Ope kehoitti pesemään suun saippualla

Siis KESKUSTELTAVA ja tehtävä selväksi ettei sellainen käytös ole hyväksyttävää. Lisäksi on sovittava jhokin seuraamus, mitä tehdään jos kiroilu ei lopu.



Opettaja kyllä huonosti valitsi sanansa reissuvihkoon, mutta ei suuta tarvinnut kuvainnollisesti saippuoida.

Ja toimitti asian itse siinä pelossa, että muuten minä teen sen.



Olemme kyllä keskustelleet asiasta ja viikonlopun poika oli tietsikkakiellossa, eikä Plus-tv:n korttia saanut käyttää, vaikka yleensä lapset saavat katsoa Junioria nimenomaan vain viikonloppuisin.



Ja sanoin, että toivon suuresti, ettei mun tarvitse enää lukea moisia viestejä reissarista.



Ap

Eli siis jos opella on asiaa se on teidän vanhempien lukemaksi tarkoitettu? Ja te olette viimekädessä vastuussa lapsistanne ja ohjaatte sekä ohjeistatte siitä eteenpäin?



Kuvittelitko oikeasti että suu saippuoidaan? Et voi edes leikilläsi ajatella noin. X)

ja hänellä voi olla käsitys, että suun saippualla peseminen on edelleen ok käytäntö.



Miksi hän toisessa viestissä kirjoitti, että pitäisikö pestä uudelleen? Miksi hän ei kirjoittanut, että voisitteko vielä uudelleen keskustella kotona kiroilusta?



Kerroin hänelle reissariviestillä myös siitä, että poika pesi suunsa itse saippualla viestin luettuaan. Ja että olemme keskustelleet asiasta.



Toki reissari on hyvä väline tiedonsiirron kannalta -olihan se jo käytössä omina ala-asteaikoinani ja hyväksi todettu, koskapa on edelleen käytössä!



Ap

Olen alle 40v. äiti ja minä olen pessyt oman poikani suun ihan kirjaimellisesti saippualla. Kun näin uhkasin, niin myös toteutin.



Minä tässä tilanteessa totta kai keskustelisin pojan kanssa, ehkä pesisin myös suun saippualla sekä panisin POJAN PYYTÄMÄÄN ANTEEKSI OPETTAJALTA huonoakäytöstään koulussa!!

Ja todella varmistaisin, että näin on poika myös tehnyt.



Itse olen todennut, että monesti paras rangaistus ja opetus on just tämä anteeksi pyytäminen.



Toiminut ainakin meidän pojalla. Ei toista kertaa tarvinnut anteeksi pyydellä mm. eskariopettajalta.

Joku ehdotti etikkaa. Maistuu kuulema tosi pahalle! Ja ehkä se on terveellisempää kuitenkin kuin saippua, jota ei ole tarkoitettu suun kautta nautittavaksi.



Anteeksi voisin tietysti laittaa pyytämään. En todellakaan ole ylpeä siitä, että lapseni kiroilee.



Ap

ja hänellä voi olla käsitys, että suun saippualla peseminen on edelleen ok käytäntö.

Kyllä jos mun poitsu toistuvasti kiroilisi, eikä tilanne puhumalla selviäisi, niin rangaistuksia satelisi, eikä tuo suun peseminen saippualla (konkreettisesti) mitenkään poissuljettua olisi. Ja nimenomaan niin, että minä tekisin sen, eikä lapsi itse. Kovakourainen en tietenkään olisi, mutta pesisin niin, että tuntuisi (maistuisi) kuitenkin. Olen suht nuori äiti, mutta kannatan johdonmukaista kurinpitoa, rajat on rakkautta - periaatteella.

ollut kuvainnollinen?

Luulen, että ope tarkoitti, että vanhemmat ottaisivat asian tosissaan. Mutta että vanhemmilla on vapaus kuitenkin valita, millä tavalla asiaa pojan kanssa käsittelee, kunhan käsittelee.

Se on rikos ja siitä on Suomessa saanut rangaistuksiakin oikeudenkäyntien jälkeen. En kehota saippualla pesemään.

Nyt nuo ovat 7 ja 6 ja varoavat visusti kiroilemasta.



Jos vaikka kertovat mitä joku muu on, ja tarina sisältää kiroilua, niin kiertävät asian sanomalla "ja Jusi sanoi sanan jota en sano koska pesisit suunni saippualla ja sitten se teki ...."



Eli homma toimi ja suuri osa hampaitten kiristelystä on jäänyt pois.

Eli yksi riitä ja radikaali reaktio esti kilon muita riitoja.