1v 6kk vanha hoitoon viikonlopuksi. onko järkeä?

meidän poika oli jo 10kk iässä 3 päivää tutussa mummulassa, ja kaikki meni todella hyvin. mummu ja pappa on pojalle kuin toinen äiti/isä.

Ei todellakaan tullu mieleen mitkään traumat... meidän kuopus samanikäinen. Nukkuu tosin yönsä katkonaisesti, ja sen takia en mielellään jätä muualle yöksi, kun en halua rasittaa muita yöheräämisillä :-)

viikonlopun hoidossa, sillon oli mennyt hyvin. minusta tuntui vaan jotenkin helpommalta jättää pienenä hoitoon. Nyt meillä ollut yöhoidoissa piitkä tauko. lapsi vierasti niin kovin alle vuoden ikäisenä. en tiedä miksi minua nyt näin arvelluttaa, ehkä siksi kun kommentoija on lastensuojelussa töissä

isommista asioista kun hoidossa tuttujen luona... ehkä jos isovanhemmat laiminlyövät hoitoa, niin jotain pientä traumaa voi syntyä... mutta luulen että paapovat lastanne täydellä rakkaudella. Kunnollinen laiminlyönti voi jättää traumoja...mutta tuskin tuossa yökyläilyssä siitä on kyse...

Hoidon aikana lapsi ei näyttänyt kuulemma ikävöivän lainkaan, vaan käyttäytyi ja oli ihan normaalistikin. Tosin sitten kun tulin takaisin, en ole nyt viikkoon päässyt lähtemään toiseen huoneeseen ilman että lapsi alkaa itkeä. En voi laittaa ruokaa, en tehdä kotihommia, en huomioida isompaa sisarusta, aina joku roikkuu lahkeessa ja itkee.



En todellakaan usko, että mummolassa olisi ollut paha olla, tai että lapsen hoito olisi laiminlyöty, sillä vanhempani ovat erittäin lapsirakkaita ja omien lastenlasten lisäksi sydämeen mahtuu kaikki lähisuvun ja ystävien lapset. Hoito on varmasti ollut jopa laadukkaampaa kuin kotona, jossa äiti ja isä eivät jatkuvasti ehdi leikkiä ja pelleillä lasten kanssa ;)



Mutta niin vain noin pienelle tuntui olevan kova paikka, kun äiti ja isä lähtivät vuorokaudeksi pois. Lasta on ennenkin isovanhemmat hoitaneet meidän kotona esim. illan ja yön + aamulla hetken aikaa, että olemme käyneet tuulettumassa tmv, ja isän kanssa lapsi on ollut kotona vuorokauden niin, että minä olen ollut kotoa pois. Ne eivät ole aiheuttaneet minkäänlaista reaktiota. Mutta tämä mummolaan jättö aiheutti.



Samoin kotihoidettu esikoinen 1v 7 kk iässä ikävöi minua todella kovasti, kun olin 2 vrk sairaalassa. Pari päivää nyhväsi sen jälkeen vain koko ajan sylissäni.



Lapset on varmasti erilaisia, ja erilaisia herkkyyskausia on varmasti olemassa, jolloin ero äidistä tuntuu erityisen pahalta. Mutta minusta silti VIIKONLOPPU on PITKÄ aika 1v 6 kk ikäiselle olla erossa molemmista vanhemmistaan ja omasta kodistaan, vaikka kuinka olisi tuttujen rakkaiden ihmisten hyvässä hoidossa.



Meillä esikoinen (2,5v.) tuntui oikein nauttineet vuorokaudesta, jonka sai viettää yksin mummolassa, joten eiköhän sitä tässä näiden kokemusten jälkeen itse ainakin malta tämän nykyisen " vaavin" ja tulevienkin kanssa odotella sinne reilu parin vuoden ikään, ennen kuin heitä minnekään hoitoon lykää.



Tietenkään en väitä, että mun lapsi olisi saanut jotain suurta traumaa, tai että ap:n lapsi saisi, mutta kyllähän nuo pitkäksi aikaa hoitoon jättämiset varmaan jonkinlaisen hylkäämisentunteen aiheuttaa.



Eikös sitä ole olemassa suosituskin, että näillä pienillä erossaolo omista vanhemmista saisi olla niin monta vuorokautta kuin on ikävuosia, eli yksivuotias voisi olla vuorokauden erossa, kaksivuotias kaksi vuorokautta? En tiedä päteekö tämä enää isommille (ja lapsiahan on aina erilaisia!!).