**MAALIKSET´07 Lokakuussa**
En ainakaan löytänyt lokakuun pinoa :/
Onnistuiskko tuo linkitys syyskuuhunkin vielä ;)
[http://http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=f...|http://http://www.va…]
Kommentit (16)
Ei tuo linkki ihan toiminut niin paanpa uudelleen:
[http://www.vauva.fi/keskustelut?p_p_id=forum_WA...|http://www.vauva.fi/…]
Hirmunen rimpsu, mut josko tuo toimis..? Ei auta kuin kokeilla.
Ja sinänsä hölmöä tulla nyt tähän koneelle, kun on taas mentävä. Mut mäpä palaan kohta uudelleen!! Sit ehdin niitä kuulumisiakin laittaa. =)
Papu ja lapsukaiset
Moi täältäkin ! Ihan ekana: ONNEA PAPULLE ihanasta pienestä varpusta !!! Aivan mahtavia uutisia. Koitahan nauttia arjesta .. Kiirusta varmasti pitää. Milloin vauva syntyi ja synnärikertomusta kehiin 'kiitos' :-))
Raisan ja Zeldankin viikot jo noin pitkällä, pian saadaan uusia vauvoja meidän pinoon. Miten teidän raskaus aika on sujunnut, onko ollut helpompaa/raskaampaa tmv kuin edellisen vauvan aikaan ? Miten Raisan koira-vauva voi ??
Oli myös muita ketkä odottivat vauvaa, joten kaikille yhtä paljon jaksuja ja onnellista odotusta !!!
Ja 'Sape' tai jotakin sellaista oli kirjoittanut syyskuun pinoon ( en edes muista häntä, sori) ja oli laittanut lastensa valokuvan, aivan ihania tyttöjä oli kuvassa !!!!
Meille ei kuulu sen kummempaa. Olen palannut työelämään ja koittanut opiskellakin, mutta ei sitä paljoa ole jaksanut panostaa kirjojen lukemiseen(ennen olin himo lukija) Tyttö kasvaa ja oppii koko ajan jotakin uutta. Tempperamenttinen tyttö, ja aikas itsepäinenkin. Yhteenottoja on ollut :-)) Mutta kylläkin kiltti ja herttainen. Mummon ja ukin kanssa todella kiltti ja tottelevainen, mutta auta armias kun kotiin tullaan niin johan ostaan kiukutella ja osoittaa mieltä. Mutta, todella hauska ja huumorintajuinenkin. Ollaan paljon yhdessä ulkona, tyttö on kova kävelemään, ja yhdessä ollaan käyty syksyisessä metsässä ihastelemassa puita ja pensaita. Koira-hullukin on äitinsä tavoin. Perheemme koira on todella rakas ja sille käydään antamassa suukkoja koko ajan, koirakin jo hermostuu .. Potalle ei suostu pissimään tai kakkimaan. Osaa kyllä sanoa, kun on kakkahätä ja hakee itse potankin, mutta ei suostu siihen istumaan. Vauva-kakkosen yritys on käynnissä, mutta ei ole tärpännyt. Nyt olen tikuttanut ovista, mutta tänään kp12/25-30 ja ei edes haaleaa viivaa tikkuun. Ovuloinkohan enää ollenkaan (?) Mutta tytölle pitäisi saada pikkuveli tai sisko .. Joten yritys jatkukoot :-))
Mitäköhän muuta .. painoa on edelleen liikaa. Painan hiukka yli 63kg, ja vanhaan 57kg en varmasti koskaan pääse, mutta 60kg on tavoitteeni eli paljoa ei puutu. Vatsanahka roikkuu, kun en ole harrastanut liikuntaa, mutta eipä tuo haittaa, kun en sitä julkisesti missään esittelekään.
Kiva oli lukea Hananinkin uutisia !!! Hienoa, että olet jaksanut kahden kanssa ja muutenkin kaikki on sujunnut hyvin.
Nyt lähden keittiöön katsastelemaan oliskos mitään suuhun pantavaa. Terkkuja kaikille !!! t. emmi ja Rosanna 1v6kk :x
Neuvolassa käyty.. Pieni mies eli siis Hermanni oli puolitoistavuotisneuvolassa kokoa 10880g ja 83cm. Ihan normikokoa kait tuo tuollanen..? Varpu taasen oli eilen mittauksessa ja kasvanut niin paljon, että ihan ihmettelen tuleeko hänestä sit isänsä kaltainen hujoppi.. Painoa oli 4155g ja pituutta peräti 56cm.
Kiitokset kaikille onnitteluista. =)
Vauva-arki on ollut aivan ihanaa! Minä se panikoin jo ennen synnytystä, että miten sitä pärjää, mutta helpompaa on ollut kuin mitä osasin ja uskalsin ees kuvitella. Kannattaa siis stressata ihan liikaa niin yllättyy sit positiivisesti! =)
Nooh, Emmi se halusi synnytyskertomusta. Eihän siinä kummoisempia ollut. Heräsin aamulla, totesin, et lähtö on nyt, kun olo oli sellanen; selkää jomotti yhtä soittoa, suppareita tuli napakasti ja alapäästä valui limaa.
Tunnin päästä sitten lähdin sairaalaan, kun olin saanut lastenvahtihommelit järkättyä ja miehen töistä mukaan. Neljä senttiä olin auki, kun perille päästiin ja suoraan saliin ja tippaa, ilokaasua, spinaalia laitettiin. Siinä hetken sit lepäilin, kunnes tuli tunne, että lapsi tulee nyt just.
Siinä sit kätilöä hoputin paikalle ja hänhän ei millään uskonut, että olisi jo aika, kunnes katsoi, että pää on jo kohta ulkona ja hänelle tuli kiire vetää kumihanskoja käteen ja sanoi, että Odota hetki..=D
Ponnistin kylkiasennossa, joka olikin aikast kiva asento ja mukavasti pystyi ponnistamaan. Lapsi solahti ulos muutamassa minuutissa ja tosiaan koko synnytys kesti vain muutaman tunnin. Hätäistä toimintaa.
Mut aivan ihanaa, ei mitään isoja kipuja, suoranaista nautintoa ja ihanaa yhteistyötä oman kehon kanssa ja voi, kun mä niin jään haikeana sitä muistelemaan. Sniif. :)
Muuten täällä edelleen on siis varsin harmonista tämä yhteiselo. Aamusta mies häipyy töihin jo, kun me vielä nukutaan. Sit heräilee pienet ja sit koululaiset herätellään yhdessä. Aamut menee niin äkkiä, että usein huomaan olevani vielä puolen päivän aikaan pyjamassa itse. Muksut oon ruokkinut, pessyt, pukenut, oon leikkinyt, on hoidettu pyykkihommia ja tiskihommia ja ruokahommia ja kun lapset menee päiväunille niin tajuan, että itse en oo ehtinyt edes pukea!
Sen jälkeen on sit mun aikaa, jolloin syön rauhassa pitkään, nukun hetken ja iltapäivästä mennään sit ulkoilemaan. Ihan kiva muutenkin näin, kun aamuisin on jo niin koleaa niin ei tarvi pohtia pukemisia niin paljon enää iltapäivästä, kun on lämpimämpää.
Öisin on herättävä muutamia kertoja syöttämään pientä prinsessaa, mutta tosi helpolla menee nekin hetket. Neiti syö vartin, joko röyhtäisee tai sit ei ja nukahtaa hyvin. Masuvaivoja ei oo ollut sen kummemmin kuin että joskus on noi röyhyt hukassa ja sit on känkkäränkkää ja kiemurtelua.
Ei voi kyllä muuta sanoa, kuin että tää on aivan ihanaa!! =) Täytyy nyt ottaa ilo irti ja nauttia, kun ei tän jälkeen enää oo mitään vauva-arkea. Kauheen äkkiä vaan menee aika nyt, kun on kaks pientä tässä. Varpu on siis huomenna jo kuukauden!! Hermannin kanssa ehti nauttia paljon enemmän kaikesta ja ehti tehdä enemmän ja päivät oli jotenkin tosi pitkiä. Nyt tuntuu, että kun herää aamulla niin on kohta jo ilta ja taas on mentävä nukkumaan.
Nyt meen ajelee taas noilla ihanilla pikkuautoilla, kun tuolla käy jo vaativa käsky seuralaiseksi. :)
Paljon iloa kaikille muillekin näistä ihanista pienokaisista!! =)
Syysterveisin, Papu ja lapset
Meillä on Hermanni-herra alkanut osoittaa merkkejä omasta tahdosta enemmän ja enemmän ja voi että, kun sitä välillä pitää yrittää pysyä jyrkkänä, vaikka miten naurattaa! =D Kaikenlaisia temppuja tulee, mut täytyy sanoa, että joko mä muistan väärin ja aika on kullannut muistot taikka sit tämä lapsi vaan on rauhallisempi kuin edelliset yhteensä..? On kovasti kiltti ja rauhallinen, herkkä ja hirmusen iloinen, vaikka keksiikin milloin mitäkin. Toivottavasti ei iän myötä mee hurjemmaks, kun nyt on jotenkin niin ihanaa.
Varpun kanssa on helvetti irrallaan iltaisin. Hän siis nukkuu päivät sikeästi ja sit iltasella alkaa heräilemään enempi ja seukkaa kuutisen tuntia vähintään. Ongelma vaan on se, että herää siinä iltakasin -ysin aikaa ja valvoo sinne kahteen kolmeen. Mä kun tietty annan miehen nukkua puolesta yöstä eteenpäin niin itse saan valvoskella. Mun yöunet on siis 3-4h ennenkö Hermanni herää kello6. Luojalle kiitos, että ainakin joka toinen päivä nuo nukkuu päiväunet samaan aikaan niin saan sit vähän levättyä extraa. Ja pyrin päivällä tekee iltaruoatkin niin, että kun mies tulee töistä niin mä painun nukkumaan. =D
Muutoin on arki ollut edelleen ihanaa. Päivät menee lentäen ja neiti senkun vaan kasvaa ja vanhenee. Ei tuosta oo vauvaa kohta jäljellä enää yhtään. Sniif. Onneks on valokuvia!
Hermanni opettelee puhumaan, edelleenkin. Tänään sanoi jopa Leipä, ihan eka kerran. =) Sit on sanonut viikonloppuna monta muutakin sanaa ihan selvästi. Ihanaa. Kaupassa näin pienen pojan, joka puhua pulputti ja voi, kun aattelin haikeena, et kohta se meidänkin pieni mies puhuu noin ja sen jälkeen sekään ei oo enää niinkö pieni. Missäköhän vaiheessa tulee se kohta, kun alan tuntea itseni vanhaksi?? ;-)
Nyt arkipuuhiin, että päästäis uloskin tänään jossain vaiheessa. Mukavaa loppukuuta kaikille! =)
Papu, Hermanni 1v7kk ja Varpu kohta 7vkoa
Tota aikaa kyllä odotan itsekin kauhulla,että miten taas saadaan rytmit vauvan ja taaperon kesken ollenkaan sujumaan+ne viisi isompaa....
Vaikka oonkin jo enempi kun valmis luopumaan tästä mahavaiheesta joka jo tosiaan kyllästyttää!Viikkoja mulla nyt 33+2(ko?)
Meillä tämän syksyn flunssaputki avattu,onneksi vasta nyt mutta harmittaa silti.Yhdellä keuhkoputkentulehdus,muut tukkoisia ja yskäisiä,minä mukaan lukien.
Meillä ei maalistyttö vieläkään puhu,jokunen sana tulee ja ääntä riittää komentaessa mutta ei suoranaisesti siis puhu.Ehtii kyllä=)
Ja vanhat tunnuksetkin löytyi=)
Jep,loppulokakuuta kaikille!
Leanna ja nappulat x6+ masukki
Kyllä aika sitten menee sukkelaan..en ole juurikaan koneelle ehtinyt,joten nyt vähän meidän kuulumisia.
Ei tuo meidänkään maalisneiti puhu vielä..yksittäisiä sanoja, kuten äiti, mennään, sauna, anna, joitakin nimiä ja iskä on paras "äijä".Kovasti käyttää ääntään..ja etenkin tyttömäisesti kiljuu..
Syksyn flunssaputki kävi meidät läpi..neidillä kolme korvatulehdusta (vaikka on putket), isommilla..yhdellä korvatulehdus..toisella silmätulehdus ja vanhimmalla kovat ahdistukset yskän kanssa..mutta oikeastaan helpolla pääsivät nuo lapset...itse olin miehen kanssa kipeämpänä..
No toivotaan että heti ei uusi tauti iske.
Yksi lapsista sai silmälasit syksyllä...onneksi pitäminen on sujunut hyvin..ja osaa kohtalaisestikin varoa laseja.
Vauvakuume on edelleen kova, mutta välillä tuntuu että neiti on viimeinen...kun noita valvottuja öitä on paljon...valvomisen syinä on olleet niin korvat ja tuo paha ihottuma...joka nyt on aisoissa ruokavalio muutoksilla..onneksi hakeuduin yksityislääkärin vastaanotolle...Mutta jospa minä vielä jossain vaiheessa toteutan tuon toiveen.
Minä edelleen olen töissä ja iskä on kotona ja hyvin on viihtynyt...kuljettaa lapset harrastuksiin ja laittaa esikoisen kouluun...hyvin ovat pärjänneet...tosin joskus viksuja soittoja minulle töihin "että missä on lapsen kenkä"..no voi hyvänen aika mistä minä sitä töihin tietäisin...varmaan mukana.
Mutta nyt ajattelin keittää ilta kahvit ja alkaa tekemään vähän kotihommia vielä.
kaksosmamma + 4 lapsukaista
Kiitos papu synnäristoorista !!! Siinä sitä luin ja liikutuin. Kyllä pienen vauvan syntymä on aina ainutkertainen, vaikka lapsia olisi tusina. Toivottavsti Varpun rytmi pian palaa normaaliin ..
Ja kiva on ollut lukea Leannastakin !!! Aatella teilläkin on pikkuinen pian tulossa ! Mahtavaa, että näin moni maaliskuinen on joko synnyttänyt tai odottaa uutta tulokasta.
Tytöt arvatkaapa mitä(pakko kertoa en muuten pysy nahoissani:-)) Testasin eilen + .. Mulla alkoi maanantaina kp24 paikkeilla sellainen tiputteluvuoto mitä kesti 3pv ja keskiviikkona lopahti. keskiviikkona jo testasin ja oli tyylipuhdas nega, mutta eilen illalla kun töistä tulin tein uuden testin ja 2 viivaa siihen piirtyi, vaikkakin toinen oli haalea. Maanantaina, kun mulla ei ollut r-testejä, testasin o-testillä, ja sain 2 viivaa, mutten halunnut uskoa asiaa, ja aattelin, että ovis oli ollut myöhemmin. Ihme, että r-testi antoi negan keskiviikkona. Mutta, jos olen raskaana niin olisiko nyt rv4+2(mulla on ollut lyhyt kierto) Käyn tänään vielä ostamassa apteekista testin, ja palailen ip:llä kertoilemaan kuinka kävi. Oireitakin on: Alaselkää jomottaa, janottaa, pissattaa, oksettaa(nyt jo) alavatsaa nippaa jne(vai olenko vainoharhainen?)
Palaan asiaan pian :-)) Hyvää viikonloppua kaikille !!! t. emmi ja rosanna
*Onnea hurjasti Emmi* tarrasukkia vaan sitten matkaan=)
Mihin la menee,kesä vai heinäkuulle?
Leanna ja napa rv 34-1
Tarrasukkia, jeesusteippiä ja kaikkea mahdollista mahdollisimman hyvällä kiinnitysteholla varustettua Emmille!!!!!!!!! Olipa ihan tositositosi hyviä uutisia! :) :) :)
Meille tänne kuuluu ajoittaista uhmaa, päätöntä joka paikkaan pikkuisen nenänsä työntämistä, mahtavia liitoskipuja, supisteluita ja sen sellaista :)
Neiti 1,6 vee puhua pälpättää lähes joka hetki, mutta oikeita (=meidänkielisiä) sanoja ei tule kuin muutamia; äiti, iskä, missä, tiitti jne. Kova on kuitenkin mesoaminen, joten eiköhän se muukin meidänkielinen puhe ala jossain vaiheessa puskea enemmän pintaan. Uhmaa pukkaa päälle ajoittain, mutta ei vielä missään suuressa mittakaavassa. Mutta sen tyttö on kyllä hoksannut jo aikaa sitten, että jos äiskä istahtaa lattialle mahansa kanssa, silloin kannattaa lähteä litomaan tai tekemään jotain kiellettyä, koska nopeasti se ei perään pääse :) Ja sitten kun kiinni tämmöiseltä reissulta saadaan, ei ole tietoakaan, että hän olisi juuri jotain kiellettyä tehnyt, ei, sitä vain halitellaan ja pusutellaan äitiä niin maan perusteellisesti... Miten ne voivat olla jo tuossa iässä noin pirullisen ovelia ketkuja?! :)
Kiitos Emmille kysymästä, meidän koiravauva voi ihan hyvin. Tosin se ei ole enää mikään vauva, vaan oikea roikale, jolla on metrin korkuiset jalat, elefantin korvat ja pikkuruinen ruumis siellä jossain korkealla päällä :) Mutta täytyy kyllä sanoa, että se on ihanteellinen koiranpentu perheeseen, jossa on pieni lapsi ja emäntä raskaana - rauhallinen kuin taivas, mutta niiiiiiiiiiiiiin iloinen ja sosiaalinen! Aikamoinen sirkus täällä kuintenkin on ajoittain pystyssä, kun kolme koiraa ja pieni uhmis temmeltävät... SIihen kun vielä lisää ensi vuoden puolella yhden ihmisvauvan, niin jee :) Suurin ongelma tällä hetkellä on kuitenkin liikkumisväline - millä me kuljetaan? Kolme koiraa takaboksissa häkissä, kaksi lasta istuimissaan takana, kaksi aikuista edessä. Rattaat? Tavarat? APUA!
Mahaelämään kuuluu kait normaalia. Sf-mitta paukkuu käyrien yläpuolella ja paino nousee lähes grammalleen samaa tahtia kuin edellisessäkin raskaudessa. Kaiffari liikkuu hyvin samalla tavalla kuin siskonsa aikoinaan - välillä on hiljaisempaa parikin päivää ja sitten taas on bakkanaalit pystyssä. Liitoskipuja on aika-ajoin koviakin, samoin nivuskipuja ja supisteluita. Muuten ihan jees :) Tosin vähäsen jänskättää se ensi viikon kontrolliultra niiden aivoista löytyneiden kystien vuoksi, mutta olen yrittänyt olla cool, ja onnistunutkin siinä aika hyvin.
Semmoista tänne :) Odotan vain, että kökköilmat loppuvat ja SATAISI LUNTA. Ehkä epätoivoista, mutta onpahan jotakin mitä odottaa :)
Emmin uutisia, ja muidenkin, jään odottamaan.
Raisa rv 27 ja rimpsessa 1,6vee
Tein testin, ostin sellaisen halpiksen kuin dbest pregnancy test, ja 2 viivaa yhtä tummaa siihen ilmaantui, joten nyt asian voi sitten virallistaa, raskaana ollaan ainakin juuri tällä hetkellä. Masua turvottaa, päätä särkee ja hermoa kiristää ..heh mutta onnellisia ollaan miehen kanssa :-)) Nyt vain viikkoja kasaamaan ja kiloja, huiiii. Mä painan edelleen n. 5kg enemmän kuin rosannan alkutaipaleella ja en halua että painoa on yli 90kg, kun ja jos joskus synnärille saakka pääsen.
Leanna ja Raisa kiitti onnitteluista !!!
Raisalle: Meidän tytöllä oli myös kystiä, kaulan alueella, mutta ainakin silloinen kättärin lääkäri sai meidät vakuuttuneeksi, että kystat kuivuvat pois ennen vauvan syntymää, ja ainakin synytmän jälkeen. Joten no worries, en usko, että mistään vakavammasta on kyse.
Palaan pian paremmalla ajalla, nyt vain halusin ilmoittaa, että paksusti voidaan. emmi rv4+2 ja rosanna 1.6v
Onnea onnea paljon matkaan kaikkine liimoineen Emmille!! =)=)) Aivan ihania uutisia kyllä.
Tässä nyt taas enempää jouda, kun on hulinaa, mutta palailen. Kaikki hyvin. =)
Papu
Uskomatonta miten nopeasti aika menee, lokakuuta on jäljellä enää viikko. Emmille kovasti onnea ja jarrua matkaan. Ihania uutisia kerrassaan :)
Täällä on isomassuisia maaliksia. Leannalla ei olekaan enää kauaa kun saa vauvan syliin, ihan mukava joululahja ;) eikös häntä odoteta joulun tienoilla syntyväksi?
Meillä pyörii arki syksyn tuiverruksesta huolimatta. Tämä viikko on ollut syyslomaa koululaisella ja eskarilaisella. Minulle kaikkea muuta kuin lomaa... huoh. Ihan hullunmyllyä koko viikko. Sanoin jo miehelle, että on viimeinen kerta kun olen yksin lasten kanssa lomalla. Tai sitten jos ollaan niin pitää olla jotain ohjelmaa, lähden vaikka pohjoiseen vanhempieni luo katraan kanssa jos ei muuta.
Oma napa etääntyy etääntymistään selkärangasta. Massu on ihan muhkeahko, vauvan mitat rakenneultrassa olivat isompi kuin aikaisemmissa raskauksissa, odotetaan siis isoa vauvaa.
Tämä oli nyt tämmöinen oman navan tuijotus ja pikainen kirjoitus muutenkin. Paremmalla ajalla lisää ;)
Z ja katras sekä "toukka" 22+ (jotain...)
Emmille super suuret onnittelut, paljon vaan jarrusukkia yms. rekvisiittoja mukaan odotukseen!!!
Ja Leanna, kohta syntyy jo, wau! Voimia loppu metreille nopeasti ne viikot menee eteenpäin.
Safialle kuuluu hyvää, kovasti juttelee äännellen ja heittää sit sekaan meepois ja muita lyhyitä, mutta erittäin voimakkaita pikku kommentteja:)
Zahra oppi eilen oikein kunnolla kääntymään masulleen ja nyt sit tänään on enempi tai vähempi harjoitellut kääntyilyjä..
Arki rullaa ihan omalla painollaan tyttöjen kanssa touhutessa ja Oskua kuskaillessa harkkoihin.
Marokon matkaa tässä ootellaan, lähtöön vielä 5 pitkää viikkoa.
Mutta hyvää syksyn jatkoa kaikille, ZAhralla on taas joku hätä tuon uuden temppunsa kanssa, huutaa tuolla ja Safia huutaa sit kans Zahraa siin vieres:) Kultainen pikku isosisko!
Moi vaan.
Hanan
Onnea odotukseen Emmi :)
Papu: Jaksamista sinne, meidän keskimmäinen oli aivan samanlainen kuin teidän Varpu.
Raisa: Mun kaverin vauvalla oli myös samaisia kystia päässä silloin masussa ollessaan, mutta hänellä ne "sulivat" pois ennen syntymistä ja kaikki oli ok loppuin lopuksi.. toivotaanpa että näin käypi teilläkin.
Meillä..pikku mies puhua pulputtelee ihan mielettömästi, jotenkin nyt on alkanut tulla sanoja ja 3 sanan lauseita tosi paljon. Auttoi kovin se korvien putkittaminen. Ehkäpä kuulo oli niin alentunut toistuvien tulehdusten takia.
Nyt on tosissaan kuin eri jäbä :)
Mutta soppakattila kutsuu :) ja poitsu äitiä huutelee..
Sinna
Oikein paljon onnea kaikille vauvan saaneille, niitä odottaville ja tietenkin hiljattain plussanneille!
Mä olen pysynyt nyt jonkin aikaa poissa täältä. On sattunut kaikenlaista lähipiirissä, oma läppärini hajosi ja toki sen kokemani keskenmenon jälkeen en ole oikein "uskaltanut" tänne tulla vauvakuumetta hakemaan. Meillä olisi ollut la viime viikolla, joten vähän rankaa on henkisesti taas ollut. Ehkä jonain päivänä helpottaa.
Meillä käytiin 1,5v-neuvolassa jo 28.8. SIlloin pojan mitat oli 13240g ja 88 cm. Eli mukavasti olaan kasvettu ja omilla käyrilään kasvu edelleen menee. Poika on reipas ja iloinne. Nyt on vaan nuha vaivannut ja se vähän on vaikuttanut syömiseen ja unen laatuun. Toivottavasti ensi viikolla ollaan kunnossa ja päästään hakemaan influenssarokotus.
Kerran viikossa ollan käyty vanhempi-lapsi -kerhossa. Ja siellä Leo on jäänyt muiden kanssa leikkimään että minä olen päässyt ns. aikuisten puolelle. Mukava kokemus on ollut. Meille molemmille, oletan.
Meillä arki muuttuu viiden viikon päästä. Eli minä palaan töihin. Ja tuo kerho ja sen muut lapset ovat olleet hyvää harjoitusta hoitoon menemistä varten. Me tosin aloitetaan joulukuu vähän pehmeällä laskulla. Eli Leo menee mummin ja ukin hoitoon, tarhapaikkaa on haettu vasta vuoden alusta. Saa nähdä miten sen kanssa käy. Täällä tuntuu päiväkodit olevan ihan täynnä...
Eli täällä taitaa seuraavat viikot mennä liian nopeasti. Yritän silti pystyä näistä nauttimaan murehtimatta liikaa tulevaa. Joululeivonnaisiakin on jo pakastimessa, lahjat odottavat paketointia ja muutama pitää vielä kaupasta hakea. Joulukorttikuvia ei vielä ole otettu, mutta se lienee pian ojelmassa.
Hyviä vointeja teille kaikille!
-Ruusunpiikki ja Leo-
Syksy on sitten tullut, lehdet tippuu puista ja pihalla odottaa haravointi. Taidan odottaa reippaampaa syystuulta jos se vaikka kuljettaisi suurimman osan lehdistä naapurin pihalle :)
Jälleen saa todeta miten nopeasti aika on mennyt. Monet meistä ovat varmaankin palanneet työelämään tai sitten uusi äitiysloma on menossa. Meidän maalispirpanatkin ovat jo 1,5v tai 1v7kk paremminkin kun lokakuussa jo mennään.
Meidän elämä pyörii tuttua arkea. Koululainen ja eskarilainen ovat päivät omissa puuhissaan ja minä häärään kotona Reetan kanssa. Tuollainen puuhaileva tehopakkaus tämä meidän neiti on. Juoksee, kiipeilee, höpöttää ja pöpöttää ja kovin tuohuisa tapaus on. Osaa sanoa jo monta sanaa ja koko ajan oppii uusia. Alamme ymmärtämään toisiamme :)
Minulla alkaa massu olla pikkuisen edessä normaali touhuissa. Enää ei taivu kumartumaan ja nostoissakin saa vähän miettiä ettei liian nopeasti riuhdo. Painoa on lähtötilanteesta -2kg mutta ennättäähän tuo vielä menemään plussalle, moneen kertaan. Torstaina olisi rakenneultra, vähän jänskättää. Kerron sitten kuulumisia.
Missäs muut mammat luuraa? Kertokaahan kuulumisia.
Z ja katras + "toukka" 19+5