. Koskaan ei ole vapaaehtoisesti ollut pikkuveljensä kanssa. Sitten heidän välillään on ollut aikamoinen tahtojen taisto, kun pikkuveli tulee kokoajan esikoisen huoneeseen ja haluaa sieltä vaikka mitä tavaroita, eikä esikoinen haluaisi antaa. Silloin, kun pikkuveli laittoi vauvana kaiken suuhunsa, niin esikoinen oli tosi tarkka siitä, ettei vaan hänen omat lelunsa olleet pikkuveljen suussa. Sitten kun tilanne on se, että nyt kun pikkuveli on uhmaiässä, niin tulee vielä enemmän ristiriitoja esikoisen ja kakkosen välille, eikä esikoisella ole kunnon keinoja selvittää tilanteita veljensä kanssa. Siinä joutuu olla aina opastamassa vanhempana, että miten niistä tilanteista selvitään. Pikkuveli taas käyttäytyy huonosti isosiskoaan kohtaan, jonka luulen johtuvan ihan huomion hausta, kun esikoinen ei anna sitä huomiota veljelleen muuta kuin kieltämällä joka asiasta. Tätä olen yrittänyt vanhimmalle lapselle selittää, että ei kaikki voi aina olla pelkkää kieltämistä, ja että jos pikkuveli tulee huoneeseen ihan kiltisti jotain asiaa kertomaan, niin silloin pitää jutella pikkuveljen kanssa siitä asiasta, eikä vaan komentaa pois huoneesta.

Minulla on kuusi vuotta vanhempi sisko. Lapsena emme missään mielessä olleet kavereita, isosisko lähinnä toimi lapsenvahtina ja viihdyttäjänä. Olihan se kiva, että oli isosisko, mutta olin aika kateellinen niille, joilla oli sisarus pienemmällä ikäerolla.



Nyt aikuisella iällä tuo ikäero ei tietenkään enää haittaa.

Minulla on kuusi vuotta vanhempi sisko. Lapsena emme missään mielessä olleet kavereita, isosisko lähinnä toimi lapsenvahtina ja viihdyttäjänä. Olihan se kiva, että oli isosisko, mutta olin aika kateellinen niille, joilla oli sisarus pienemmällä ikäerolla.

Nyt aikuisella iällä tuo ikäero ei tietenkään enää haittaa.

no tuskin mutta tutulta kuulosti :-)