Lue keskustelun säännöt.
Oletko kokenut koskaan Déjà vu ilmiötä?
04.11.2026 |
Lähes kaikki ovat kokeneet sen joskus. Tuon aavemaisen tunteen, että on kokenut/elänyt kyseisen hetken jo aiemmin. Tiede selittää déjà vun aivojen tekemänä temppuna – eräänlaisena muistitoiminnon häiriönä. Joskus kokemus on kuitenkin niin vahva, jostakin enemmästä kuin vain ohimenevästä tunteesta. Déjà ilmiön esiintymistä ei ole pystytty vielä selittämään täydellisesti.
Kommentit (27)
Pari kertaa elämäni aikana, olen lähes kuusikymppinen, mutta synkronisiteetin olen kokenut useammin. Synkronisiteetti tarkoittaa siis uskomatonta sattumusta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen, mutta aiheesta ollut jo sata ketjua. Ei vaan jaksa.
Kaikillehan näitä omia aivopieruja sattuu, joita jotkut sitten hienommin nimittävät dejavuksi.
Vierailija kirjoitti:
Olen, mutta aiheesta ollut jo sata ketjua. Ei vaan jaksa.
Mutta eikö se ole kiehtovaa että sitä ei ole pystytty vieläkään selittämään mistä kyseinen ilmiö johtuu?
Olen. Aivan kuin olisin elänyt sen tilanteen jo aikaisemmin, tai ollut uudessa paikassa aiemmin ja tuntenut uudet ihmiset jo entuudestaan. Pysähdyttävä tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen, mutta aiheesta ollut jo sata ketjua. Ei vaan jaksa.
Eihän sille voi mitään jos jotakuta kiinnostaa enemmän joku TTK kuin esim. déjà vu, vaikka TTK on jo eletty monen monen kertaan jo uusiksi.
Voi siinä olla sellaista totuuspohjaa, et lapsena on käynyt jossain paikassa. Sitten myöhemmin, muina oletettuina kävelee, tulee sellanen tunne, että ihan niinkuin olisin käynyt täällä ennenkin.
Kerroin joskus siitä, et isän kanssa käytiin joskus hänen eläkkeellejääneiden työkavereitten luona. Ikää mulla tuolloin 5-7v. Tietoisesti en sitä muista, en muista niitä ihmisiä (keiden luona käytiin).
Toinen mahdollisuus on: naapurin kaverilla oli samalla alueella sukulaisia, en muista yhtään ketä. Tuo alue oli okt-aluetta, me asuimme kt:ssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Monesti olen kokenut unissani, ne muistaa hetken herättyään. Jotkut harvat unet jää kyllä muistiin. Esim. Lapsena opin lentämään kuin linnut, putosin paikkakunnan korkealta sillalta ja kun laukesin ensi kertaa unessa.
Vierailija kirjoitti:
Voi siinä olla sellaista totuuspohjaa, et lapsena on käynyt jossain paikassa. Sitten myöhemmin, muina oletettuina kävelee, tulee sellanen tunne, että ihan niinkuin olisin käynyt täällä ennenkin.
Kerroin joskus siitä, et isän kanssa käytiin joskus hänen eläkkeellejääneiden työkavereitten luona. Ikää mulla tuolloin 5-7v. Tietoisesti en sitä muista, en muista niitä ihmisiä (keiden luona käytiin).
Toinen mahdollisuus on: naapurin kaverilla oli samalla alueella sukulaisia, en muista yhtään ketä. Tuo alue oli okt-aluetta, me asuimme kt:ssa.
Tuosta on kyse varmaan osittain. Itsekin pyörin vanhempien mukana pienenä vaikka missä, paikkoja en enää muista mutta kun joskus kun katselee vanhoja kuvia, niin tulee sellainen tuttu tunne. 70-luvun lopussa purettu ns. vanha Länsi-Pasila on yksi näistä paikoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En, mutta Da Capo ilmiön useinkin. Mistäs kaupoista niitä saa näin joulun alla? Da Capo tarkoittaa uusintaa. Suklaapatu on valmistettu jämäsuklaista tuotantolinjalla iltaisin kun linjaa ajetaan alas ja putsataan.
Dio paghomeno cafe, parakallo! Efaristo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aivojen kytkentähäiriö, jossa havaittu todellisuus mene vahingossa "koetut muistot"-lokeroon?
Vierailija kirjoitti:
Monesti olen kokenut unissani, ne muistaa hetken herättyään. Jotkut harvat unet jää kyllä muistiin. Esim. Lapsena opin lentämään kuin linnut, putosin paikkakunnan korkealta sillalta ja kun laukesin ensi kertaa unessa.
Kannattaako ottaa selvää mikä tuo ilmiö on ? Se tulee hereillä ollessa. On ollut usein mutta kun tiedän mistä johtuu niin saa olla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen, mutta aiheesta ollut jo sata ketjua. Ei vaan jaksa.
Ehkä sä vaan koet niin, että olisit nähnyt täällä aiheesta ainakin 100 ketjua. Aivot tuottavat joskus tuollaisen tunteen.
Vierailija kirjoitti:
Voi siinä olla sellaista totuuspohjaa, et lapsena on käynyt jossain paikassa. Sitten myöhemmin, muina oletettuina kävelee, tulee sellanen tunne, että ihan niinkuin olisin käynyt täällä ennenkin.
Kerroin joskus siitä, et isän kanssa käytiin joskus hänen eläkkeellejääneiden työkavereitten luona. Ikää mulla tuolloin 5-7v. Tietoisesti en sitä muista, en muista niitä ihmisiä (keiden luona käytiin).
Toinen mahdollisuus on: naapurin kaverilla oli samalla alueella sukulaisia, en muista yhtään ketä. Tuo alue oli okt-aluetta, me asuimme kt:ssa.
Ei tuo ole selitys. Minulle tuli noita jo lapsena, esim koulussa joka oli takuulla tuttu paikka, kun samaa koulua kävin yhdeksän vuotta
Mulle tuli kerran telkkaria katellessa sellainen olo, että ihan kuin olisin tehnyt tätä joskus ennenkin?
Jokin jokaisen sielun entisten matkojen henkisestä kirjastosta esiin pullahtava tapahtuma, joka sisältää jo aiemmat eletyt tapahtumat. Tarkoituksena opettaa kokijalle jotakin, tukea tai saattaa päätökseen jokin aiempaan elämään liittyvä sykli tai tapahtuma. Ymmärrys joka voi tuoda lohtua ja selkeyttä.
Monesti, etenkin nuorempana. Nykyään harvoin. Mutta tässä tällä viikolla pitkästä aikaa oli tuollainen hetki.
Olen useastikkin. Sitä jää vaan kelaamaan tapahtumia ja miettimään elämän ihmeellisyyksiä.
Se tulee aivan äkisti, kaikki hiljenee ympärilläsi ja tuntuu kuin aika pysähtyisi. Mitä se tarkoittaa, mutta se ei anna vastausta?