Viimeistään nelikymppisenä alkaa elintavat näkyä

Joo, oon menetetty tapaus jo. Taidankin ostaa sen kunniaksi pari siideriä ja suklaata.

Naamassa näkyy vaikkei olisi ikinä ryypännyt tai polttanut. Se on ihan tuurista kiinni.

Se on totta. Jyvät erottuvat akanoista. Jos on sinkku, niin hyväkuntoisena on hyvässä asemassa.

Sanoisin että paljon aikaisemmin jo.

Vierailija kirjoitti:

Naamassa näkyy vaikkei olisi ikinä ryypännyt tai polttanut. Se on ihan tuurista kiinni.

Ei ole. Omassa tuttavapiirissä laajasti kaikenlaisia ihmisiä. Yksikään terveet elämäntavat omaava ei näytä niin vanhalta, kuin liikumaton ja huonosti syövä tupakkilaari. 

Ap pettyy kun naama on nelikymppisenä kuin petolinnun perse vaikka on elänyt kuin Jeesus (viiniä ja ranskista)

Naisilla näkyy vaikka tekisi mitä.

Ihme kyllä naamassa ei näy, mutta kropassa tuntuu kyllä pahasti.

Aiotko tehdä asialle jotakin vai jatkatko huonoa elämää?

Itse en vielä huomannut juuri mitään nelikymppisenä, olin elämäni kunnossa. No, aloitin juomisenkin vasta 25-vuotiaana. Mutta 55-vuotiaana kyyti on armotonta! Käytännössä elät sen varassa mitä olet elintavoillasi aiemmin tienannut.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin että paljon aikaisemmin jo.

Siinä lukikin että viimeistään

Samoin narsistinen persoonallisuushäiriö, luokkapyrkyryys ja teennäinen toisten alistuvainen arvostelu näkyy naamasta.

Jos on vaikka sairastellut. Sekin näkyy naamasta lopulta. 

Myös stressi, uniongelmat, ahdistus, masennus vanhettaa eikä silloin jaksa myöskään niin kauheasti huolehtia itsestä.

Nykynuoriso on jo nyt vanhemman näköinen, kuin millenniaalit. Saatika yli nelikymppisinä. He ovat yli nelikymppisinä varsinaisia zombieita.

Tunnen 20-28-vuotiaita, jotka ovat jo nyt ryppyisiä, kuin rusinat.

Vierailija kirjoitti:

Myös stressi, uniongelmat, ahdistus, masennus vanhettaa eikä silloin jaksa myöskään niin kauheasti huolehtia itsestä.

Nuo ovat juuri sellaisia asioita, joiden takia odottaisi ihmisen huolehtivan entistä paremmin itsestään. Masennuksen kohdalla ymmärrän, ettei jaksa. Muiden kohdalla en oikein. Miksi sitä vaan kärsisi eikä tekisi asialle mitään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Myös stressi, uniongelmat, ahdistus, masennus vanhettaa eikä silloin jaksa myöskään niin kauheasti huolehtia itsestä.

Nuo ovat juuri sellaisia asioita, joiden takia odottaisi ihmisen huolehtivan entistä paremmin itsestään. Masennuksen kohdalla ymmärrän, ettei jaksa. Muiden kohdalla en oikein. Miksi sitä vaan kärsisi eikä tekisi asialle mitään?

Hyvä valinta on se, että ei hanki lapsia. Säästyy monilta uniongelmilta ja stressiltä. Säästää lisäksi melkoisen summan rahaa, jolloin ei ole ihan niin pahoja taloudellisia ongelmia vrt. työtön vanhempi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naamassa näkyy vaikkei olisi ikinä ryypännyt tai polttanut. Se on ihan tuurista kiinni.

Ei ole. Omassa tuttavapiirissä laajasti kaikenlaisia ihmisiä. Yksikään terveet elämäntavat omaava ei näytä niin vanhalta, kuin liikumaton ja huonosti syövä tupakkilaari. 

Olen tupakoinut reilu parikymppisestä. Neljävitosena kävin ihosairauden vuoksi hoidoissa ja hoitaja kysyi, mitä olet tehnyt, kun ei ole ryppyäkään naamassa. Kuinka hoidat?

Tuohon ikään mennessä jos on elänyt miten sattuu eikä huolehtinut terveydestään ollenkaan on melkein mahdotonta enää edes muuttaa mitää koska ne omat tavat on jo niin pinttyneitä että niistä on todella vaikea päästä eroon. Vaatii vahvan ihmisen . Miettii että jos ihminen on esim lihottanut itseään huonolla ruoalla tai myrkyttänyt itseään alkoholilla vaikka 20 vuotta putkeen niin se muutos ja eroon pääseminen siitä ei tapahdu ihan yhdessä yössä vaan pelkkä se uuteen tottuminenkin vaatii vuosia aikaa että pääsee siitä entisestä identiteetistä kokonaan eroo