@@@TAMMITENAVAT viikon22 loppu@@@

Rizzalle lämmin ajatus ja halaus :( Muuta en osaa sanoa.



Savunhajuisena täällä kirjoittelen kuulumisia. Raksalla grillailtiin ja kaikki vaatteet on nyt savustettu... Juustomakkara _ällötti_ eli ehkä jo pientä pahoinvointia havaittavissa ;)



Kyselyn tynkää; meinaatteko lähteä näihin seulontatutkimuksiin mukaan? Me tultiin siihen tulokseen miehen kanssa, että ei haluta mihinkään seulontaan. Eli ei mennä siihen niskaturvoke(vai mikä se oli)-ultraan.



(.)Ei mitään uutta. Siskolle kerroin ja parhaalle kaverille eilen, muuten on suut pidetty supussa. Ultraa odotellessa... vielä 2 viikkoa...



Aurinkoista viikonloppua kaikille!



Pore71&Papunen rv8+1

Me aiotaan kyllä osallistua sekä niskapoimu-ultraan, että seerumiseulontaan, jotka meidän kotikaupungissa tarjotaan kaikille.



Jotkut varmaan siis jo tietävätkin, mutta seulontoihin liittyen kerron vielä: Minulle tehtiin raskauden keskeytys maaliskuun alussa. Seerumiseulassa jäin kiinni kun mitatut arvot olivat normaalista poikkeavat. Kuulimme, että sikiöllä epäiltiin 18-trisomiaa. Menimme lapsivesitutkimukseen, jonka tulokset olivat selvät. Meidän pikkusella tosiaan oli ylimääräinen kromosomi 18. Keskustelimme perinnöllisyyslääkärin kanssa, jonka kertoma oli lohdutonta kuultavaa. Pikkuisen elinmahdollisuudet olisivat... -niitä ei siis juurikaan olisi, jos hän ylipäänsä tähän maailmaan elävänä syntyisi. Pitkän ja äärettömän vaikean pohdinnan jälkeen päädyimme keskeytykseen.



Haluan tässä vaiheessa sanoa, että en halua tähän pinoon kommentteja siitä oliko ratkaisumme oikea. Siitä on varmaankin yhtä monta mielipidettä kuin on ihmisiäkin. Halusin vain tuoda esille sen, että ihan oikeasti on olemassa meitä ihmisiä, vaikuttanut jotka olemme pieninä lukuina kaikissa tilastoissa. Olen tyytyväinen, että osallistuimme seulontoihin, sillä vielä kamalampaa olisi minusta ollut menettää meidän pieni vauva heti syntymänsä jälkeen. Todettakoon vielä, että jos sikiöllä olisi todettu esim. downin syndrooma, jonka kanssa tässä maailmassa voi elää, tieto ei olisi vaikuttanut raskauden kulkuun. Olisimme ilman muuta jatkaneet odotusta.



Ymmärrän heitäkin, jotka eivät halua seuloihin osallistua, mutta meille osallistuminen on tässä raskaudessa ihan itsestäänselvyys aiemmin tapahtuneen vuoksi. Tällä kertaa meille tarjotaan myös lapsivesipunktio automaattisesti. Emme ole vielä päättäneet osallistummeko siihen pienen keskenmenoriskin takia, mutta seulat tosiaan ainakin käymme.



Muistakaa siis punnita tässäkin asiassa kaikki vaihtoehdot. Minulla keskeytys tehtiin rv 19+5 ja mielelläni olisin tilanteesta tiennyt jo paljon aikaisemmin.



Siru-Sofia

Tuli mitä tuli, me otetaan vauva vastaan. Neuvolassa tuosta seulonnasta kysyttiin, mutta vastasin heti etten siihen halua. Np-ultraan mennään, mutta ihan vain sillä, että haluan nähdä pikkuruisen ja tietää tarkan LA:n. Eilen terveydenhoitaja ultrasi neuvolassa, joten ainakin tiedetään, että vauvan sydän pompottaa.



Jokainen tekee omat ratkaisut enkä halua moralisoida, mutta tuttavani kävi läpi kaikki mahdolliset seulat ja niissä epäiltiin vauvan vaikeaa vammaa. Pari ehdottomasti halusi pitää lapsen ja heille syntyi täysin terve lapsi! Itsekään en pystyisi vauvan elämää riistämään, nämä asiat on suuremmissa käsissä...

Mulla on menny aika lapsien sairastelujen merkeissä. Olen olluki tosi tsressaantunu koko viikon. Vieläkään poika ei ole kunnossa.



Säikähdin keskiviikkona kun housuun oli tullu ruskeaa vuotoa ja paperiin tuli myös semmosta ihme ruskeaa limaa. Torstaina sitte aamupäivällä tuli vähän kirkkaampaa verta. Soittelin äitiysneuvolaan mut siellä ei kukaan vastannu. Sitte soitin naistentautienpolille ja pyysivät tulemaan näytille. Lääkäri ultrasi ja sielä pikku sydän pompotti, lääkäri sano ettei havainnu sillon verta. Nyt pelkään koko ajan että millon taas vuotelee. Jäin sairaslomalle, mutta sit en saanu enää jatkaa töitä ku ei niitä muutenkaa olis ollu ku kesäkuun loppuun.Kyllä tää maailma koettelee joskus oikein kunnolla.



Muuten mulla on jo pahoinvointi alkanu, koko ajan pitäs mussuttaa jotain. Rinnat on kipeät ja palelee vietävästi. Nukkua vois vaikka miten paljon. nyt aion lepäillä minkä lasten kans voin ja ottaa muutenki rennommin että pikku herne pysyis masussa!



Minä ja herne 6+4

Olen poikki noista lasten kevätjuhlista...huoh.

Olen poikki noista lasten kevätjuhlista-huoh.Ehti jo tulla aika huono olo siellä,kun oli huono ilma ja verensokerit alkoi laskea.



Tyttö sai huippuhyvän todistuksen,mutta onkin ahkera ja innokas ekaluokkalainen.Taityaa mennä usein nii että tytöillä o parempi koulumenestys kuin pojilla,vai mitä? Varmaan kyllä poikkeuksiakin on.Poika menee vitoselle syksyllä ja kyllä ne numerot alkaa jo laskea,kun muut asiat on paljon mielenkiintoisempia.Läksynsä tekee yleensä nurisematta.Oli kolme ysiäkin=)



Seulonnoista...Viimeksikin olin siinä np-ultrassa juuri lähinnä sen takia että näki pikkuisen.oli sydämessä kalkkikertymä,joka oli poistunut syntymään mennessä.Napavarsityrää,joka on kehityshäiriö,ei näkynyt tai hoitaja ei osannut tulkita.Se meidän vauvalla kuitenkin oli.Ilmeisesti menen sinne ultraan samooilla mielein,katsomaan vauvaa.Mieheni on täysin ehdottomasti sitä mieltä ettei voisi hyväksyä aborttia missään olosuhteissa.Minun päätöshän se sitten olisi,jos jotain olisi.Mutta luotan että kaikki on hyvin.Asiat aikanaan.

Me käytiin tänään Korkeasaaressa, koko ihana konkkaronkka. 5 tuntia siellä vierähti ja nyt on jalat kipeät, huono olo ja hermot kireänä.

Mies tuskailee tossa kun ei löydä kameran piuhaa, esikoinen kyselee spidermaninsa perään ja siitä koska mennään HopLoppiin. Tytärpuolella on napanuora isänsä kanssa, koko ajan isi isi isi. Tällä hetkellä " kiltisti" on tuo nuorin jolla se vesirokko on menossa luojan kiitos ohi. Viiltävä kipu välillä vasemmalla puolella kylkiluitten kohdalla, olenkohan rehkiny liikaa.

Mikä muuten mättää ihan oikeasti, onkohan täällä uusperheellisiä jotka voivat vastata jos asiasta tietävät. Miehen tytär 5v rakastaa isäänsä ja haluaa tulla tänne mutta joka kerta illalla itkee tihruttaa ikävää, ensin omaa äitiä kohtaan, sitten omaa isäänsä kohtaan, ero tilanne aina kun mennään nukkumaan on " päällä" Ja joka kerta lapsi huokailee, ihanaa enää yksi yö niin pääsen äidille ja joka kerta kun lapsi palautetaan äidille alkaa itku että isää tulee ikävä....hieman turhauttavaa tällä hetkellä ja pahalta tuntuu miestä kohtaan tuo. Onko neuvoja?

En muista enää kaikkia galluppeja, enkä jaksa selata edellistä pinkkaa enää uudestaan kun se oli niin massiivinen :). Seulonnoista sen verran että mennään normaaleihin ultriin, ja alkuraskauden verikokeeseen. Mitään kummempia emme kai läpikäy, samat oli viimeksikin.



Rizzalle ihan hirmusti halauksia ja jaksamista! Minun ensimmäinen raskauteni päättyi keskenmenoon vkolla 7, mutta jo kahden kierron päästä aloin odottaa pikkuprinsessaamme. Onnea siis yritykseen! Tulet varmasti vielä perässä, tulethan sitten huhuilemaan tammikuisten pinoon kun tärppää!



Ninnuskaliini: Ei ole kokemusta uusioperheestä mutta varmaan se on vain vaihe (joo, tosi lohduttavaa) mikä aikanaan menee ohi. Ehkä lapsen vanhempien pitäisi antaa nyt paljon kongreettisia rakkaudenosoituksia jos lapsi niitä kaipaa. Ajattele olevasi lapsen asemassa, kuinka voisit valita kahden yhtä rakkaan väliltä. Toisesta on aina oltava erossa, molempia ei saa yhtäaikaa. Toivotaan että tilanne pian helpottaa!



ON: Pahoinvointi on helpottanut. Ainoastaan vaan väsyttää aivan vietävästi vaikka nukun 11-12 tunnin yöunia, ja välillä päikkäritkin. Jos saan nukkua " vain" 8 tuntia, olen kiukkuinen kuin ampiainen. Niin ja muutenkin on kyllä hermo tiukassa, välillä tuolle uhmaikäiselle esikoiselle tulee ääntä korotettua. Mutta en jaksa ottaa siitä stressiä, kaipa se helpottaa tästä. En muutenkaan jaksa stressata mitään ylimääräistä, tuntuu että nyt on senverran asiota mitä pitää järjestää ettei ole aikaa hermoilla. Tytöllä on synttärit ensiviikonloppuna ja pitää etsiä uusia töitä, ja saada laskut maksettua ym.

Mutta nytpä jo tyttö tuolta huhuileekin, täytyy mennä iltasatua lukemaan :). Kaikille onnellista odotusta ja iloista mieltä! Ihanaa kun aurinko paistaa!

T. Mantelihammas rv 8+6 (ehkä)

Heips!



Kylläpä olette ahkeriä pinoutujia! Menee aikansa lukea kaikki viestit :). Yritän tässä kuitenkin jotain kommentoida.



Rizzalle pahoittelut! Toivottavasti tärppää.

Mulla oli km maaliskuussa ja tärppäsi heti uudelleen. Olen kuullutkin usealta taholta, että km:n jälkeen tulee usein heti uudelleen raskaaksi. Eli tsemppiä, älkää lannistuko!



Monet pelkäävät vatsakipujen ja vuotojen tarkoittavan huonoa, mutta näin ei onneksi usein ole. Kuten Rizza yksi päivä osuvasti sanoi: kyllä äiti tietää... Jos on ollut raskausoireita ja ne katoavat hetkessä, niin sitten kannattaa olla jo huolissaan.

Vatsakivut tarkoittavat (yleensä) sitä, että kohtu kasvaa. Varsinkin silloin, kun kuukautisten pitäisi olla, niin saattaa esiintyä sekä menkkakipuja, että vuotoa.



Mulla on ollu vatsakipuja rv3 alkaen! Viime viikolla ne alkoivat vähentymään, nyt ei ole oikeastaan muuta kuin iltaisin. Onkin varsin outoa, kun välillä olo on " normaali" , tuntuu ettei olisi raskaana laisinkaan. Niin hyvä olo siis. Ekassa raskaudessa, kun tätä normaalia oloa oli ainoastaan keskiraskaudessa kuukauden päivät.



Seksiäkin kokeiltiin tällä viikolla, mutta siitä tulee maha kipeäksi. Ei siis kovin usein tule harrastettua, vaikka mieli tekisikin.



Vitamiineista oli puhetta. Mä söin ekassa raskaudessa monivitamiineja (raskaana oleville tarkoitettuja) ja maitohappobakteereja. jotkut tutkimukset kertovat, että maitohappobakteerit ehkäisisivät lasta saamasta allergioita (pakkohan sitä on uskoa :)).

Nyt syön maitohappobakteereja (en kylläkään muista aina kun ovat jääkaapissa), kalsiumia, rautatabletteja, b-vitamiinia, c-vitamiinia ja kalanmaksaöljyä. Kalsiumia sen vuoksia, kun en syö maitotuotteita tarpeeksi, rautaa sen vuoksi kun ekan raskauden jälkeen tuli anempia. b- ja c-vitskuja sitten muista kuin raskaussyistä.



Sitten lasketun ajan muuttamisesta. Todella monella tutulla on käynyt niin, että ensimmäinen la on se oikea, jos sitä muutetaan kesken raskauden. Jos la heittää alle viikon, sitä harvoin edes muutetaan.

Yhdellä kaverilla la:aa siirrettiin 3vk eteenpäin ja " yllätys" olikin suuri, kun lapsi tuli " liian aikaisin" . Olin kyllä varoittanut kaveria, mutta uskoi enemmän lääkäriin!



Sellaistakin on kyselty, että mitä miehet on mieltä raskaudesta. Meillä mies ei meinannut millään uskoa, kun " tärppäyskerrasta" oli niin pitkä aika. Mutta heti kun raskaus varmistui, niin onnellisia olemme olleet molemmat.



Myös palelusta ja hikoilusta on ollut puhetta. Nyt en ole huomannut vielä suurempia muutoksia. Mutta viime raskaudessa oli kyllä kivaa, kun talvella ei tullu kertaakaan kylmä!



Mua yököttää myös kaikki vanhentuneet hajut (roskis, ym.) ja jääkaappi. Oksettava olo tulee myös, jos en muista syödä.



PORE71 kyseli jo viime viikolla, että mitä betaHCG tarkoittaa. Lyhykäisyydessään se tarkoittaa raskaushormonin määrää elimistössä.



Onko täällä muitakin oman kodin rakentajia kuin PORE71 ja me? Koska muutto olisi tiedossa?

Meillä tehdään talo omin voimin, niin paljon kuin se on mahdollista. Ainoastaan viemäröinnin ja ilmanvaihdon joutuu ulkopuolinen tekemään. Muut taidot löytyy perheestä. Tällä tavalla rakentaminen on tooooodella hidasta, kun sitä tehdään palkkatyön ohella. Talo ei ole valmis, kun vauva syntyy. Mutta elo-/syyskuussa harkitaan, josko palkattaisiin ulkopuolinen tekijä + muutettaisiin keskeneräiseen taloon. Rankkaa tulee olemaan, mutta ei mahda mitään.



OLIIVIlle onnittelut tuplista!



Liikunnastakin oli kyselyä. Viime raskaudessa jouduin vuodelepoon muutamaksi kuukaudeksi, joten juuri mitään ei tullut tehtyä ja sen kyllä huomasi synnytyksen jälkeen. Nyt pystyn jopa istumaan pyörän selässä! Esikon kanssa tulee pyöräiltyä ja käveltyä. Arkiliikuntaa tulee kaupassa käynneistä, kotitöistä ja raksahommista. Uimaan haluaisin mennä, mutta katsotaan miten onnistuu. Spinningissä kävin, mutta jouduin lopettaan sen jo ennen kuin tiesin olevani raskaana (oireet kun alkoivat paljon aiemmin kun testit osasivat kertoa raskaudesta).



Tämä taitaa tulla myöhään, mutta PURKKARI kyseli koska ultraa kannattaisi varata. Ennen rv6 sitä ei kannata varata, kun mitään ei tod.näk. näkyisi. Suosittelen rv8:a ultraukseen. Oletkin tainnut jo ajan varata?!



Vielä hieman omista oireista: pahoinvointi on huomattavasti vähentynyt ja rinnatkaan eivät ole enää niin arat. Olo on siis varsin hyvä ja olen oppinut tästä jo nauttimaankin! Keskiviikkona ultraan.



Eilen oltiin mökillä ja etsin viime raskauden aikaiset vaatteet: kahdet housut ja iso kasa alkkareita. Tukivyötä en harmikseni löytänyt. Se täytyy kyllä jostain vielä löytää, ihan varmasti tarviin!



Johan tuli juttua. Nyt tarvii saada tuo esikko ulos!



Justus rv 7+6

Me aiotaan mennä np- ja rakenneultriin jo ihan sen vuoksi että pääsee halvalla ultraan :). Muihin seulontoihin ei mennä.

Eilen olimme esikoisen kanssa käymässä kummien luona. Kolme tuntia suuntaansa junassa. Vanhempani olivat mukana. Taivas että oli rankka reissu, oli huono olo, väsytti, selkää särki ja esikoinen ylikierroksilla.



En siis ole vanhemmille tästä kertonut, joten pirteän näytteleminen teki tiukkaa. Perillä tuli kuohuviinitarjoilu... jota pelkäsinkin. Otin lasin, skoolasin, maistoin lasista ja menin istumaan lasi sylissä.



Siitä sitten vaivihkaa menin vessaan " katsomaan mikä roska meni silmään" ja kippasin jalot juomat altaaseen ;)



Tässä väsyksissä olen alkanut miettiä, että kuinkahan sitä jaksaa ylienergisen esikoisen ja vauvan kanssa??? Iski todellinen paniikki kun nytkin on välillä ihan poikki. Alkoi todella pelottaa. Miten jaksaa ja ehtii järjestää esikoiselle virikkeitä ja ikäistään seuraa (meillä ei kaveripiirissä ole, eikä suvussa pikkulapsia)? Sehän sekoaa täysin jos minä vauvan kanssa kärvistelen loppuunväsyneenä ja sitten pitäisi jotain sosiaalista yrittää järjestää!



Onko muilla samansuuntaisia ajatuksia ja miten ajattelitte selvitä tulevasta arjesta?



ipu 7+1

Turvonneita terveisiä!



Täällä etova olo jatkuu ja väsyttääkin edelleen. Yöt nukun huonosti kun turvotus tekee sellaisen olon kuin olisi koko ajan pissahätä ja sitten herään vähän väliä vessaan ja tikistän pari pisaraa...plaah.



Ipu (menikö nimimerkki oikein?) mietti miten tulee jaksamaan esikoisen kanssa? Samaa mietin minäkin...Tosin aion pitää esikoisen kirjoilla päiväkodissa ja viedä ehkä muutaman kerran viikossa sinne. Mutta siltikin. Rankkaahan se tulee olemaan. Mietin usein miten perheissä joissa on enemmänkin lapsia on jaksettu ja sitten ajattelen että pr..kele kyllähän minäkin nyt kahdesta selviän!! =)



Mullakin raskas viikko takana. Eilen lakkiaiset ja söin vahingossa siellä homejuustoo ja ilmeisesti myös raakaa kalaa (tuulihatun sisällä), kääks. Niin ja äsken sain alas spaghettikastiketta jossa oli kans jotain juustoo, en tiiä mitä...Yritän olla hysterisoimatta mutta vaikeaa on. Eli nyt mietin vaan mitä peruuttamatonta olen saanu vaaville aikaiseksi...



Huomenna viikkoja tasan 9, aletaan pikkuhiljaa kertoon läheisille uutisesta. Töissä oonkin jo kertonu pomolle ja lähimmille työkavereille.



Aurinkoista viikkoa!

-Miina-Liina

Tai no väsymys on nyt aivan hillitön, että kaippa senkin voi oireeksi laskea? Yöllä voisin nukkua 12h ja silti pitäisi nukkua vielä päikkäritkin. Sit kun on toi 1,5 vuotias höösäämässä jaloissa koko päivän, niin uuvuttaahan se. Mulla alkaakin nyt ensiviikolla uusi duuni,joten raskaudesta ei tule ihan vielä kerrottua :) Pahoinvointia eikä muutakaan ole edelleenkään...olen vähän varuillani koko ajan, että onkohan kaikki hyvin kun on niin vähäset oireet!



Mitäs nuo seulonnat pitää sisällään? Onko se vain se verikoe? Sen taisin viimeksikin ottaa, mutta niihin tutkimuksiin en mennyt mikä lisäsi keskenmenon riskiä. Eli ultrat otetaan ja käydään kaikki muutkin vaaratomat tutkimukset. Lähipiirissä on yksi erittäin vaikeasti vammainen lapsi ja sitä kohtaloa en soisi kenellekkään lapselle enkä kenenkään lapsen vanhemmalle. Moni vaikeasti vammainen kärsii koko pienen ikänsä. Me keskeyttäisimme raskauden jos testeissä selviäisi jotain todella hälyyttävää. Se olisi siunaus lapselle. Mutta toivottavasti ei mitään sellaista joudu tekemään!



Jaahas taidan mennä nukkumaan! Kun nukuttaa vaan koko ajan. Ei jaksanut tänään edes lenkille mennä :(