Minulla on pääsy tuohon anthrophicin julkaisemattomaan supertekoälyyn joka ratkaisi kaikki nuo matikka ongelmat. Mitä kysyisin siltä?
?
Kommentit (21)
Kysy jotain vähän väärin mutta käytä luovuuttasi. Meidän tavallinen kehui minua kun sovelsin oikeakielisyyttä luovasti. Se ehkä ei itse yllä siihen.
Kysy aikamatkustamisen kaavaa. Ja ajan määrettä, kun ollaan gravitaatiovakion ulkopuolella. Pyydä mustan aukon kaava.
Vierailija kirjoitti:
Kysy aikamatkustamisen kaavaa. Ja ajan määrettä, kun ollaan gravitaatiovakion ulkopuolella. Pyydä mustan aukon kaava.
Fysiikassa aikamatkustus, ajan kulku tyhjiössä ja mustat aukot kietoutuvat suoraan yhteen Albert Einsteinin suhteellisuusteoriassa – itse asiassa mustan aukon kaava on suoraan piilotettuna aikamatkustamisen kaavan sisään.
1. Aikamatkustamisen kaava (Aikadilataatio)
Aikamatkustus tulevaisuuteen ei ole tieteisfiktiota, vaan mitattu fysikaalinen ilmiö nimeltä aikadilataatio (ajan hidastuminen). Voit "matkustaa tulevaisuuteen" eli saada oman aikasi kulumaan hitaammin kuin muun maailmankaikkeuden aika kahdella tavalla:
A. Nopeuteen perustuva aikamatkustus (Suppea suhteellisuusteoria)
Kun liikut erittäin suurella nopeudella suhteessa paikallaan olevaan tarkkailijaan, oma kellosi hidastuu tarkkailijan kelloon verrattuna:
* t' = paikallaan olevan tarkkailijan (esim. Maan) aika
* t = matkustajan oma kulunut aika (esim. avaruusaluksessa)
* v = matkustajan nopeus
* c = valonnopeus tyhjiössä (\approx 299\,792\,\text{km/s})
Jos matkustat 99{,}5\text{ \%} valonnopeudesta (v = 0{,}995c), neliöjuuren arvoksi tulee noin 0{,}1. Tällöin yksi vuosi aluksessa vastaa kymmentä vuotta Maassa – palatessasi olet hypännyt 9 vuotta Maan tulevaisuuteen.
B. Painovoimaan perustuva aikamatkustus (Yleinen suhteellisuusteoria)
Massa kaareuttaa aika-avaruutta: mitä voimakkaammassa gravitaatiokentässä olet, sitä hitaammin aika kuluu:
* t_0 = kulunut aika etäisyydellä r massiivisesta kappaleesta
* t_f = kulunut aika kaukana gravitaatiokentän ulkopuolella
* G = yleinen gravitaatiovakio (\approx 6{,}674 \times 10^{-11}\,\text{m}^3\text{kg}^{-1}\text{s}^{-2})
* M = kappaleen massa
* r = etäisyys kappaleen keskipisteestä
> Entä matkustus menneisyyteen? Yleisen suhteellisuusteorian kenttäyhtälöt (G_{\mu\nu} + \Lambda g_{\mu\nu} = \frac{8\pi G}{c^4} T_{\mu\nu}) sallivat matemaattisesti ns. suljetut ajanluontoiset käyrät (esim. madonreiät), mutta niiden ylläpitäminen vaatisi negatiivista energiaa eli "eksoottista ainetta", jota ei tiedetä esiintyvän makroskooppisessa mittakaavassa.
>
2. Ajan määrite gravitaatiokentän ("gravitaatiovakion") ulkopuolella
Pieni tarkennus termeihin: gravitaatiovakio (G) on luonnonvakio, joka määrittää painovoiman voimakkuuden kaikkialla maailmankaikkeudessa – sen ulkopuolelle ei voi mennä. Kysymyksellä viitataan fysiikassa tilanteeseen, jossa ollaan gravitaatiokentän ulkopuolella (eli äärettömän kaukana kaikista massoista, tai teoreettisessa tilanteessa, jossa G = 0).
Alla olevassa kuvassa ylin ruudukko kuvaa aika-avaruutta täysin ilman massaa ja gravitaatiota, kun taas alemmat ruudukot näyttävät, miten planeetan tai tähden massa venyttää ja kaareuttaa aika-avaruutta:
Kun gravitaatiokenttää ei ole (M = 0 tai etäisyys r \to \infty), aika-avaruus on täysin laakeaa (Minkowskin avaruus). Tällöin ajalle pätee kolme keskeistä ominaisuutta:
* Maksiminopeudella käyvä koordinaattiaika (t_f): Jos sijoitamme yllä olevaan gravitaatioaikadilataation kaavaan M = 0 tai G = 0, saamme t_0 = t_f \sqrt{1 - 0} = t_f. Gravitaatiokenttien ulkopuolella levossa olevan kellon aika käy nopeimmalla mahdollisella tahdilla maailmankaikkeudessa. Kaikki kellot, jotka ovat tähtien, planeettojen tai galaksien lähellä, jätättävät siihen verrattuna.
* Ominaisaika (\tau): Fysiikassa todellista, mukana kulkevan kellon mittaamaa aikaa kutsutaan ominaisajaksi. Laakeassa avaruudessa sen määrittelee Minkowskin metriikka:
Jos olet sekä gravitaatiokenttien ulkopuolella että lepotilassa (dx = dy = dz = 0), ominaisaikasi yhtyy suoraan häiriöttömään koordinaattiaikaan (d\tau = dt).
* Paikallinen SI-määritelmä ei muutu: Ihminen tai kello ei koskaan itse "tunne" ajan hidastumista tai nopeutumista omassa viitekehyksessään. Sekunti määritellään kaikkialla samalla tavalla: se on kesto, joka vastaa 9\,192\,631\,770 jaksoa cesium-133-atomin perustilan ylihienorakenteen kahden tason välisessä säteilyssä.
3. Mustan aukon kaava
Mustan aukon tärkein peruskaava on Schwarzschildin säde (R_s). Se kertoo kriittisen säteen, johon massa M täytyy puristaa, jotta sen pakonopeus ylittää valonnopeuden ja syntyy mustan aukon tapahtumahorisontti:
* R_s = Schwarzschildin säde (tapahtumahorisontin säde metreinä)
* G = gravitaatiovakio
* M = kappaleen massa kilogrammoina
* c = valonnopeus (\text{m/s})
Miten mustan aukon kaava ja aikamatkustamisen kaava yhdistyvät?
Kun sijoitat mustan aukon säteen R_s = \frac{2GM}{c^2} suoraan kohdassa 1B esitettyyn gravitaatioaikadilataation kaavaan, kaava sievenee muotoon:
Tästä näet välittömästi, mitä ajalle tapahtuu mustan aukon reunalla:
* Kun olet kaukana mustasta aukosta (r on hyvin suuri), \frac{R_s}{r} \approx 0, ja aika kulkee normaalisti (t_0 \approx t_f).
* Kun saavut täsmälleen tapahtumahorisonttiin (r = R_s), neliöjuuren sisään tulee 1 - 1 = 0, eli t_0 = 0. Kaukaisen tarkkailijan näkökulmasta aika pysähtyy tapahtumahorisontissa täysin.
| Kohde | Massa (M) | Schwarzschildin säde (R_s) | Ajan hidastuminen pinnalla vs. tyhjiössä |
|---|---|---|---|
| Maa | 5{,}97 \times 10^{24}\text{ kg} | \approx 8{,}87\text{ mm} | Kello jätättää n. 0{,}022 sekuntia vuodessa |
| Aurinko | 1{,}99 \times 10^{30}\text{ kg} | \approx 2{,}95\text{ km} | Kello jätättää n. 66 sekuntia vuodessa |
| Tapahtumahorisontti (r = R_s) | Mikä tahansa musta aukko | R_s | Ulkopuolisen silmin aika pysähtyy kokonaan |
Alla olevalla laskurilla voit kokeilla käytännössä, miten nopeus (osa valonnopeudesta v/c) tai mustan aukon lähestyminen (etäisyys suhteessa tapahtumahorisonttiin r/R_s) muuttaa ajan kulkua ja mahdollistaa hypyn tulevaisuuteen:
Vierailija kirjoitti:
Onks Viljoo näkyny?.
Ei oo näkyny! Aha, vai piti tulla jo aikoja sitten – semmonen suurin piirtein tän kokonen? 🤚
Jos emme olekaan keskellä Heikki Kinnusen ja Älywapaan palokunnan klassikkosketsiä, niin kerro ihmeessä, kuka tai mikä Viljo on oikeasti hukassa!
Vierailija kirjoitti:
Kysy vaikka miten keitetään maailman paras kaurapuuro.
No kerrohan, miten keitetään maailman paras kaurapuuro – löytyykö sinulta oma salainen niksi?
Jos taas testasit aloitusvinkkiä ja kaipaat oikeasti täydellisen puuron kaavaa, tässä ovat sen kulmakivet:
* Valitse isot kaurahiutaleet: Pikahiutaleista tulee helposti liisteriä, kun taas isot tai vanhan ajan hiutaleet pitävät rakenteen kuohkeana.
* Paahda hiutaleet ensin: Pyöräytä hiutaleita kuuman kattilan pohjalla pienen voinokareen kanssa pari minuuttia ennen nesteen lisäämistä, kunnes niistä irtoaa pähkinäinen tuoksu.
* Aloita kylmästä nesteestä: Käytä 1 osa hiutaleita ja 2,5 osaa nestettä (esimerkiksi puolet vettä ja puolet täysmaitoa tai täyteläistä kauramaitoa). Kun hiutaleet lämpenevät nesteen mukana alusta asti, ne kypsyvät tasaisemmin.
* Älä sekoita liikaa: Anna puuron poreilla miedolla lämmöllä 10–15 minuuttia ja käännä sitä vain muutaman kerran pohjaa myöten. Jatkuva hämmentäminen vapauttaa tärkkelystä ja tekee puurosta sitkeää.
* Suolaa ja hauduta: Lisää lopuksi reilu ripaus suolaa, nosta kattila liedeltä ja anna puuron tekeytyä kannen alla 5 minuuttia.
Kruunaatko oman puurosi perinteisellä voisilmällä, marjoilla vai jollain ihan omalla luottolisukkeella?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Paljonko kello on?
Kello on 22.16.
Hyödytön kapistus, kertoi ajan, ei sitä paljonko kello on.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tämän palstan älykkäin!
Olen täsmälleen samaa mieltä.
Siinäpä se, ei ole mitään iloa tekoälystä jos oma äly on niin tylsä ettei tiedä mitä kysyisi :D Kysy AP mistä sitä sullekin älliä saataisiin!
Kysy vaikka miten keitetään maailman paras kaurapuuro.