Anotaanko yhteishuoltajuus jotenkin erikseen?

Huoltajuus ja hoito



Lapsen huoltajuus - siis huoltajan asema - tarkoittaa sitä, että on vastuussa siitä, että lapsi saa sen hoidon, turvan, elatuksen, koulutuksen ja kasvatuksen mihin hänellä on oikeus. Huoltajalla on päätösvalta lasta koskevissa asioissa, mutta mitä vanhemmaksi ja kypsemmäksi lapsi tulee, sitä enemmän tulee huoltajan ottaa huomioon lapsen omat toiveet. Jos vanhemmat asuvat erillään, on heillä silti yhteinen vastuu täyttää lapsen tarve viettää aikaa sen vanhemman kanssa, jonka luona hän ei asu. Useimmiten on huoltaja myös lapsen holhooja, eli siis taloudellisista asioista vastaava. Huoltajalla on yleensä oikeus saada tietoonsa lasta koskevat luottamuksellisiksi luokitellut tiedot. Jos toinen vanhemmista ei ole lapsen huoltaja, on hänellä useimmiten rajoitetut mahdollisuudet saada tällaisia tietoja. Yleisesti voidaan sanoa, että tähän vaaditaan huoltajan suostumus.



Lapsen hoitaminen tarkoittaa lapsen kanssa asumista, sitä että antaa lapselle läheisyyttä, turvallisuutta ja rakkautta, huolehtii lapsesta ruoan, vaatteiden, peseytymisen, kotiläksyjen ja muiden arkisten asioiden suhteen. Tapaamisoikeuden omaava vanhempi voi hoitaa lasta silloin kun lapsi on hänen luonaan, mutta hän ei välttämättä ole lapsen huoltaja.



Siis huoltajuus ja hoitaminen eivät ole sama asia. Useimmiten sama henkilö tai henkilöt ovat huoltajia ja hoitavat lasta. Mutta lapsen huoltaja voi antaa toisen vanhemman, joka ei ole huoltaja, hoitaa lasta.



Yhteishuoltajuus vai yksinhuoltajuus?



Ruotsin laissa on luonnollisena lähtökohtana jaettu oikeudellinen vanhempainvastuu lapsesta (yhteishuoltajuus).



Yhteishuoltajuus tarkoittaa sitä, että molemmat vanhemmat ovat vastuussa siitä, että lapsen tarpeet täytetään ja oikeuksista huolehditaan. Vanhempien on lapsen kasvaessa ja kehittyessä otettava enenevässä määrin huomioon lapsen mielipiteet ja toiveet. Yhteishuoltajuuden kyseessä ollessa vanhemmat päättävät yhdessä lasta koskevista asioista. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, heidän tulee päättää yhdessä siitä, kumman luona lapsi tulee asumaan ja miten lapsi tulee tapaamaan toista vanhempaa.



Yhteishuoltajuus ei tarkoita sitä, että lapsen on asuttava tasan yhtä paljon molempien vanhempien luona. Näin voidaan luonnollisesti tehdä - jos se sopii lapselle ja vanhemmille. Yhteishuoltajuutta koskevien sääntöjen on lähinnä tarkoitus taata lasten oikeus läheiseen ja hyvään kontaktiin molempien vanhempiensa kanssa, asuivatpa vanhemmat yhdessä tai eivät.



Kun vanhemmat ovat naimisissa tai ovat olleet naimisissa



Vanhemmilla, jotka ovat naimisissa toistensa kanssa, on yhteishuoltajuus lastensa suhteen. Jos vanhemmat menevät naimisiin lapsen syntymän jälkeen, saavat he samalla automaattisesti yhteishuoltajuuden, jos isyys on laillisesti vahvistettu tai vanhempien vahvistama.



Jos vanhemmat eroavat, yhteishuoltajuus säilyy voimassa. Jos vanhemmat tällöin haluavat, että jompikumpi yksin saa lapsen huoltajuuden, ja ovat sopineet asiasta, voivat he ilmoittaa tästä sosiaalilautakunnalle. Sosiaalilautakunnan tulee hyväksyä tällainen sopimus, jos se on tehty kirjallisesti, ja jos tällainen sopimus on lapsen parhaaksi.



Vanhemmat voivat myös, jos he niin haluavat, yhdessä lähettää hakemuksen käräjäoikeuteen, anoen yksinhuoltajuutta jommallekummalle vanhemmalle. Käräjäoikeus voi tällöin uskoa lapsen huoltajuuden kyseiselle vanhemmalle, tai päättää, että yhteishuoltajuus pysyy voimassa. Ratkaisevaa on se, minkä katsotaan olevan lapsen parhaaksi. Käräjäoikeus ei kuitenkaan voi päättää yhteishuoltajuudesta, jos molemmat vanhemmat ovat sitä vastaan. Jos vanhemmat eivät ole samaa mieltä asiasta, voi toinen heistä tehdä hakemuksen käräjäoikeuteen. Jos yhteishuoltajuus puretaan ja vanhemmat ovat samaa mieltä siitä, kumpi heistä saa huoltajuuden, päättää oikeus yleensä vanhempien toiveiden mukaisesti ilman tarkempaa selvitystä. Joka tapauksessa sosiaalilautakunnalle lähetetään aina kysely siitä, onko sillä mitään huomauttamista vanhempien toivetta vastaan. Käräjäoikeus voi myös päättää yhteishuoltajuuden purkamisesta ilman, että vanhemmat pyytävät sitä. Tämä voi tapahtua avioeron yhteydessä, jos on selvää, että yhteishuoltajuus ei ole hyväksi lapselle.



Vanhemmat, jotka haluavat, että yhteishuoltajuus puretaan avioeron jälkeen, voivat saada uudelleen yhteishuoltajuuden, joko tekemällä sopimuksen keskenään ja antamalla sosiaalilautakunnan hyväksyä sen, tai oikeuden päätöksellä. Jos vanhemmat ovat samaa mieltä siitä, että huoltajuus on yhteinen, on sosiaalilautakunnan/oikeuden päätettävä heidän toiveidensa mukaisesti ellei se selvästi ole lapsen parhaan vastaista. Jos vanhemmat eivät ole yksimielisiä yhteishuoltajuudesta, päättää oikeus sen mukaan, mikä on lapsen parhaaksi.



Jos toinen vanhemmista kuolee, tulee toisesta automaattisesti yksinhuoltaja, jos heillä on ollut aiemmin yhteishuoltajuus. Jos kuolleella vanhemmalla oli yksinhuoltajuus, voi toinen vanhempi hakea huoltajuutta käräjäoikeudelta. Käräjäoikeus myöntyy hakemukseen jollei käy selville, että on lapselle sopivampaa, että joku muu saa huoltajuuden.



Kun vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään



Äidistä tulee lapsen yksinhuoltaja, jos vanhemmat eivät ole naimisissa keskenään lapsen syntyessä.



Vanhemmat, jotka haluavat saada lapsensa yhteishuoltajuuden ilmoittavat asiasta sosiaalilautakunnalle ja vahvistavat samalla isyyden. Tämän voivat tehdä kaikki vanhemmat riippumatta kansalaisuudesta. Jos vanhemmat haluavat myöhemmässä vaiheessa saada yhteishuoltajuuden, voivat he yhdessä ilmoittaa tästä sille veroviranomaiselle, jossa lapsi on kirjoilla. Tällainen ilmoitus voidaan tehdä vain, jos sekä vanhemmat että lapsi ovat Ruotsin kansalaisia ja jos huoltajuudesta ei ole aiemmin päätetty oikeudessa tai vanhempien keskinäisessä sopimuksessa, jonka sosiaalilautakunta on hyväksynyt. Ilmoituskaavakkeita on saatavana veroviranomaisilta ja sosiaalipalvelusta.



Jos ulkomaan kansalainen haluaa hakea yhteishuoltajuutta muuna ajankohtana kuin isyyttä vahvistettaessa, tehdään tämä käräjäoikeudessa. Käräjäoikeus päättää vanhempien pyynnön mukaisesti, jos on selvää, että päätös ei ole lapsen parhaan vastainen.



Kaikki vanhemmat, ruotsalaiset tai ulkomaalaiset, joiden lapset ovat kirjoilla ja asuvat pysyvästi tässä maassa, voivat, jos he mieluummin niin haluavat, tehdä sopimuksen yhteishuoltajuudesta. Sosiaalipalvelu (perheoikeus), hyväksyy sen, jos se on kirjallinen ja on selvää, ettei se ole lapsen parhaan vastainen.

http: //www. sos. se/fulltext/9977-013/9977-013. htm