Lue keskustelun säännöt.
Kaverini vastaus lapsettomuusongelmiin: " lakkaa vaan yrittämästä niin tärppää!"
02.06.2007 |
ja tämä siitä huolimatta että on todettu paha pco, miehellä vain vähän normaaleja siittiöitä jne.
Hoh hoh.
Kommentit (31)
Kun ronkitaan niin minkäs mahtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija:
Kun ronkitaan niin minkäs mahtaa.
Vierailija:
Vierailija:
Naisen kroppa kun voi jopa valkata kumman sukupuolisiittiön se munasoluunsa haluaa, mutta se onkin sitten jo toinen juttu. Esim. sota-ajan jälkeiset tilastot...Omaa kroppaasi kuulostelemalla voi myös vaikuttaa sukupuoleen, tietenkin edellyttäen että se kroppa ylipäänsä toimii tälläisissä asioissa.
Ja miehellä on tarvittavat siemenet.Mutta en ala tappelemaan teidän kanssanne TÄSTÄ aiheesta.
t: kolmen äiti, sukupuolet valkattuina
Naisen lapsettomuus
Lääkärikirja Duodecim
23.4.2007
Aila Tiitinen, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri
Usein munarakkulakehityksen häiriö johtuu niin sanotuista toiminnallisista syistä, esimerkiksi liiallinen liikunta, muu fyysinen tai psyykkinen stressi, syömishäiriö, ali- tai ylipaino.
" Stressi
Stressi vaikuttaa olevan väistämätön osa nykyihmisen elämää. Meillä on jatkuva kiire paikasta paikkaan työelämän ja yksityiselämän vaatimusten takia. Sähköpostin, hakulaitteiden ja matkapuhelinten takia stressistä on yhä vaikeampi päästä irrottautumaan edes muutamaksi tunniksi.
Monet meistä ymmärtävät vaistonvaraisesti, että stressi huonontaa elämänlaatua. Yleisesti ei kuitenkaan tiedosteta, että se myös heikentää hedelmällisyyttä. Jatkuvasti stressaantuneiden naisten elimistö tuottaa prolaktiinia eli samaa hormonia, jota syntyy imettävien äitien elimistössä. Prolaktiini voi häiritä säännöllistä ovulaatiota tai jopa estää sen.
Raskautta suunnittelevien naisten on siis vältettävä tarpeetonta stressiä, mutta miten se onnistuu? Tietoisten päätösten tekeminen on yksi tapa. Varaa itsellesi ¿rauhoittumisaikaa¿. Lähde kävelylle, nauti vaahtokylvystä tai käperry sohvannurkkaan hyvän kirjan kanssa. Tee sitä, mikä toimii sinun kohdallasi parhaiten.
Toinen tapa vähentää stressiä on terveellisten elämäntapojen omaksuminen. Liikunta on erittäin tärkeää. Jo 20¿30 minuuttia ripeää kävelyä, uintia tai pyöräilyä pitää sinut kunnossa ja lievittää stressiä. Oikea ravinto pitää elimistön tasapainossa ja tuo hyvän olon. Kofeiinin vähentäminen on hyväksi. Jos tupakoit, sinun on syytä muistaa, että tupakointi heikentää huomattavasti mahdollisuuksiasi tulla raskaaksi. Riittävän unen tärkeyttä ei myöskään saa aliarvioida (useimmat ihmiset tarvitsevat 7¿8 tuntia unta vuorokaudessa). Univaje sekä vaikeuttaa päivästä selviytymistä että aiheuttaa elimistössä stressitilan.
Kehon ja mielen läheisen yhteyden pohtiminen esimerkiksi mietiskelyn avulla voi myös auttaa rentoutumaan. Tietoa siitä, mikä menetelmä sopii sinulle parhaiten, kannattaa lähteä etsimään kirjastosta tai kirjakaupasta. "
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Surullista.
t: se kolmen äiti, " noita-akka"
Vuoden ajan yritettiin ja STRESSATTIIN h*lvetisti; käytössä olivat mm. ovistikut. Nyt sitten vuoden päästä eka plussa.
Tulee kkun on tulleakseen, ei siinä stressittömyydet auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
T: Pisin aika itsellä 7-8 kk (koska yritin tiettyä sukupuolta)
OBJECTIVE: To examine the separate and joint effects of male and female fertility problem (FP) stress and the source of stress (e.g., personal, social, marital) on treatment outcome. DESIGN: Prospective, epidemiological cohort design. SETTING: Fertility clinics in Denmark. PATIENT(S): Eight hundred eighteen couples who were about to begin a new course of treatment. INTERVENTION(S): An FP stress inventory was administered at the start of treatment, and the treatment outcome was evaluated 12 months later. MAIN OUTCOME MEASURE(S): Number of treatment cycles in 12-month study period and treatment outcome (i.e., success, no success).
RESULT(S): Fertility problem stress was associated with a poorer treatment outcome in women = lapsettomuusongelmiin liittyvä stressi aiheuttaa huonompia tuloksia lapsettomuushoidoisa.
(pooled within-groups [WGr] correlation,WGr = .517) and men (WGr = .392) with the effect significantly more pronounced for women (z = 3.19, P<.001). Fertility problem stress arising in the personal and marital domain showed greater associations with treatment outcome than did FP stress from the social domain. Logistic regression indicated that women who reported more marital distress required more treatment cycles to conceive (median 3) than women reporting less marital distress (median 2) (odds ratio [OR] = 1.20: Model chi2(3) = 77.21, P<.001). CONCLUSION(S): The findings provide evidence that infertility-related stress has direct and indirect effects on treatment outcome.
Boivin J, Schmidt L.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
www. ncbi. nlm. nih. gov /sites /entrez ?Db = pubmed &Cmd =Show Detail View&Term ToSearch = 15950646
Toi teksti oli ihan turha, ei siitä saa kummempaa infoa stessin vaikutuksesta.
25 sen sijaan oli hyvä.
Duodecimista lainattua: " Usein munarakkulakehityksen häiriö johtuu niin sanotuista toiminnallisista syistä, esimerkiksi liiallinen liikunta, muu fyysinen tai psyykkinen stressi, syömishäiriö, ali- tai ylipaino."
Stressi voi siis aiheuttaa ovulointihäiriöitä, mutta miten te stressin välttämiseen kehoittajat selitätte sen että hoidoissa ovulaatio tapahtuu ihan varmasti ja sillti raskaus ei aina ala?!