Minusta on romanttista, että mies tuntee ylpeyttä voidessaan huolehtia vaimostaan

Ja minusta on yhtä romanttista, että nainen haluaa tehdä kodista paikan, johon mies kaipaa takaisin. En tarvitse urakehitystä tunteakseni itseni arvokkaaksi. Minulle riittää, että elämälläni on merkitystä omalle perheelleni. Meillä on neljä ihanaa lasta. Haluan olla nainen, joka tuntee miehensä ja lapsensa paremmin kuin kukaan muu. Tiedän mieheni mieliruuan, lempituoksun ja sen, milloin hän kaipaa hiljaisuutta. Tiedän myös, kuinka saan hänet hymyilemään vaikean päivän jälkeen. Eikä minusta ole lainkaan häpeällistä olla ylpeä näistä taidoista. En häpeä sitä, että ihailen mieheni valtaa. Mieheni menestys ei tee minusta arvotonta. Se tekee minut ylpeäksi. Kun olemme kutsuilla ja joku kysyy hänen työstään, kuuntelen mielelläni hänen kertovan projekteistaan. Minua viehättää hänen asiantuntemuksensa. Hän tietää, mistä puhuu. Hän osaa tehdä päätöksiä. Ja hänellä on kyky huolehtia meistä molemmista. Joskus hän tarttuu käteeni kesken keskustelun ja puristaa sitä kevyesti. Se pieni ele saa minut tuntemaan, että kuulumme yhteen. En kaipaa samanlaista asemaa tai palkkaa kuin hänellä. Minä kaipaan sitä, että olemme toisillemme tärkeitä. Hän saa olla menestyvä mies.
Minä saan olla hänen rakastava vaimonsa. Ehkä olen epämuodikas. Mutta olen onnellinen. Tiedän, mitä moni ajattelee. Että olen hemmoteltu. Että olen liian riippuvainen miehestäni. Että minun pitäisi tavoitella jotakin suurempaa. Mutta miksi minun pitäisi rakentaa elämäni jonkun toisen unelmien mukaan? Minulla on rakastava aviomies, kaunis koti ja mahdollisuus elää juuri haluamallani tavalla. Minulla on myös oma ääneni, oma tahtoni ja oikeus muuttaa elämäni suuntaa. En tarvitse ulkopuolista lupaa ollakseni perinteinen. Tänä iltana mieheni tulee taas kotiin. Olen valmistellut illallisen ja valinnut ylleni hänen lempimekkonsa. Kun hän avaa oven, menen vastaan.