Sinuhe egyptiläinen. Oletko lukenut?
Kommentit (97)
Vierailija kirjoitti:
Aika harvaa kirjaa on olemassa, mitä en olisi lukenut. Luen kirjan tai 2 viikossa.
Pelkästään Suomessa julkaistaan n. 160 kirjaa viikossa, joten tuolla lukutahdilla väittäisin, että aika monta on sinulla lukematta.
Ja itse kysymyseen; olen lukenut Sinuhen kahdesti.
Vierailija kirjoitti:
Aika harvaa kirjaa on olemassa, mitä en olisi lukenut. Luen kirjan tai 2 viikossa.
Oletetaan että luet sen 2 kirjaa viikossa,
se tekee 104 kirjaa yhdessä vuodessa,
ja 10 vuodessa 1040 kirjaa,
joten 100 vuodessa 10400 kirjaa.
Et todennäköisesti ole satavuotias. Joten alle 10000 kirjaan se jää. Luuletko että siinä olisivat maapallon kaikki kirjat? No pieleen meni!
Naurattaa!
Vierailija kirjoitti:
Olen, vuosia sitten. Tykkäsin kyllä kovasti. Voisi kuunnella äänikirjana nyt 🙂
Sitten YLE Areenan podcasteihin, sieltä löytyy.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisin lukea jotain kivaa, mutta on vaikea löytää. Olisiko ideoita?
Lue Donald E. Westlaken kirjoja niitä joissa pääosassa on Dortmunder, ne ovat hauskoja ja viihdyttäviä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten minua kiinnostaa tarina kirjoittamistarinan ympärillä. Kirjailijaa siis vainosi Sinuhen haamu ja kirjoitti kirjan automaatiokirjoituksella todella nopeasti. Egyptologitkaan eivät löydä kirjasta yhtään virhettä.
On siellä muutama virhe, mutta vain muutama.
Sinällään erikoista, että suurin osa suomalaisista tietää Amonin ja Atonin ja tietää järjestyksen.
Vierailija kirjoitti:
Olen. Kuuluu yleissivistykseen.
Missä olet tarvinnut siitä saamaasi sivistystä?
Neljä päivänlaskua on oikeastaan paljon Sinuhea parempi.
Aloitin joskus lukemaan, mutta ei oikein lähtenyt lentoon.
Luin sit Täällä pohjantähden alla ja Tuntematon sotilas. Niistä oli hissan tunneilla hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen, vuosia sitten. Tykkäsin kyllä kovasti. Voisi kuunnella äänikirjana nyt 🙂
Sitten YLE Areenan podcasteihin, sieltä löytyy.
Se on joulukuun loppuun asti Yle Areenassa kuunnelmana. Tykkäsin siitäkin niin kuin Lars Svedbergin lukemana äänikirjana. Sain kummastakin paljon enemmän irti kuin aikoinaan pakollisena kirjallisuuden tentittävänä kirjana.
Vierailija kirjoitti:
Eniten minua kiinnostaa tarina kirjoittamistarinan ympärillä. Kirjailijaa siis vainosi Sinuhen haamu ja kirjoitti kirjan automaatiokirjoituksella todella nopeasti. Egyptologitkaan eivät löydä kirjasta yhtään virhettä.
Sinuhen maailma on aika tarkkaan sellainen, kuin 1920-luvun arkeologit kuvittelivat Amarna-kauden olleen. Jo ennen kirjan ilmestymistä oli aika moni asia ehtinyt muuttua. Esimerkiksi 1940-luvulla tiedettiin jo, että Akhenaten (kirjan Ekhnaton) ei ollut alun perin kruununprinssi. Hänestä tuli kruunperillinen vasta, kun hänen isoveljensä Thutmosis kuoli noin kaksikymppisenä tuntemattomalla tavalla.
Toinen kirjan juonen kannalta oleellinen ero nykytietämykseen on se, että kuningatar Teje ei ollut köyhä tyttö, johon aikuinen faarao rakastui: oikeasti hänen isänsä Yuya oli Amenhotep III:n eno, joka oli yksi Egyptin rikkaimmista miehistä. Eli Teje oli Amenhotep III:n serkku, ja kirjan paha pappi-Eje oli todennäköisesti Tejen veli eikä rakastaja. Sekä Amenhotep että Teje olivat hyvin nuoria mennessään naimisiin, joten liitto oli todennäköisesti Yuyan järjestämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nefernefer ja palvelija Kaptah.
Eikös nimi ollut nefer x 3?
Oli. Ja se on luultavasti käännösvirhe jossain Waltarin lähdemateriaaleista. "Nefernefernefer" on toinen tapa kirjoittaa nimi "Nefru". Tuossa "-u" on monikon pääte, ja kirjoittamalla merkki 'nfr' kolme kertaa peräkkäin muutetaan alkuperäinen sana 'kauneus' monikoksi 'kauneudet'.
Sen lisäksi se taitaa olla miehen nimi, kun siitä puuttuu feminiin pääte 't'. Eli naisen nimenä olisi 'Nefrit'.
Vierailija kirjoitti:
Olen, vuosia sitten. Tykkäsin kyllä kovasti. Voisi kuunnella äänikirjana nyt 🙂
Totta kai, ja kaikki muutkin Waltarin historiaromaanit (Mikael, Johannes, Turms, Valtakunnan salaisuus, Ihmiskunnan viholliset). Waltari itse piti Sinuhea parhaana ja kaipa se onkin. Mutta eivät muut kyllä paljon jää jälkeen. Turmsista tykkäsin erityisesti, jotain vähän eri viehätystä siinä.
Kyllä nuo kannattaisi jokaisen lukea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten minua kiinnostaa tarina kirjoittamistarinan ympärillä. Kirjailijaa siis vainosi Sinuhen haamu ja kirjoitti kirjan automaatiokirjoituksella todella nopeasti. Egyptologitkaan eivät löydä kirjasta yhtään virhettä.
Sinuhen maailma on aika tarkkaan sellainen, kuin 1920-luvun arkeologit kuvittelivat Amarna-kauden olleen. Jo ennen kirjan ilmestymistä oli aika moni asia ehtinyt muuttua. Esimerkiksi 1940-luvulla tiedettiin jo, että Akhenaten (kirjan Ekhnaton) ei ollut alun perin kruununprinssi. Hänestä tuli kruunperillinen vasta, kun hänen isoveljensä Thutmosis kuoli noin kaksikymppisenä tuntemattomalla tavalla.
Toinen kirjan juonen kannalta oleellinen ero nykytietämykseen on se, että kuningatar Teje ei ollut köyhä tyttö, johon aikuinen faarao rakastui: oikeasti hänen isänsä Yuya oli Amenhotep III:n eno, joka oli yksi Egyptin rikkaimmista miehistä. Eli Teje oli Amenhotep III:n serkku, ja kirjan paha pappi-Eje oli todennäköisesti Tejen veli eikä rakastaja. Sekä Amenhotep että Teje olivat hyvin nuoria mennessään naimisiin, joten liitto oli todennäköisesti Yuyan järjestämä.
Toki niin, mutta eipä kirjan arvo siitä alene jos joitakin yksityiskohtia korjataankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Kuuluu yleissivistykseen.
Missä olet tarvinnut siitä saamaasi sivistystä?
Ristikoiden täytössä on hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen. Kuuluu yleissivistykseen.
Missä olet tarvinnut siitä saamaasi sivistystä?
Sivistystä ei "tarvita" jossain tietyssä paikassa tai tilanteessa. Se vain huokuu ihmisestä kaiken aikaa ja vaikuttaa kaikkiin sen ihmisen kanssakäymisiin muiden ihmisten kanssa.
Jos olet sivustystasoltasi juntti, juntin kohtelua myös saat osaksesi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten minua kiinnostaa tarina kirjoittamistarinan ympärillä. Kirjailijaa siis vainosi Sinuhen haamu ja kirjoitti kirjan automaatiokirjoituksella todella nopeasti. Egyptologitkaan eivät löydä kirjasta yhtään virhettä.
Sinuhen maailma on aika tarkkaan sellainen, kuin 1920-luvun arkeologit kuvittelivat Amarna-kauden olleen. Jo ennen kirjan ilmestymistä oli aika moni asia ehtinyt muuttua. Esimerkiksi 1940-luvulla tiedettiin jo, että Akhenaten (kirjan Ekhnaton) ei ollut alun perin kruununprinssi. Hänestä tuli kruunperillinen vasta, kun hänen isoveljensä Thutmosis kuoli noin kaksikymppisenä tuntemattomalla tavalla.
Toinen kirjan juonen kannalta oleellinen ero nykytietämykseen on se, että kuningatar Teje ei ollut köyhä tyttö, johon aikuinen faarao rakastui: oikeasti hänen isänsä Yuya oli Amenhotep III:n eno, joka oli yksi Egyptin rikkaimmista miehistä. Eli Teje oli Amenhotep III:n serkku, ja kirjan paha pappi-Eje oli todennäköisesti Tejen veli eikä rakastaja. Sekä Amenhotep että Teje olivat hyvin nuoria mennessään naimisiin, joten liitto oli todennäköisesti Yuyan järjestämä.
Olen lukenut paljon kaikkea Egyptiin liittyvää. Se on aiheuttanut rappareiden kiinnostuksen. Olen alkanut vetää noita alitajuntaisesti puoleeni.
Olen lukenut joskus aikoja sitten. Tuskin luen enää uudestaan.