Lue keskustelun säännöt.
Talouden vapaa-ajattelija lue tämä ja sisäistä! Tajua miksi Suomikin leikkaa persaukisena eikä jatka Marinin talousoppeja
08.10.2026 |
Kuinka Turkin talous on kehittynyt kun Turkin Presidentti saneli keskuspankin korkopolitiikan jossain vaiheessa ja muu maailma esitti, että pieleen menee. Menikö pieleen?
-Muu maailma ja taloustieteilijät olivat oikeassa: presidentti Erdoğanin sanelema korkopolitiikka meni pahasti pieleen ja ajoi Turkin historiallisen syvään talouskriisiin.
Erdoğanin talousoppi perustui poikkeukselliseen ajatukseen, jonka mukaan korkea korkotaso aiheuttaa inflaatiota – eli täysin päinvastoin kuin taloustieteessä yleisesti tiedetään. Hän pakotti Turkin keskuspankin laskemaan korkoja tilanteessa, jossa inflaatio oli jo valmiiksi nousussa. [1, 2]
Tämän seurauksena maassa käynnistyi vakava talouskriisi:
Inflaation räjähdysmäinen nousu: Kun korot laskettiin alas, Turkin liira menetti rajusti arvoaan. Kuluttajahintojen nousu riistäytyi käsistä, ja virallinen vuosi-inflaatio nousi pahimmillaan yli 80 prosenttiin (vuonna 2022) ja pysytteli yli 60 prosentissa vielä pitkään. Tavallisen kansan ostovoima romuttui ruoan ja energian hintojen noustessa pilviin
Valuuttakriisi: Turkin liira menetti vuosien 2021–2023 aikana leijonanosan arvostaan suhteessa dollariin ja euroon. Tämä teki ulkomaisista tuontitavaroista ja maatalouden raaka-aineista maalle äärimmäisen kalliita.-
Keskuspankkien korkopolitiikka ei ole mikään mielipidejuttu vaan välttämätön pakko.
Kommentit (3)
Johtopäätös: Erdoğanin kokeilu osoitti käytännössä, mitä tapahtuu, jos keskuspankin riippumattomuus romutetaan ja korkoja lasketaan keskellä inflaatiota. Oppitunti oli maalle kallis, ja Turkin talous maksaa poliittisesta ohjauksesta syntynyttä laskua edelleen korkeiden peruskorkojen ja sitkeän, joskin hidastuvan, inflaation muodossa-
Tekoäly tuottanut yhteenvedon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten Turkin korkopolitiikka ja inflaatio liittyy Suomen talouteen?
Miten kriisistä yritetään toipua?
Kriisin paisuttua kestämättömäksi ja Erdoğanin uusittua virkansa vuoden 2023 vaaleissa Turkin oli pakko tehdä täyskäännös rahapolitiikassaan. Erdoğan nimitti talousjohtoon perinteistä talousoppia kannattavia asiantuntijoita, ja maa aloitti aggressiiviset koronnostot inflaation taltuttamiseksi. [1, 2]
Rajut koronnostot: Keskuspankki nosti ohjauskorkonsa poikkeuksellisen korkealle tasolle (esimerkiksi loppuvuodesta 2025 ja vuoden 2026 aikana ohjauskorko on liikkunut 37–40 prosentin tuntumassa). [1, 2]
Nykytilanne (2026): Äärimmäisen tiukka korkopolitiikka on vihdoin alkanut purra. Vuosi-inflaatio on hidastunut selvästi huippuvuosista ja tippui syksyllä 2026 noin 29,7 prosenttiin.