Sofia Virta äänesti kv. Oikeuden vastaista rajalakia vastaan
Kommentit (10)
Ploetz, R. C. et al. Banana and plantain—an overview with emphasis on Pacific island cultivars, ver. 1. Teoksessa Elevitch, C. R. (toim.): Species Profiles for Pacific Island Agroforestry. Hōlualoa, Hawai‘i: Permanent Agriculture Resources (PAR), 2007. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 12.3.2024. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Robinson, J. C. & Galán Saúco, V.: Bananas and plantains. Wallingford: CABI, 2010. ISBN 978-1-84593-738-6 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa
Musa paradisiaca L. Plants of the World Online. 2024. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
Ploetz et al. 2007, s. 7
Phani Deepthi, V.: Taxonomic scoring and genomic grouping in bananas. Flora and Fauna, 2016, 22. vsk, nro 2, s. 151–158. ISSN 0971-6920 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
Pasanen, Anni: Jäähyväiset banaanille: Maailman suosituinta hedelmää uhkaa tuho Helsingin Sanomat. 8.9.2019. Viitattu 12.3.2024.
Robinson & Galán Saúco 2010, s. 21
Ploetz et al. 2007, s. 3
Mark Rieger: Banana and Plantain – Musa spp. Uga.edu/fruit. 2006. Arkistoitu 14.6.2009. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
Robinson & Galán Saúco 2010, s. 22
Robinson & Galán Saúco 2010, s. 25
Vierailija kirjoitti:
Ploetz, R. C. et al. Banana and plantain—an overview with emphasis on Pacific island cultivars, ver. 1. Teoksessa Elevitch, C. R. (toim.): Species Profiles for Pacific Island Agroforestry. Hōlualoa, Hawai‘i: Permanent Agriculture Resources (PAR), 2007. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 12.3.2024. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Robinson, J. C. & Galán Saúco, V.: Bananas and plantains. Wallingford: CABI, 2010. ISBN 978-1-84593-738-6 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
Viitteet
muokkaa
Musa paradisiaca L. Plants of the World Online. 2024. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
Ploetz et al. 2007, s. 7
Phani Deepthi, V.: Taxonomic scoring and genomic grouping in bananas. Flora and Fauna, 2016, 22. vsk, nro 2, s. 151–158. ISSN 0971-6920 Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 12.3.2024. (englanniksi)
Pasanen, Anni: Jäähyväiset banaanille: Maailman suosituinta hedelmää uhkaa tuho Helsingin Sanomat. 8.9.2019. Viitattu 12.3.2024.
Robinson & Galán Saúco 2010, s. 21
Ploetz et al. 2007, s. 3
Mark Rieger: Banana and Plantain – Musa spp. Uga.edu/fruit. 2006. Arkistoitu 14.6.2009. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
Robinson & Galán Saúco 2010, s. 22
Robinson & Galán Saúco 2010, s. 25
Keittobanaani tai jauhobanaani (tunnetaan myös nimellä ruokabanaani[1]) viittaa banaanin (Musa paradisiaca) tiivismaltoisiin lajikkeisiin, joiden hedelmät kypsennetään ennen käyttöä.[2][3] Erotuksena Suomessa tyypillisimpään hedelmäbanaaniin, keittobanaanin pohjushedelmä on muodoltaan kulmikas ja suurempi, tyypillisesti noin 30 senttimetrin mittainen. Se on myös väriltään vihreänkeltainen tai punaruskea.[3]
Keittobanaaneja norjalaisessa ruokakaupassa
Keittobanaanikasvi on noin 3–10 metriä korkea. Sen ”runko” muodostuu lehtien kannoista, jotka kasvavat ylöspäin spiraalimaisessa muodostelmassa. Lehdet voivat kasvaa 1,5–3 metriä pitkiksi ja puolen metrin levyisiksi.[4]
Levinneisyys
muokkaa
Keittobanaanin alkuperä lienee Kaakkois-Aasiassa. Kahdella tunnetulla alaryhmällä, horn plantainilla ja French plantainilla, uskotaan olevan yhteinen alkujuuri. Molemmat niistä kasvavat Intiassa, Afrikassa ja trooppisessa Amerikassa. French plantain -keittobanaani kasvaa myös Indonesiassa ja Tyynenmeren saarilla.[4]
Taksonomiaa
muokkaa
Vuonna 1753 Carl von Linné kuvasi keittobanaanin nimellä Musa paradisiaca.[5][6] Ongelmana on kuitenkin se, että keittobanaani ei todellisuudessa ole oma lajinsa vaan lajikeryhmä erään risteymälajin sisällä.[6][7] Keittobanaanilajikkeet – ja osa hedelmäbanaanilajikkeista – ovat peräisin kääpiöbanaanin (Musa acuminata) ja punttibanaanin (Musa balbisiana) risteymistä.[6][8][9] Tämä risteymälaji, banaani (Musa paradisiaca), on sittemmin perinyt tieteellisen nimensä keittobanaanilta, eikä keittobanaanilla ole enää omaa tieteellistä nimeään.[5]
Banaanista on eri risteytystyyppejä, jotka erotellaan 2–4 kirjaimen kirjainyhdistelmillä. A-kirjain edustaa acuminata-lajia ja B-kirjain balbisiana-lajia.[10] Linnén kuvaama keittobanaani, French plantain, samoin kuin horn plantain, ovat perimältään triploideja AAB, mutta on myös keittobanaaneja, joiden perimä on triploidi ABB.[11][12] Filippiiniläinen ’Saba’ on keittobanaanilajike, jonka perimäksi on lähteestä riippuen ilmoitettu ABB tai BBB.[13][14] Jos lajikkeen perimä tosiaan on BBB, se on hyvin lähellä puhdasta punttibanaania.[13]
Vierailija kirjoitti:
Keittobanaanikasvi on noin 3–10 metriä korkea. Sen ”runko” muodostuu lehtien kannoista, jotka kasvavat ylöspäin spiraalimaisessa muodostelmassa. Lehdet voivat kasvaa 1,5–3 metriä pitkiksi ja puolen metrin levyisiksi.[4]
Levinneisyys
muokkaa
Keittobanaanin alkuperä lienee Kaakkois-Aasiassa. Kahdella tunnetulla alaryhmällä, horn plantainilla ja French plantainilla, uskotaan olevan yhteinen alkujuuri. Molemmat niistä kasvavat Intiassa, Afrikassa ja trooppisessa Amerikassa. French plantain -keittobanaani kasvaa myös Indonesiassa ja Tyynenmeren saarilla.[4]
Taksonomiaa
muokkaa
Vuonna 1753 Carl von Linné kuvasi keittobanaanin nimellä Musa paradisiaca.[5][6] Ongelmana on kuitenkin se, että keittobanaani ei todellisuudessa ole oma lajinsa vaan lajikeryhmä erään risteymälajin sisällä.[6][7] Keittobanaanilajikkeet – ja osa hedelmäbanaanilajikkeista – ovat peräisin kääpiöbanaanin (Musa acuminata) ja punttibanaanin (Musa balbisiana) risteymistä.[6][8][9] Tämä risteymälaji, banaani (Musa paradisiaca), on sittemmin perinyt tieteellisen nimensä keittobanaanilta, eikä keittobanaanilla ole enää omaa tieteellistä nimeään.[5]
Banaanista on eri risteytystyyppejä, jotka erotellaan 2–4 kirjaimen kirjainyhdistelmillä. A-kirjain edustaa acuminata-lajia ja B-kirjain balbisiana-lajia.[10] Linnén kuvaama keittobanaani, French plantain, samoin kuin horn plantain, ovat perimältään triploideja AAB, mutta on myös keittobanaaneja, joiden perimä on triploidi ABB.[11][12] Filippiiniläinen ’Saba’ on keittobanaanilajike, jonka perimäksi on lähteestä riippuen ilmoitettu ABB tai BBB.[13][14] Jos lajikkeen perimä tosiaan on BBB, se on hyvin lähellä puhdasta punttibanaania.[13]
Voi juma!
Supon ja hybridikeskuksen trollit aktivoitui heti!
Vierailija kirjoitti:
Supon ja hybridikeskuksen trollit aktivoitui heti!
Lähteet
muokkaa
Ploetz, R. C. et al. Banana and plantain—an overview with emphasis on Pacific island cultivars, ver. 1. Teoksessa Elevitch, C. R. (toim.): Species Profiles for Pacific Island Agroforestry. Hōlualoa, Hawai‘i: Permanent Agriculture Resources (PAR), 2007. Artikkelin verkkoversio (pdf) Viitattu 11.3.2024. (englanniksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
Robinson, J. C. & Galán Saúco, V.: Bananas and plantains. Wallingford: CABI, 2010. ISBN 978-1-84593-738-6 Teoksen verkkoversio (pdf) Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)
Viitteetmuokkaa
Sami Simola: Banaanit Helsingin Sanomat. 31.3.2009. Viitattu 26.5.2009.
Hakala, Kaija & Peltonen-Sainio, Pirjo: Banaani. Teoksessa Piirainen, Mikko (toim.): Luonnossa. Kasvit 3, s. 111. Helsinki: Weilin + Göös, 2009. ISBN 978-951-0-33405-8
KEITTO- / JAUHOBANAANI (Musa paradisiaca) Kotimaiset kasvikset. Kotimaiset Kasvikset ry. Arkistoitu 7.10.2007. Viitattu 26.5.2009.
Plantain Encyclopædia Britannica. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
Musa paradisiaca L. Plants of the World Online. 2024. Royal Botanic Gardens, Kew. Viitattu 11.3.2024. (englanniksi)
Robinson & Galán Saúco 2010, s. 21
Ploetz et al. 2007, s. 3
Ploetz et al. 2007, s. 3
Robinson & Galán Saúco 2010, s. 25
Rieger, Mark: Banana and Plantain - Musa spp. www.uga.edu/fruit. 2006. Viitattu 26.5.2009. (englanniksi)
Robinson & Galán Saúco 2010, s. 30
Ploetz et al. 2007, s. 18
Robinson & Galán Saúco 2010, s. 24
Ploetz et al. 2007, s. 22
Vierailija kirjoitti:
Banaani (Musa paradisiaca) on kääpiöbanaanin (Musa acuminata) ja punttibanaanin (Musa balbisiana) risteymä.[1] Se on syntynyt alun perin Kaakkois-Aasiassa, missä kantalajien levinneisyysalueet menevät päällekkäin.[2][3] Nykyään viljellään erilaisia risteytystyyppejä ja lajikkeita, jotka voivat olla käyttötarkoitukseltaan keitto- tai hedelmäbanaaneja.[3] Länsimaissa suosittu Cavendish-banaani polveutuu kokonaan kääpiöbanaanista,[3][4] joten sitä ei käsitellä tässä artikkelissa.
Banaani
Banaanikasvi RéunionillaKunta:
Kasvit Plantae
Alakunta:
Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:
Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:
Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:
Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko:
Heimo:
Banaanikasvit Musaceae
Suku:
Banaanit Musa
Laji:
paradisiaca
Musa paradisiaca
L.Katso myös
Miksi kirjoitat jostain banaanista???
Kasvitieteessä marja on hedelmätyyppi, joka kehittyy yhdestä kukasta ja jonka siemenet ovat hedelmälihan sisällä – aivan kuten banaanissakin (pienet tummat pisteet ovat surkastuneita siemeniä).
Yrtti: Itse banaanikasvi ei ole puu, vaan maailman suurin monivuotinen ruohovartinen yrtti.
Banaani (Musa paradisiaca) on kääpiöbanaanin (Musa acuminata) ja punttibanaanin (Musa balbisiana) risteymä.[1] Se on syntynyt alun perin Kaakkois-Aasiassa, missä kantalajien levinneisyysalueet menevät päällekkäin.[2][3] Nykyään viljellään erilaisia risteytystyyppejä ja lajikkeita, jotka voivat olla käyttötarkoitukseltaan keitto- tai hedelmäbanaaneja.[3] Länsimaissa suosittu Cavendish-banaani polveutuu kokonaan kääpiöbanaanista,[3][4] joten sitä ei käsitellä tässä artikkelissa.
Banaani
Banaanikasvi Réunionilla
Tieteellinen luokittelu
Kunta:
Kasvit Plantae
Alakunta:
Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari:
Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari:
Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka:
Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko:
Zingiberales
Heimo:
Banaanikasvit Musaceae
Suku:
Banaanit Musa
Laji:
paradisiaca
Kaksiosainen nimi
Musa paradisiaca
L.
Katso myös
Banaani Wikispeciesissä
Banaani Commonsissa