Mitä ajattelet ihmisestä, jolla on sotkuinen ja pölyinen koti

Olen hygieeninen, pölyä ja likaa ei löydy. Minulla on ammattilaistasoiset siivousvälineet.  Lisäksi olen epäjärjestelmällinen, joten tavaroita voi olla pitkin poikin, enkä vielä ole keksinyt muuta tapaa säilyttää puolikäyttöisiä vaatteita kuin pitää ne jossain näkyvissä, joko henkareissa tai tuolien selkänojilla. 

Vierailija kirjoitti:

Pohdiskelen, että hän on köyhä kun ei ole varaa tilaa siivoojaa.

Hauska

Jokainen saa toki pitää kotinsa juuri sellaisena kuin haluaa, mutta silti ihmettelen, miten joku voi viihtyä sotkun ja lian keskellä. Itselleni epäsiisti koti vaikuttaisi ainakin todella negatiivisesti mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin. En yksinkertaisesti voisi hyvin ympäristössä, jossa on jatkuvasti sotkua ja likaa. Arvostan itseäni ja omaa hyvinvointiani sen verran, etten halua elää sellaisissa olosuhteissa. Koti on kuitenkin paikka, jossa pitäisi pystyä rentoutumaan ja tuntemaan olonsa hyväksi, ei paikka, joka lisää pahaa oloa.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa toki pitää kotinsa juuri sellaisena kuin haluaa, mutta silti ihmettelen, miten joku voi viihtyä sotkun ja lian keskellä. Itselleni epäsiisti koti vaikuttaisi ainakin todella negatiivisesti mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin. En yksinkertaisesti voisi hyvin ympäristössä, jossa on jatkuvasti sotkua ja likaa. Arvostan itseäni ja omaa hyvinvointiani sen verran, etten halua elää sellaisissa olosuhteissa. Koti on kuitenkin paikka, jossa pitäisi pystyä rentoutumaan ja tuntemaan olonsa hyväksi, ei paikka, joka lisää pahaa oloa.

Ehkä se riippuu ihmisestä, että voiko rentoutua sotkuisessa kodissa vai ei. Yritä harjoittaa mentalisaatiota, lapsesi on oma yksilönsä hän ei ole sinä ja pohtia lapsen näkökulmaa. Hän saattaa viihtyä ja pystyä renoutumaan siellä pölypallojen keskellä paremmin kuin tosi siistissä kodissa. Olen itse siis keskitien kulkija, tykkään että on perus siistiä, mutta en tykkää jos on liian siistiä ja liikaa järjestystä, koska silloin tuntuu etten voi rentoutua tarpeeksi harrastusteni parissa, koska pitää vain ajatella siivousta koko ajan ja repiä siitä stressiä. 

Joku todella vanha viisas täti sanoi joskus,että``siivotkaa vähemmän ja rakastakaa enemmän.``

Pölyyn ei kuole mutta rakkaudettomuuteen voi kuolla.

Ajattelen itsestäni niin, että minulla on tärkeämpääkin tekemistä kuin siivota jatkuvasti, esimerkiksi ajattelu, tutkiminen, oppiminen, treeni, juoksu, kävely, kokkaus ja nukkuminen. Nämä kaikki menevät siivouksen edelle. m50

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sotku on hirvittävä kaaos, henkilö on masentunut.

Joo, ja sitä sotkua voi hävetä tai olla häpeämättä.

Jos häpeää, ei päästä ketään kylään. Jotkut taas pitävät vaikka kutsut, vaikka kaikilla vaakatasossa olevilla pinnoilla on röykkiöittäin kamaa.

Luovat ihmiset saattaa jättää myös projektinsa kesken ja levälleen. Tunnistan omastakin lähipiiristä, että kaikkein aikaansaavimmat ja tekevimmät ihmiset myös sotkee tai ei pidä kaikkia pintoja jatkuvasti siisteinä kun taas siisteys ihmiset siivoaa jatkuvasti eikä niinkää harrasta mitään mikä aiheuttaisi sotkua. Aika kuluu heillä siihen siivoamiseen. Itse olen kultaisen keskitien kulkija eli välitän siitä, että on puhdasta ja pitää säännöllisesti siivota kaikki paikat myös uunitaukset ja lattiakaivot tms. Mutta minulla ei ole koko ajan sellaista sisutuslehtimäisen siistiä vaan just harrastusten vuoksi voi olla jotain projektia levällään ja tietysti lapset myös sotkee ja jos leikki jää kesken niin jokin pidempi hienompi rakennettu autorata saa jäädä siihen kun leikki jatkuu siitä seuraavana päivänä. Pidän hyvänä ohjenuorana sitä, että perus siisteys riittää, mutta minun ei omassa kotonani tarvitse miellyttää ulkopuolisia eikä siivota heidän tavallaan. 

Keskeneräiset projektit levällään on ihan eri asia kuin siivoton ja pölyinen koti.

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa toki pitää kotinsa juuri sellaisena kuin haluaa, mutta silti ihmettelen, miten joku voi viihtyä sotkun ja lian keskellä. Itselleni epäsiisti koti vaikuttaisi ainakin todella negatiivisesti mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin. En yksinkertaisesti voisi hyvin ympäristössä, jossa on jatkuvasti sotkua ja likaa. Arvostan itseäni ja omaa hyvinvointiani sen verran, etten halua elää sellaisissa olosuhteissa. Koti on kuitenkin paikka, jossa pitäisi pystyä rentoutumaan ja tuntemaan olonsa hyväksi, ei paikka, joka lisää pahaa oloa.

Kaikki eivät sotkua edes huomaa. Minua pöly yskittää ja nenä menee tukkoon, joten on pakko välillä siivota pölyjä. Mutta esim. puolisollani ei tätä vaivaa ole, joten häntä pöly ei häiritse sillä tavalla. Hän on muutenkin suurpiirteisempi ja menevä, vauhdikkaampi. Hänellä ei myöskään ole taipumusta vatsavaivoihin, joten ei välitä hygieniasta yhtä paljon. Mutta ei meillä silti mitään erityisen siistiä ole.

Ehkä hänellä on likakammo? Likakammoisille lian puhdistaminen voi olla niin vastenmielistä että he eivät siivoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa toki pitää kotinsa juuri sellaisena kuin haluaa, mutta silti ihmettelen, miten joku voi viihtyä sotkun ja lian keskellä. Itselleni epäsiisti koti vaikuttaisi ainakin todella negatiivisesti mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin. En yksinkertaisesti voisi hyvin ympäristössä, jossa on jatkuvasti sotkua ja likaa. Arvostan itseäni ja omaa hyvinvointiani sen verran, etten halua elää sellaisissa olosuhteissa. Koti on kuitenkin paikka, jossa pitäisi pystyä rentoutumaan ja tuntemaan olonsa hyväksi, ei paikka, joka lisää pahaa oloa.

Ehkä se riippuu ihmisestä, että voiko rentoutua sotkuisessa kodissa vai ei. Yritä harjoittaa mentalisaatiota, lapsesi on oma yksilönsä hän ei ole sinä ja pohtia lapsen näkökulmaa. Hän saattaa viihtyä ja pystyä renoutumaan siellä pölypallojen keskellä paremmin kuin tosi siistissä kodissa. Olen itse siis keskitien kulkija, tykkään että on perus siistiä, mutta en tykkää jos on liian siistiä ja liikaa järjestystä, koska silloin tuntuu etten voi rentoutua tarpeeksi harrastusteni parissa, koska pitää vain ajatella siivousta koko ajan ja repiä siitä stressiä. 

Mielestäni tässä menee nyt hieman sekaisin pakonomainen siivoaminen ja ihan tavallinen perussiisteys. OCD-tyyppinen siivoaminen ja jatkuva täydellisyyden tavoittelu ovat täysin eri asia kuin se, että koti pidetään normaalisti siistinä. Esimerkiksi kerran viikossa siivoaminen, imurointi ja pölyjen pyyhkiminen eivät mielestäni ole mitään liiallista siisteyden tavoittelua, vaan ihan normaalia kodista ja omasta asuinympäristöstä huolehtimista. En myöskään ymmärrä ajatusta, että siisti koti estäisi rentoutumasta tai harrastamasta. Minusta asia on pikemminkin päinvastoin ja siisti ja järjestyksessä oleva koti antaa tilaa ja rauhaa tehdä asioita ja harrastaa. Kun tavarat ovat omilla paikoillaan, ne myös löytyvät helposti eikä ympärillä oleva sotku kuormita mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa toki pitää kotinsa juuri sellaisena kuin haluaa, mutta silti ihmettelen, miten joku voi viihtyä sotkun ja lian keskellä. Itselleni epäsiisti koti vaikuttaisi ainakin todella negatiivisesti mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin. En yksinkertaisesti voisi hyvin ympäristössä, jossa on jatkuvasti sotkua ja likaa. Arvostan itseäni ja omaa hyvinvointiani sen verran, etten halua elää sellaisissa olosuhteissa. Koti on kuitenkin paikka, jossa pitäisi pystyä rentoutumaan ja tuntemaan olonsa hyväksi, ei paikka, joka lisää pahaa oloa.

Kaikki eivät sotkua edes huomaa. Minua pöly yskittää ja nenä menee tukkoon, joten on pakko välillä siivota pölyjä. Mutta esim. puolisollani ei tätä vaivaa ole, joten häntä pöly ei häiritse sillä tavalla. Hän on muutenkin suurpiirteisempi ja menevä, vauhdikkaampi. Hänellä ei myöskään ole taipumusta vatsavaivoihin, joten ei välitä hygieniasta yhtä paljon. Mutta ei meillä silti mitään erityisen siistiä ole.

Mutta oikeasti mietin, miten jatkuva sotku voi olla häiritsemättä? Tavaroita ei löydy, koska niillä ei ole omia paikkoja. Avaimia, latureita, papereita ja muita tarpeellisia asioita joutuu jatkuvasti etsimään. Kaikki tasot ja lattiat ovat täynnä tavaraa eikä missään ole kunnolla tilaa tehdä mitään, niin kyllähän se vaikeuttaa ihan tavallista arkea.  Jos haluat tehdä töitä, joudut ensin raivaamaan tilaa. Jos haluat syödä, sama juttu. Puhtaat vaatteet loppuvat, kun pyykkihuolto ei pysy mukana ja tavaramäärä alkaa hallita koko kotia. Minusta kodin pitäisi olla paikka, joka helpottaa elämää eikä tee jokaisesta arkisesta asiasta ylimääräistä projektia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sotku on hirvittävä kaaos, henkilö on masentunut.

Joo, ja sitä sotkua voi hävetä tai olla häpeämättä.

Jos häpeää, ei päästä ketään kylään. Jotkut taas pitävät vaikka kutsut, vaikka kaikilla vaakatasossa olevilla pinnoilla on röykkiöittäin kamaa.

Luovat ihmiset saattaa jättää myös projektinsa kesken ja levälleen. Tunnistan omastakin lähipiiristä, että kaikkein aikaansaavimmat ja tekevimmät ihmiset myös sotkee tai ei pidä kaikkia pintoja jatkuvasti siisteinä kun taas siisteys ihmiset siivoaa jatkuvasti eikä niinkää harrasta mitään mikä aiheuttaisi sotkua. Aika kuluu heillä siihen siivoamiseen. Itse olen kultaisen keskitien kulkija eli välitän siitä, että on puhdasta ja pitää säännöllisesti siivota kaikki paikat myös uunitaukset ja lattiakaivot tms. Mutta minulla ei ole koko ajan sellaista sisutuslehtimäisen siistiä vaan just harrastusten vuoksi voi olla jotain projektia levällään ja tietysti lapset myös sotkee ja jos leikki jää kesken niin jokin pidempi hienompi rakennettu autorata saa jäädä siihen kun leikki jatkuu siitä seuraavana päivänä. Pidän hyvänä ohjenuorana sitä, että perus siisteys riittää, mutta minun ei omassa kotonani tarvitse miellyttää ulkopuolisia eikä siivota heidän tavallaan. 

Itse olen luova (teen taidetta, musiikkia, kirjoitan...) ja mulla on aina kaikki puhdasta ja järjestyksessä. Pikemminkin koen, että sekainen ympäristö vaikuttaa luovuuteen negatiivisesti enkä pysty keskittymään niihin luoviin hommiin kun sotku ärsyttää.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä hänellä on likakammo? Likakammoisille lian puhdistaminen voi olla niin vastenmielistä että he eivät siivoa.

Kuulostaa pikemminkin puhtauskammolta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa toki pitää kotinsa juuri sellaisena kuin haluaa, mutta silti ihmettelen, miten joku voi viihtyä sotkun ja lian keskellä. Itselleni epäsiisti koti vaikuttaisi ainakin todella negatiivisesti mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin. En yksinkertaisesti voisi hyvin ympäristössä, jossa on jatkuvasti sotkua ja likaa. Arvostan itseäni ja omaa hyvinvointiani sen verran, etten halua elää sellaisissa olosuhteissa. Koti on kuitenkin paikka, jossa pitäisi pystyä rentoutumaan ja tuntemaan olonsa hyväksi, ei paikka, joka lisää pahaa oloa.

Kaikki eivät sotkua edes huomaa. Minua pöly yskittää ja nenä menee tukkoon, joten on pakko välillä siivota pölyjä. Mutta esim. puolisollani ei tätä vaivaa ole, joten häntä pöly ei häiritse sillä tavalla. Hän on muutenkin suurpiirteisempi ja menevä, vauhdikkaampi. Hänellä ei myöskään ole taipumusta vatsavaivoihin, joten ei välitä hygieniasta yhtä paljon. Mutta ei meillä silti mitään erityisen siistiä ole.

Mutta oikeasti mietin, miten jatkuva sotku voi olla häiritsemättä? Tavaroita ei löydy, koska niillä ei ole omia paikkoja. Avaimia, latureita, papereita ja muita tarpeellisia asioita joutuu jatkuvasti etsimään. Kaikki tasot ja lattiat ovat täynnä tavaraa eikä missään ole kunnolla tilaa tehdä mitään, niin kyllähän se vaikeuttaa ihan tavallista arkea.  Jos haluat tehdä töitä, joudut ensin raivaamaan tilaa. Jos haluat syödä, sama juttu. Puhtaat vaatteet loppuvat, kun pyykkihuolto ei pysy mukana ja tavaramäärä alkaa hallita koko kotia. Minusta kodin pitäisi olla paikka, joka helpottaa elämää eikä tee jokaisesta arkisesta asiasta ylimääräistä projektia. 

Tuo tavarajuttu on sitten vähän eri asia. Voi olla kyse ihmisestä, jolla on taipumus hamstraamiseen. Tavaroita ja papereita ei haluta heittää pois, koska niitä voidaan tarvita vielä tai niihin liittyy jokin muisto tai ajatellaan, että niihin ehditään vielä joskus paneutua.

Silmistä pois kerätyt tavarat unohtuvat niin ettei niiden olinpaikkaa muista. "Tavaroita on vaikea löytää jos ne eivät ole esillä." Siksi jotkut levittävät ympärilleen ne tavarat, joita tietää vielä tarvitsevansa lähiaikoina.

Pyykinpesun voi joskus ihan vaan unohtaa muutamaksi päiväksi.

En halua mennä kenenkään kotiin koska itse olen super siisti ja mua ällöttää hyvin monet asiat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jokainen saa toki pitää kotinsa juuri sellaisena kuin haluaa, mutta silti ihmettelen, miten joku voi viihtyä sotkun ja lian keskellä. Itselleni epäsiisti koti vaikuttaisi ainakin todella negatiivisesti mielialaan ja yleiseen hyvinvointiin. En yksinkertaisesti voisi hyvin ympäristössä, jossa on jatkuvasti sotkua ja likaa. Arvostan itseäni ja omaa hyvinvointiani sen verran, etten halua elää sellaisissa olosuhteissa. Koti on kuitenkin paikka, jossa pitäisi pystyä rentoutumaan ja tuntemaan olonsa hyväksi, ei paikka, joka lisää pahaa oloa.

Kaikki eivät sotkua edes huomaa. Minua pöly yskittää ja nenä menee tukkoon, joten on pakko välillä siivota pölyjä. Mutta esim. puolisollani ei tätä vaivaa ole, joten häntä pöly ei häiritse sillä tavalla. Hän on muutenkin suurpiirteisempi ja menevä, vauhdikkaampi. Hänellä ei myöskään ole taipumusta vatsavaivoihin, joten ei välitä hygieniasta yhtä paljon. Mutta ei meillä silti mitään erityisen siistiä ole.

Mutta oikeasti mietin, miten jatkuva sotku voi olla häiritsemättä? Tavaroita ei löydy, koska niillä ei ole omia paikkoja. Avaimia, latureita, papereita ja muita tarpeellisia asioita joutuu jatkuvasti etsimään. Kaikki tasot ja lattiat ovat täynnä tavaraa eikä missään ole kunnolla tilaa tehdä mitään, niin kyllähän se vaikeuttaa ihan tavallista arkea.  Jos haluat tehdä töitä, joudut ensin raivaamaan tilaa. Jos haluat syödä, sama juttu. Puhtaat vaatteet loppuvat, kun pyykkihuolto ei pysy mukana ja tavaramäärä alkaa hallita koko kotia. Minusta kodin pitäisi olla paikka, joka helpottaa elämää eikä tee jokaisesta arkisesta asiasta ylimääräistä projektia. 

Tuo tavarajuttu on sitten vähän eri asia. Voi olla kyse ihmisestä, jolla on taipumus hamstraamiseen. Tavaroita ja papereita ei haluta heittää pois, koska niitä voidaan tarvita vielä tai niihin liittyy jokin muisto tai ajatellaan, että niihin ehditään vielä joskus paneutua.

Silmistä pois kerätyt tavarat unohtuvat niin ettei niiden olinpaikkaa muista. "Tavaroita on vaikea löytää jos ne eivät ole esillä." Siksi jotkut levittävät ympärilleen ne tavarat, joita tietää vielä tarvitsevansa lähiaikoina.

Pyykinpesun voi joskus ihan vaan unohtaa muutamaksi päiväksi.

Aika usein sotkuisuus ja valtava tavaramäärä kulkevat kuitenkin käsi kädessä. Mitä enemmän tavaraa on, sitä vaikeampi sitä on pitää järjestyksessä ja sitä enemmän on myös siivottavaa. Itse en ole minimalisti, mutta tykkään siitä, että kaikille tavaroille on selkeät omat paikkansa. Jos tavaraa on valtavasti ympäriinsä niin järjestyksen ylläpitäminen ja puhtaanapito muuttuvat helposti melko työläiksi. 

Että henkilö ei ole jaksanut/ehtinyt tai viitsinyt siivota.

Elämänhallintaongelmaisen koti on paljon enemmän kuin pölyinen.

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen itsestäni niin, että minulla on tärkeämpääkin tekemistä kuin siivota jatkuvasti, esimerkiksi ajattelu, tutkiminen, oppiminen, treeni, juoksu, kävely, kokkaus ja nukkuminen. Nämä kaikki menevät siivouksen edelle. m50

Siivotessa voi myös ajatella.

Itse olen tälläinen ja harmittaahan se etten saa siivotuksi niin usein. On kaikenlaisia projektikasoja, kirjakasoja ja kasoja mitä pitäisi selvitellä kunhan jaksaa.

Mulla on adhd ja tämmönen olen, pitää vaan yrittää pitää itsensä kasassa, se on tärkeintä elämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ajattelen itsestäni niin, että minulla on tärkeämpääkin tekemistä kuin siivota jatkuvasti, esimerkiksi ajattelu, tutkiminen, oppiminen, treeni, juoksu, kävely, kokkaus ja nukkuminen. Nämä kaikki menevät siivouksen edelle. m50

Siivotessa voi myös ajatella.

Se on kyllä totta. Saisi tehtyä kaksi asiaa yhtä aikaa. Hyvä vinkki. m50