En tule toimeen miehen ystävän kanssa

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ollut mieheni kanssa jo 25 vuotta ja olen järjestänyt asiat niin, ettei hänellä ole yhtäkään ystävää. Eikö tätäkään ongelmaa.

Voi hyvät hyssykät. Miehenä olisin tuollaisen akan heivannut mäkeen.

Vierailija kirjoitti:

Älä tunge sitten iholle. Pysy pois miehen ja kaverinsa touhuista.

En voi koska kostun kun tämä uros tulee maisemiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä sinun miehesi ajattelee tuosta kaverista? Kuinka usein tuo käy teillä tai näkee miestäsi?

Ei hän täälä käy. Kutsuu itsekin kerran vuodessa vain lapsensa syntymäpäiville, jonka kummi mieheni on. En osallistu itse niihinkään juhliin. Kerran olin ja oli niin ahdistava tunnelma 

Älä sitten mene. Kummallista valittamista aikuiselta ihmiseltä. Taidat olla pikkaisen tylsä.

Hän halua selvästi päästä katsomaan kuinka teillä menee 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä olen ollut mieheni kanssa jo 25 vuotta ja olen järjestänyt asiat niin, ettei hänellä ole yhtäkään ystävää. Eikö tätäkään ongelmaa.

Voi hyvät hyssykät. Miehenä olisin tuollaisen akan heivannut mäkeen.

Eiköhän tuo ollut sarkasmia.

Jos tuo kaveri ei käy teillä, niin en näkisi hirveänä ongelmana sitä, että mies hänen kanssaan viettää joskus aikaa, ellei nyt joka viikonloppu ole jotain. Tietysti olisi kiva, jos se miehen kaveri miellyttäisi sinuakin, mutta jos ei miellytä, niin hakeudu pois hänen seurastaan.

Jos mies toivoo teidänkin olevan ystäviä, niin itse varmaan feikkaisin ja näyttelisin kiinnostunutta ihan vain miehen vuoksi esim. kerran vuodessa. Näin olen joutunut appeni kanssa toimimaan, koska hän on hyvin vaikea ihminen. Mutta siinä helpottaa se, että hän on miehenkin mielestä erittäin vaikea, hankala ja ilkeä ihminen.

Mies vielä kaiken lisäksi luulee, että hoidan tuolle lapselle lahjat ym. En hoida 

Mieheni ukki paljasti vanhemmilleni häissämme, ettei aluksi uskonut suhteemme kestävän. Oli tehnyt tämän päätelmän ilmeisesti ensitapaamisella, koska olen aika hiljainen uusissa tilanteissa. En koskaan ollut tajunnut että ukki ajatteli näin, koska hän oli kuitenkin mukava minulle. Ja ilmeisesti hän oli pyörtänyt mielipiteensä suhteemme jatkuessa, mutta hän taas ei antanut itsestään hyvää ensivaikutelmaa vanhemmilleni sanoessaan noin. Mieheni mummon kanssa tulin loistavasti toimeen, kunnes Alzheimer vei, ja ukki jäi yksin, ja mekin tietyllä tapaa lähennyimme, kun mummo ei ollut enää suunapäänä puhumassa jatkuvalla syötöllä. Ehkä ukki alun perin ajatteli, että en sovi miehelleni, koska en ole niin kuin hänen vaimonsa. 😄

Vierailija kirjoitti:

Mies vielä kaiken lisäksi luulee, että hoidan tuolle lapselle lahjat ym. En hoida 

Miksi mies ei niitä itse voi hankkia? Meillä miehellä on yksi kummilapsi, jonka kummi minä en ole. Mies on hoitanut lahjat tuolle lapselle itse. Tosin meillä on viisi muutakin kummilasta, joiden lahjat minä puolestani hankin. Itselleni ei kyllä olisi mikään ongelma hankkia tuolle yhdellekin lahjaa, mutta onneksi mies hoitaa asian itse.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies vielä kaiken lisäksi luulee, että hoidan tuolle lapselle lahjat ym. En hoida 

Miksi mies ei niitä itse voi hankkia? Meillä miehellä on yksi kummilapsi, jonka kummi minä en ole. Mies on hoitanut lahjat tuolle lapselle itse. Tosin meillä on viisi muutakin kummilasta, joiden lahjat minä puolestani hankin. Itselleni ei kyllä olisi mikään ongelma hankkia tuolle yhdellekin lahjaa, mutta onneksi mies hoitaa asian itse.

Mies on itse sanonut minulle, että hän luuli, että meitä molempia pyydetään kummiksi. Ei hän osaa hoitaa tuollaista asioita. Minä en hoida, koska lapsi ei ole minulle läheinen. Heidän omalla toiminnalla minulle ilmastiin, että meidän suhteeseen ei luoteta, eikä haluttu kummiksi yhdessä. Tämä viesti riittää minulle. Tällöin koen, että minulla ei ole velvollisuutta osallistua