Tiedätkö ihmisiä, joiden mielestä kotiäidit vain laiskottelevat?

Tästä sain kyllä käsityksen, että äiti ei ole hoitanut kotia eikä lapsiaan vaikka lastenhoidon takia on juuri jäänyt töistä kotiin! Eli äiti on laiskotellut ja siitä sopii äidin kyllä hävetä!

Olen itse ollut jo muutaman vuoden putkeen kotona 2 lapsen kanssa enkä pääse laiskottelemaan koska otan tämän työni tosissani. Hoidan lapset hyvin tunnollisesti, kasvatan, ruokin, pesen ja ulkoilutan, leikitän ja hassuttelen, pidä kodin siistinä. Nautin tästä kaikesta suunnattomasti ja samalla kuitenkin pidän työtä melko raskaana. Minulla on vakituinen työpaikka odottamassa.

-ap-

Ja itselläni on 4 lasta, mutta olen ollut töissä kaikkien lasten välissä ja palannut töihin melkein heti äitiysloman päätyttyä. Itse meinasin tulla hulluksi kotona, kun oli niin tylsää, eikä jaksanut tehdä mitään. Paljon pirteempi olen nyt työssäkäyvänä, enkä kotona laiskottelevana.

Jos perheessä pari koululaista ja yksi leikki-ikäinen, pidän laiskotteluna, jos äiti vain haahuaa kotona eikä mene töihin tai opiskelemaan. Monen pienen lapsen kanssa kotonaolo on kyllä täyttä työtä, sitä en pidä laiskuutena missään nimessa. Pidän myös laiskotteluna sellaista tilannetta, jossa isommat lapset ovat koulussa tai tarhassa täyttä päivää ja ollaan kotona vain vauvan kanssa. Ja kotonakin voi olla niin monella eri tavalla, joko lasten kanssa touhuten tai sitten vain videot pyörivät aamusta iltaan.

Pidän myös laiskotteluna sellaista tilannetta, jossa isommat lapset ovat koulussa tai tarhassa täyttä päivää ja ollaan kotona vain vauvan kanssa.

Jos vauva herää esim. tunnin välein syömään ja äiti ei ole vuoteen/vuosiin saanut nukuttua, niin siinä kuule ihan kaikki homma tuntuu ylitsepääsemättömän raskaalta. Sä oot kai sit just näitä, jotka ei ymmärrä, että joillakin on vaativa vauva...

Ja ei, en ole koskaan ollut kuvailemassasi tilanteessa (kun kuitenkin joku tulee sanomaan, että tais kolahtaa tms.)

Olen vauvan (9kk) kanssa kotona. Kyllä tämä laiskottelua on.



Onneksi meillä on suuri maatila joten voin puuhailla kaikenlaista tärkeää pitkin päivää.



Multa leviäisi pää jos jossain kerrostalossa asuisin ja siinä pitäisi vauvaa hoitaa.



Ihmettelen myös niitä kenellä on vanhempia kuin 5 vuotiaat lapset eivätkä mene töihin vaikka olisi mahdollista. Olkoonkin niitä lapsia vaikka 6 mutta silti. Ja varsinkin jos kyseessä on normaalit lapset.

Aika huimaa, meillä ei koskaan noin tiuhaan ole syönyt kukaan, ei edes vastasyntynyt.

enää lähemmäs vuoteinen vauva herää tunnin välein syömään!



Ei edes kahden.



Suurin osa nukkuu kyllä jo täydet yöunet.

Onneksi oli esikoinen, niin sillä ei ollut niin väliä kun päivälläkin sai nukkua.

-nelonen-

enää lähemmäs vuoteinen vauva herää tunnin välein syömään!

Ei edes kahden.

Suurin osa nukkuu kyllä jo täydet yöunet.

mutta silti pari ensimmäistä yötä meni tosi huonosti. Joka yö oli hereillä vähintään 6 tuntia. Tänäkin päivänä (vaikka saankin nukuttua vaikka 10h unet), niin hermostun kyllä, jos joku erehtyy sanomaan, että mitä vaikeaa on olla pienen lapsen kanssa kotona. Kyllä se voi olla vaikeaa, jos et saa koskaan nukkua edes 4h unia vuorokaudessa, silti pitäisi jaksaa hoitaa koti ja kaupassakäynti, saati sitten että lapsenkin kanssa pitäisi vielä jotain jaksaa.



Itse kysymykseen: suurin osa miehistä tuntuu olevan sitä mieltä, että kotona oleminen on vaan olemista. Voi katsoa tv:tä ja nukkua päiväunia. Pitävät sitä vapaa-aikana... Ehdotin omalle miehelleni, että kun on vapaapäiviä, niin voitais pitää lapsellakin vapaapäivä tarhasta - kas vaan, kun se ei enää siinä vaiheessa ollutkaan lomaa, vaan täysipäiväistä lapsenhoitoa ja rasittavaa sellaista... ;)

kannattaa kyllä ottaa tutti käyttöön.



Mutta siis sitä pidin laiskotteluna, että muut lapset lykätään muualle hoitoon ja itse haahutaan vain vauvan kanssa. Osa-aikahoito on ihan ok jo lastenkin kannalta.



Jos on yhden vauva kanssa kotona, esikoisen siis, niin kyllä se menee siinä harjoitellessa ja tuntuu ihan täydeltä työltä. Vaikka kyllä mulla kävi aika pitkäksi, myönnettäköön.

Olen itse sellainen, eikä mielipidettäni muuta mikään. Lapseton olen sellaisena myös pysyn.

esimerkkinä mieheni sisko, joka nyt 38v ja lapsia 4 nuorimmat tokalla luokalla. harjoittavat maanviljelyä, mutta miehensä hoitaa sen homman kyllä (+tekee montaa muuta työtä). rouva hoitaa kodin ja pihan, mutta joskus tuntuu että mitähän siinäkin on KOKOAJAN hoitamista...

toisaalta olen hieman kateellinenkin, mutta tiedän kyllä ettei mulla pää kestäisi olla vuosikausia kotona.

ja toisaalta taas käy hieman sääliksi häntä, koska työkokemusta ei kauheasti ole eikä voi allergian takia työskennellä vanhassa ammatissaan... ts. hankala saada mitään työtä jos sitä joskus haluaa.

hän kyllä laiskottelee, se voi sanoa! eipä ole koskaan tarvinnut aikatauluja juurikaan tehdä, voi mennä kaupungille, kampaajalle yms. milloin haluaa...

Ei yhden lapsen kanssa kotona olo ole kyllä mitenkään rankkaa, jos ei lapsi sitten ole koko ajan sairaana.



Nämä mammat, jotka vievät esikoisen päiväkotiin että saavat olla kuopuksen kanssa kotona ovat suurimmaksi osaksi puhtaasti laiskoja.



Jos on enemmän kuin yksi alle kouikäinen, silloin kotona olo käy kyllä työstä.

ja seon MUN MIES! Lapsia 4 ja mies osaaikatyössä. Ei tee kotona yhtään mitään.

Lasten kanssa kotona oleminen oli lomailua, laiskottelua! Touhusimme päivittäin vaikka mitä, tein ruuat ja hoidin kotiaskareet, silti elämä oli ihanan laiskaa!



Nyt kun nuorin täytti 3v ja palasimme "normaaliin" arkeen minusta tosiaan tuntuu siltä että tekisin jotain.



Toki tein kotonakin mutta se oli ihanaa ihanaa ihanaa lomailua!:)

Minä hoidan kodin ja lapset,

Meillä videot pyörii välillä että saan edes hetken levätä.

terveisin,läski ja laiska kotiäiti.

Ja itselläni on 4 lasta, mutta olen ollut töissä kaikkien lasten välissä ja palannut töihin melkein heti äitiysloman päätyttyä. Itse meinasin tulla hulluksi kotona, kun oli niin tylsää, eikä jaksanut tehdä mitään. Paljon pirteempi olen nyt työssäkäyvänä, enkä kotona laiskottelevana.