En ymmärrä, miten jollain voi olla huono englanninkielen taito, kun kaikkihan sitä osaa. Ainakin 70-80-luvulla ja sen jälkeen syntyneet.

Kai nykyään nuoret jo osaavat hyvin englantia. Suomalaiset osasivat ennen huonommin englantia kuin ruotsalaiset, mutta toisaalta keski-eurooppalaiset osasivat ihan yhtä huonosti. 

Ja rallienglantia ei tarvitse hävetä, se on selkeää, englannintaitoinen kyllä ymmärtää, mitä suomalainen sanoo. Monen muun kielen edustajalla on paksu ja vaikeasti ymmärrettävä aksentti. 

Vierailija kirjoitti:

Jollain ei ole kielipäätä, vaan voi olla matemaattisesti hyvinkin huippuluokkaa.

Matemaattinen ja kielellinen lahjakkuus kulkevat usein käsi kädessä. Samoin matamaattinen ja musikaalinen. 

Vierailija kirjoitti:

Kai nykyään nuoret jo osaavat hyvin englantia. Suomalaiset osasivat ennen huonommin englantia kuin ruotsalaiset, mutta toisaalta keski-eurooppalaiset osasivat ihan yhtä huonosti. 

Ja rallienglantia ei tarvitse hävetä, se on selkeää, englannintaitoinen kyllä ymmärtää, mitä suomalainen sanoo. Monen muun kielen edustajalla on paksu ja vaikeasti ymmärrettävä aksentti. 

Ei rallienglanti ole sen ymmärrettävämpää välttämättä.

En tunne henkilökohtaisesti ketään, joka ei kykenisi käymään keskustelua vähintään kohtuullisella englannilla. Aivan mahdoton ajatuskin, ettei englantia osaa lukea tai kirjoittaa. Mistä tietoa hakee, jos ei osaa lukea yhtä maailman tärkeimmistä kielistä?

Vierailija kirjoitti:

Itse syntynyt 1971 ja se englanninkielen opetus mitä koulujärjestelmämme tuotti ei opettanut kenellekään englantia! tappoi lähinnä vähäisenkin innostuksen ja kiinnostuksen. Ja sitten kun sitä ei mihinkään tarvinnut niin miten sitä olisi oppinut? nyttemmin sen verran osaan että pärjään normaalit turistireissut ja pienet keskustelut. 

Olen vuoden sinua vanhempi ja tuo samainen koulujärjestelmä opetti minulle englantia hyvin.  Ymmärrän,  että aihepiirin tulee kiinnostaa, jotta voi oppia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai nykyään nuoret jo osaavat hyvin englantia. Suomalaiset osasivat ennen huonommin englantia kuin ruotsalaiset, mutta toisaalta keski-eurooppalaiset osasivat ihan yhtä huonosti. 

Ja rallienglantia ei tarvitse hävetä, se on selkeää, englannintaitoinen kyllä ymmärtää, mitä suomalainen sanoo. Monen muun kielen edustajalla on paksu ja vaikeasti ymmärrettävä aksentti. 

Ei rallienglanti ole sen ymmärrettävämpää välttämättä.

Rallienglantia ymmärtää aina paremmin kuin pakua ranskalaista mongerrusta. Suomalainen ääntää englantia hitaasti ja hieman kulmikkaasti, mutta esimerkiksi ranskalainen ääntää kirjaimia ja sanoja aivan eri tavalla, jolloin sana saattaa muuttaa merkitystä tai on vaikea tajuta, mitä hän edes sanoo. Olen työskennellyt ulkomailla globaalissa yrityksessä lähes 20 vuotta ja voin vakuuttaa, että suomalaisten rallienglantia on paljon helpompi ymmärtää kuin monien muiden kielisten englantia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englannilta on vaikea välttyä nykymaailmassa, ja jos englantia ei osaa hyvin, voi jäädä paitsi monista mahdollisuuksista. Englantia tarvitaan paljon koulussa ja opiskelussa, koska monet oppimateriaalit, verkkosivut ja videot ovat englanniksi. Englannin avulla on helpompi etsiä tietoa ja oppia uusia asioita. Myös työelämässä englannin osaamisesta on hyötyä, sillä monissa työpaikoissa voi joutua puhumaan ulkomaalaisten asiakkaiden tai työkavereiden kanssa. Englannin osaaminen voi myös mahdollistaa opiskelun tai työskentelyn ulkomailla.

Englantia tulee vastaan jatkuvasti myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Monet elokuvat, sarjat, kappaleet, pelit ja sovellukset ovat englanniksi, joten kielen osaamisesta on hyötyä myös vapaa-ajalla. Samoin matkustaessa englannista on paljon apua. Englannilla pystyy navigoimaan lentokentillä ja kommunikoimaan paikallisten kanssa, vaikka heidän omaa kieltään ei osaisi. Poikkeuksena jotkut syrjäseudut, joissa englantia ei välttämättä osata kovin hyvin.

Sellainen syrjäseuty kuin Suomi? 

Syrjäseudut, kuten Etelä-Amerikan vuoristoalueet tai Afrikan syrjäiset kylät.

Ennen pidettiin kielioppia tärkeämpänä kuin puhetaitoa ja kuullun ymmärtämistä ainakin saksan tunneilla. Pikkulapset oppii kielen tai pari ihan vaan kuuntelemalla ja käyttämällä kieltä. Tuota oppimiskautta kannattaisi käyttää hyväksi  todella tarpeellisen kielen oppimisessa. Tarpeeton kieli heiltä unohtuu .

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kai nykyään nuoret jo osaavat hyvin englantia. Suomalaiset osasivat ennen huonommin englantia kuin ruotsalaiset, mutta toisaalta keski-eurooppalaiset osasivat ihan yhtä huonosti. 

Ja rallienglantia ei tarvitse hävetä, se on selkeää, englannintaitoinen kyllä ymmärtää, mitä suomalainen sanoo. Monen muun kielen edustajalla on paksu ja vaikeasti ymmärrettävä aksentti. 

Ei rallienglanti ole sen ymmärrettävämpää välttämättä.

Rallienglantia ymmärtää aina paremmin kuin pakua ranskalaista mongerrusta. Suomalainen ääntää englantia hitaasti ja hieman kulmikkaasti, mutta esimerkiksi ranskalainen ääntää kirjaimia ja sanoja aivan eri tavalla, jolloin sana saattaa muuttaa merkitystä tai on vaikea tajuta, mitä hän edes sanoo. Olen työskennellyt ulkomailla globaalissa yrityksessä lähes 20 vuotta ja voin vakuuttaa, että suomalaisten rallienglantia on paljon helpompi ymmärtää kuin monien muiden kielisten englantia. 

Siis tarkoitatko että sinun on helpompi ymmärtää suomalaisten rallienglantia?

Ranskalaisten aksentti on aika ääriesimerkki. Olen kyllä ollut tilanteissa ”tulkkaamassa”, kun suomalaisen englannista ei saa selkoa. Suomalaiset saattavat ääntää asiat kohtalaisesti, mutta jotkut keksivät sanoja itse tai kääntävät kömpelösti suomalaisen ilmaisun kirjaimellisesti englanniksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Englannilta on vaikea välttyä nykymaailmassa, ja jos englantia ei osaa hyvin, voi jäädä paitsi monista mahdollisuuksista. Englantia tarvitaan paljon koulussa ja opiskelussa, koska monet oppimateriaalit, verkkosivut ja videot ovat englanniksi. Englannin avulla on helpompi etsiä tietoa ja oppia uusia asioita. Myös työelämässä englannin osaamisesta on hyötyä, sillä monissa työpaikoissa voi joutua puhumaan ulkomaalaisten asiakkaiden tai työkavereiden kanssa. Englannin osaaminen voi myös mahdollistaa opiskelun tai työskentelyn ulkomailla.

Englantia tulee vastaan jatkuvasti myös internetissä ja sosiaalisessa mediassa. Monet elokuvat, sarjat, kappaleet, pelit ja sovellukset ovat englanniksi, joten kielen osaamisesta on hyötyä myös vapaa-ajalla. Samoin matkustaessa englannista on paljon apua. Englannilla pystyy navigoimaan lentokentillä ja kommunikoimaan paikallisten kanssa, vaikka heidän omaa kieltään ei osaisi. Poikkeuksena jotkut syrjäseudut, joissa englantia ei välttämättä osata kovin hyvin.

Sellainen syrjäseuty kuin Suomi? 

Syrjäseudut, kuten Etelä-Amerikan vuoristoalueet tai Afrikan syrjäiset kylät.

Suomessakaan et juuri paremmin englannilla pärjää 😂

Englannin kieleen liittyy jostain syystä mm. tällaisia harhoja:

1) Jos olet lukenut sitä peruskoulussa, osaat kieltä hyvin. Jos olet saanut ysin tai kympin, osaat tosi hyvin. 

2) Vanhemmat ihmiset (tai huonosti englantia osaavat) luulevat, että lapset ja nuoret osaavat kielen hyvin, koska pärjäävät sillä peleissä ja somessa ja laitteiden valikoissa.

3) Jos työpaikan kieli on englanti ja pystyt tekemään töitä siellä, osaat englantia hyvin. Huonosti puhuttu englanti on maailman yleisin työkieli ympäri maapalloa. Tärkeintä on tulla ymmärretyksi molemmin puolin, mutta kovin kummoista kielitaitoa siihen ei yleensä vaadita.

Todellinen kielen osaaminen on jotakin muuta kuin oman ammattialan erikoissanasto, jonka oppii ajan myötä. Myöskään se, että pystyy lomamatkalta tilaamaan taksin ja ruokaa sekä varaamaan majoituksen, ei vielä kovin paljon ole. Siksi kannattaa olla edes vähän kriittinen siinä, miten määrittelee oman kielitaitonsa. Kannattaa mennä kokeilemaan englannin kielen opiskelua yliopistotasolla, niin karisee aika äkkiä suuret luulot omasta osaamisesta. Nimim. Kokemusta on

Vierailija kirjoitti:

Tuo birr oli hauska.

Minä sanoisin tuon että biö.

Tää oikeistaan kuuluis tuonne huonot vitsit ketjuun, mutta sopii niiiin hyvin tänne. Britti, jenkki, aussi ja suomalainen oli palaverissa. Britti puhui brittienglantia, jenkki jenkkienglantia ja aussi aussienglantia. No, mitä teki suomalainen? Toimi tulkkina.

jos ei ole minkäänlaisia ongelmia vaan motivaation  puute, niin se että ei osaa englantia on kyllä hiukan huono juttu. yleissivistystä peliin.