Kuuntelin Karitan ja Samin podcast-jakson. En ole koskaan nähnyt noin rakastunutta miestä. Oletko sinä? Tuollaistako se on?

He rakastuivat ensitapaamisella ja tiesivät, että nyt on tosijuttu kyseessä. He puhuivat todella kauniisti toisistaan ja tuo rakkaus oli todella kaunista heidän välillään. Aivan sielunkumppaneita. 

Ymmärsin, että en aio tyytyä vähempään tulevilta suhteilta kuin mitä tosirakkaus on. En vain ole aiemmin ymmärtänyt sitä millaista sen pitäisi olla. Jos mies todella rakastuu naiseen, niin se ei jätä arvailemaan eikä siinä ole mitään epäilystä asiasta. Jos vielä rakkaussuhteeseen päädyn, niin minullekaan ei riitä enää vähempi kuin se, että koen olevani turvassa, arvostettu ja aidosti kohdattu ihmisenä. 

En ole koskaan sellaista kokenut. Yksi narsistinen suhde oli, jossa mies kyllä todellakin näytti tunteensa ja eteni nopeasti eikä jättänyt arvailemaan sinällään, että oliko kiinnostunut. Kuitenkin kehoni tiesi, että tässä on jotain todella outoa meneillään. Se ei ollut alkuunkaan turvallinen eikä hyväksi mutta en osannut kuunnella itseäni. Enää tuollaista ei tule tapahtumaan eikä minulle kelpaa mikään muu kuin aidot ihmissuhteet. 

Millaisia ajatuksia teillä tuli heistä? Oletteko koskaan tavannut oikeasti rakastunutta miestä? Millaista se on kun saa olla kumppanin kanssa, joka todella perustuu todelliseen kohtaamiseen ja rakkauteen?