Pidättekö te nykyeläkeläiset reiluna, että nuoremmat jäävät ilman eläkkeitä?
Alin eläkeikä ollaan nostamassa 70:een. Moni on siihen mennessä ja haudassa. Kuitenkin eläkemaksuja on maksettu koko työikä ja maksettu teille vanhemmille hyvät eläkkeet vuosikymmeniksi.
Kommentit (1285)
Ehkä johonkin maaseudulle omista puista.
Olisiko muka 10 vuodessa asumisen hinta yli kolminkertaistunut, tuskin.
Oma pieni yksiöni Helsingissä maksoi 60 000mk v 1979.
1979 on aivan eri kuin 60-70-luvun vaihe. Inflaatioprosentti oli korkealla ja pikkukaupungin lähiöön rakentaminen aivan eri asia, kuin valmis asunto pääkaupungissa. Itse opiskelin 1978-83 Helsingissä ja osa tuttavistani hankki Ullanlinnasta, Töölöstä, Krunikasta ja Punavuoresta asuntoja - en muista hintoja, mutta olivat aika lailla tuota samaa luokka, mitä mainitsit.
Ei silti 3x, sen tiedän varmasti. Bruttopalkkakin nousi vuoden 76 2000 markasta vain 2400 markkaan v 79
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ihmeen hyvät eläkkeet? Mediaanieläke on 1900 e. Siitä kun maksat kaikki vuokrat ja vastikkeet ja muut elinkustannukset, ei paljon jää.
Älkää nuoret suostuko tuohon eläkeiän nostoon! Hulluuttahan se on.
1900€! meikän insinöörin tuloilla ole edes tuota tulossa 70 vuotiaana vaikka palkka juoksee about 4k paikkeilla.
Jäin eläkkeelle 13 vuotta sitten n.4000e loppuvuosien palkalla 40 vuoden jälkeen , 3 vuoden ansiosidonnaisella " vähennetty" eläke oli jotain noin 2300e joten miten ihmeessä se olisi nyt alle 2000e .
Onko laskukaava paljonkin muuttunut , % 1,5 ainakin sama kuin yli 10 vuotta sitten . Elinaika kerroin taivaissa ?
Veikkaanpa, että insinööri katsoo eläkekertymää nykyisestä eläkeotteestaan, ja unohtaa korkoa korolle-ilmiön. Hän ei ota huomioon, että joka vuosi jo ansaittua eläkekertymää korotetaan palkkakertoimella.
Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana palkkakerroin on ollut keskimäärin 2,4%/vuosi, ja vuosi 2024 oli huippu. Silloin eläkekertymää korotettiin 5,07%.
-ohis-
Miksi ap tai ylipäänsä ketään ajattelee että olisi millään tavalla reilua heikentää nuorten mahdollisuutta siirtyä työeläkkeelle?
Vierailija kirjoitti:
Paikallisella sopimisella saa poiketa työehtosopimuksen palkoista ja työajoista.
Näinhän asia on. Tosin nykyisen lain perusteella tehdyt poikkeamat ovat aina työntekijöille epäedullisia, sillä vanhakaan laki ei estänyt työnantajaa poikkeamasta palkoista ja työajoista työntekijälle edulliseen suuntaan. Muistan, kun lakiehdotuksen käsittelyn aikaan palstalaiset puolustivat tulisesti tätä lakiuudistusta, koska ajattelivat saavansa jatkossa itse päättää työajoistaan ja palkoistaan.
Loogisuudesta palstalaisille täytyy kuitenkin antaa täydet pisteet, sillä he @mpuv@t säännöllisesti, joka kerta itseään jalkaan, kun tekeillä on joku heidän etujaan heikentävä lakiuudistus. Hyviä esimerkkejä tästä ovat perintöveron poisto ja eläkkeiden leikkaukset.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä johonkin maaseudulle omista puista.
Olisiko muka 10 vuodessa asumisen hinta yli kolminkertaistunut, tuskin.
Oma pieni yksiöni Helsingissä maksoi 60 000mk v 1979.
1979 on aivan eri kuin 60-70-luvun vaihe. Inflaatioprosentti oli korkealla ja pikkukaupungin lähiöön rakentaminen aivan eri asia, kuin valmis asunto pääkaupungissa. Itse opiskelin 1978-83 Helsingissä ja osa tuttavistani hankki Ullanlinnasta, Töölöstä, Krunikasta ja Punavuoresta asuntoja - en muista hintoja, mutta olivat aika lailla tuota samaa luokka, mitä mainitsit.
Ei silti 3x, sen tiedän varmasti. Bruttopalkkakin nousi vuoden 76 2000 markasta vain 2400 markkaan v 79
Kysyin AI'lta tilastoinfoa: Keskustelun asetelma on mielenkiintoinen: vuoden 1969 rahassa mitattu 18 000 mk vastasi 1970-luvun lopun inflaatiokorjattuna karkeasti noin 50 000 markkaa. Tilastot osoittavat, että 1960–1970-lukujen taitteessa maaseutumaiselle alueelle itse rakennetun talon ja Helsingin kantakaupungin asunnon arvot olivat reaalisesti hyvin lähellä toisiaan – toisin kuin tänä päivänä, jolloin Helsingin ytimen neliöhinnat ovat karanneet täysin eri sfääreihin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ilman eläkettä jää jo pienituloiset siinä mielessä että tulee nimellä eläke. mutta sama summa kun työttömällä.
Ei tule. Yleistuki on 595 netto ja takuueläke 990 netto.
Yleistuki on bruttona 800€ ja minimieläke 990€. Kummastakin vähennetään verot, että saadaan nettotulo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se on aivan sama, pidänkö sitä reiluna vai en. Toisaalta reilua ei myöskään ole jonkun vuorineuvoksen 60 tonnin eläke.
No eiköhän ole työllään ansainnut. Sama mahdollisuus on myös sinulla. Kateellinen on pahin syöpä ja riidankylväjä.
Jos on syntynyt liian myöhään, eläkeikä karkaa taivaisiin ja elinikäleikkuri iskee. Korkeita maksuja pääsee kyllä maksamaan. Pullamössösukupolvet eivät maksaneet juuri mitään.
Jo vuonna 1948 syntyneille on määritelty elinaikakerroin, joten se ei ole mikään uusi asia. Ihmiset eivät myöskään ole kuolemattomia, joten elinaikakerroin ei ole karkaamassa mihinkään. Esimerkiksi vuonna 1964 syntyneillä on pienempi elinaikakerroin kuin vuonna 1961 syntyneillä. Vuonna 1965 syntyneille elinaikakerrointa ei ole vielä määritetty.
Vierailija kirjoitti:
Millainen työnanta pitää töissään tai ottaa palkkalistoilleen 50-70 -vuotiaita? Ei niin millainenkaan.
Isommat työnantajat eivät ota töihin 50-65-vuotiaita, koska he pelkäävät työkyvyttömyyseläkeosan korottavat heidän työeläkevakuutusmaksujaan. Eläkeikäiset eli 66-70-vuotiaat taas kelpaavat, koska heidän osaltaan ei ole pelkoa eläkevakuutusmaksun korotuksesta.
On ihan oikein että nuorilta leikataan. Me vanhat Olemme ARVOKKAITA ha meille kuuluu enemmän. Muistakaa että koronan aikaan koko Suomen tulevaisuus ajettiin alas meidän takia!
Jopa valtiovalta siis kertoo teille että näin kuuluu ollakin. Itse olen jäänyt eläkkeelle 1998 ja naurattaa joka kerta kun eläke ja leskeneläke napsauta tilille! Tämä on hyvä maa vanhoille ja arvokkaille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksetut eläkemaksut on rahastoitu ja sitä kautta inflaatiosuojattu. Tietääkseni suojaus on toiminut hyvin tai paremmin kuin mitä inflaatio olisi kurittanut maksetun rahan arvoa.
Inflaation vaikutus on merkittävä: 1960-70 lukujen vaihteessa noin 120 m2, omakotitalon rakentaminen maksoi 18 000 markkaa (tätini talo). Nyt hintaluokka on jotain aivan muuta. Tuosta voit arvioida, ettei laskutoimitus ole aivan yksinkertainen. Inflaatio oli ainakin 70- ja 80-luvulla ajoittain jopa numeroinen.
Ehkä johonkin maaseudulle omista puista.
Olisiko muka 10 vuodessa asumisen hinta yli kolminkertaistunut, tuskin.
Oma pieni yksiöni Helsingissä maksoi 60 000mk v 1979.
1979 on aivan eri kuin 60-70-luvun vaihe. Inflaatioprosentti oli korkealla ja pikkukaupungin lähiöön rakentaminen aivan eri asia, kuin valmis asunto pääkaupungissa. Itse opiskelin 1978-83 Helsingissä ja osa tuttavistani hankki Ullanlinnasta, Töölöstä, Krunikasta ja Punavuoresta asuntoja - en muista hintoja, mutta olivat aika lailla tuota samaa luokka, mitä mainitsit.
Itse opiskelin 80-luvun alkupuoliskolla ja 5 vuoden opintojen jälkeen velkaa oli yli 50 000 mk. Asuntojen hinnat nousivat hurjasti ja 80-luvun lopussa kaksio lähiössä maksoikin jo 500 000 mk. 90-luku sitten puolitti hinnat.
Arvatkaapa, kuka osti asunnon juuri ennen hintojen puolittumista 80-90-luvun taitteessa? Valitettavasti asuntolaina ei puolittunut, ja lainan korkokin nousi 6%:sta 16%:iin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole reilua. Ja pahimmillaan aiheuttaa vastakkainasettelua nuorten ja vanhemman väestön kesken, ja johtaa ties mihin aggressiivisuuteen. Nuorten pitäisi nyt aktivoitua ja pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin. Mitkään mellakat eivät tietenkään auta.
Jos yhtään lohduttaa, niin jo 31.12.2004 eläkekertymäni oli eläkeotteen mukaan suurempi kuin vuonna 2018, jolloin jäin vanhuuseläkkeelle. Vuoden 2005 lakimuutoksesta aiheutunut leikkaus oli uraputkessa oleville yksityisellä puolella työskenteleville aika raju.
Tässäkin on väärinymmärrystä. Uusi laki vuonna 2005 koski kaikkia, ei vain "yksityisellä puolella olevia".
Laki sitoi työeläkkeet työeläkeindeksiin, sekä alettiin soveltaa sekä palkkakerrointa sekä elinaikakerrointa. Palkkakerroin varmistaa, että työuran aikana ansaitut työtulot säilyttävät arvonsa ja suhteensa yleiseen palkkakehitykseen eläkkeelle jäämisen hetkellä. Työeläkeindeksi taas tarkoittaa sitä, että työeläkkeiden ostovoima turvataan suhteessa hintojen muutoksiin. Elinaikakerroin oli fiksu muutos sekin, koska siinä sopeutettiin eläke pidentyneeseen elinaikaan.
Lisäksi vuonna 2005 tuli lakiin myös superkarttuma, joten olisit voinut työskentelyä jatkamalla lisätä työeläkkeesi määrää kivasti. Superkarttumahan poistettiin nyt laista vuonna 2017.
Mutta sinä et ymmärrä, osaat vain valittaa.
Kiitos kohteliaasta kommentista! Lainasin eläketurvakeskuksen julkaisusta: https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elakeuudistukset/aiemmat-uud…
"Vuoden 2005 jälkeen eläke laskettiin kunkin vuoden palkan ja karttumisprosentin mukaan. Työsuhdekohtaisesta ja työsuhteen kymmenen viimeistä vuotta huomioon ottavasta laskutavasta luovuttiin.
Vanha laskentatapa jätti työsuhteen kymmentä viimeistä vuotta edeltäneet – ehkä pienipalkkaiset – vuodet huomioon ottamatta. Tällainen laskutapa suosi pitkiä työsuhteita, joissa paras palkkataso oli juuri kymmenen viimeisen vuoden aikana. Laskutapa oli epäedullinen henkilöille, joilla työura koostui lyhyemmistä työsuhteista ja joilla työuran korkeimmat palkat oli ansaittu nuoremmalla iällä."
Voin kertoa, että vuosien 1995-2004 palkkani oli 13-kertainen valmistumisen jälkeisiin palkkoihin verrattuna. Ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkkeeni olisi laskettu näiden hyväpalkkaisten työvuosien mukaan, eikä siihen olisi laskettu mukaan 15 sitä aikaisempaa ja huonopalkkaista vuotta. Onhan selvää, että 1,5% 500 eurosta on vähemmän kuin sama prosentti 6500 eurosta.
Yksityisen ja julkisen puolen eroista en jaksanut kaivaa esiin dokumentteja, joten turvauduin Geminiin. Tässä:
"Tiivistetty vertailu
PiirreYksityinen puoli (TEL)Julkishallinto (VaEL / KuEL)
Työsuhteen katkaisu
Automaattinen tekninen katkaisu kaikissa jatkuvissa suhteissa 31.12.2004. vs. Ei automaattista katkaisua (KuEL) tai rajoitettu katkaisu (VaEL).
Laskentamalli
Yksi kiinteä vapaakirja per työsuhde. vs. Mahdollisuus kahteen eri vaihtoehtoiseen vapaakirjaan (VaEL) vanhojen etujen suojaamiseksi.
Vanhojen etujen kytkös
Vapaakirja irrotettiin työsuhteen tulevasta jatkumisesta. vs. Karttumat ja ammatilliset eläkeiät säilyivät ehvollisina ja vaativat usein palveluksen jatkumista."
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ole reilua. Ja pahimmillaan aiheuttaa vastakkainasettelua nuorten ja vanhemman väestön kesken, ja johtaa ties mihin aggressiivisuuteen. Nuorten pitäisi nyt aktivoitua ja pyrkiä vaikuttamaan päättäjiin. Mitkään mellakat eivät tietenkään auta.
Jos yhtään lohduttaa, niin jo 31.12.2004 eläkekertymäni oli eläkeotteen mukaan suurempi kuin vuonna 2018, jolloin jäin vanhuuseläkkeelle. Vuoden 2005 lakimuutoksesta aiheutunut leikkaus oli uraputkessa oleville yksityisellä puolella työskenteleville aika raju.
Tässäkin on väärinymmärrystä. Uusi laki vuonna 2005 koski kaikkia, ei vain "yksityisellä puolella olevia".
Laki sitoi työeläkkeet työeläkeindeksiin, sekä alettiin soveltaa sekä palkkakerrointa sekä elinaikakerrointa. Palkkakerroin varmistaa, että työuran aikana ansaitut työtulot säilyttävät arvonsa ja suhteensa yleiseen palkkakehitykseen eläkkeelle jäämisen hetkellä. Työeläkeindeksi taas tarkoittaa sitä, että työeläkkeiden ostovoima turvataan suhteessa hintojen muutoksiin. Elinaikakerroin oli fiksu muutos sekin, koska siinä sopeutettiin eläke pidentyneeseen elinaikaan.
Lisäksi vuonna 2005 tuli lakiin myös superkarttuma, joten olisit voinut työskentelyä jatkamalla lisätä työeläkkeesi määrää kivasti. Superkarttumahan poistettiin nyt laista vuonna 2017.
Mutta sinä et ymmärrä, osaat vain valittaa.
Kiitos kohteliaasta kommentista! Lainasin eläketurvakeskuksen julkaisusta: https://www.etk.fi/suomen-elakejarjestelma/elakeuudistukset/aiemmat-uud…
"Vuoden 2005 jälkeen eläke laskettiin kunkin vuoden palkan ja karttumisprosentin mukaan. Työsuhdekohtaisesta ja työsuhteen kymmenen viimeistä vuotta huomioon ottavasta laskutavasta luovuttiin.
Vanha laskentatapa jätti työsuhteen kymmentä viimeistä vuotta edeltäneet – ehkä pienipalkkaiset – vuodet huomioon ottamatta. Tällainen laskutapa suosi pitkiä työsuhteita, joissa paras palkkataso oli juuri kymmenen viimeisen vuoden aikana. Laskutapa oli epäedullinen henkilöille, joilla työura koostui lyhyemmistä työsuhteista ja joilla työuran korkeimmat palkat oli ansaittu nuoremmalla iällä."
Voin kertoa, että vuosien 1995-2004 palkkani oli 13-kertainen valmistumisen jälkeisiin palkkoihin verrattuna. Ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläkkeeni olisi laskettu näiden hyväpalkkaisten työvuosien mukaan, eikä siihen olisi laskettu mukaan 15 sitä aikaisempaa ja huonopalkkaista vuotta. Onhan selvää, että 1,5% 500 eurosta on vähemmän kuin sama prosentti 6500 eurosta.
Yksityisen ja julkisen puolen eroista en jaksanut kaivaa esiin dokumentteja, joten turvauduin Geminiin. Tässä:
"Tiivistetty vertailu
PiirreYksityinen puoli (TEL)Julkishallinto (VaEL / KuEL)
Työsuhteen katkaisu
Automaattinen tekninen katkaisu kaikissa jatkuvissa suhteissa 31.12.2004. vs. Ei automaattista katkaisua (KuEL) tai rajoitettu katkaisu (VaEL).
Laskentamalli
Yksi kiinteä vapaakirja per työsuhde. vs. Mahdollisuus kahteen eri vaihtoehtoiseen vapaakirjaan (VaEL) vanhojen etujen suojaamiseksi.
Vanhojen etujen kytkös
Vapaakirja irrotettiin työsuhteen tulevasta jatkumisesta. vs. Karttumat ja ammatilliset eläkeiät säilyivät ehvollisina ja vaativat usein palveluksen jatkumista."
Myös ennen v. 2005 eläkkeen laskentaan otettiin mukaan kaikki työsuhteet. Myös ne aikaisemmat pienipalkkaisemmat:
Ennen vuoden 2005 eläkeuudistusta eläke laskettiin kaikkien työsuhteiden perusteella, mutta laskenta oli työsuhdekohtaista. Tämä tarkoittaa, että eläkettä ei laskettu pelkästään viimeisimmästä työpaikastasi, vaan jokainen elämäsi aikana ollut työsuhde muodosti oman itsenäisen eläkeosansa
Laskenta tehtiin samalla periaatteella myös uudistusta edeltäviin kertymiin. Et siis menettänyt mitään. Systeemi vain oli epäreilu monessa eri työpaikassa olleille. Jos ennen uudistusta oli vain yksi pitkäaikainen työsuhde, niin huomioitiin ne sen työsuhteen 10 viimeistä vuotta. Itse oli onnekas ja olin ollut yli 20 v samassa työpaikassa, joten reilut 10 ensimmäistä huonopalkkaisinta vuotta eivät vaikuttaneet.
Ettekö te pöljät oikeasti tiedä miksi eläkeikää halutaan nostaa. Todellinen syy on se, että eläkemaksuja pienennettäisiin ja sama summa alettaisiin verottamaan. Näin taas valtiolle saataisiin lisää rahaa, mutta kstannus olisi myöhempi eläkeikä
Eläkejärjestelmä on eläkeyhtiöiden mukaan vahvassa kunnossa. Älkää siis uskoko kaikkea paskaa mitä teille syötetään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksetut eläkemaksut on rahastoitu ja sitä kautta inflaatiosuojattu. Tietääkseni suojaus on toiminut hyvin tai paremmin kuin mitä inflaatio olisi kurittanut maksetun rahan arvoa.
Inflaation vaikutus on merkittävä: 1960-70 lukujen vaihteessa noin 120 m2, omakotitalon rakentaminen maksoi 18 000 markkaa (tätini talo). Nyt hintaluokka on jotain aivan muuta. Tuosta voit arvioida, ettei laskutoimitus ole aivan yksinkertainen. Inflaatio oli ainakin 70- ja 80-luvulla ajoittain jopa numeroinen.
Ehkä johonkin maaseudulle omista puista.
Olisiko muka 10 vuodessa asumisen hinta yli kolminkertaistunut, tuskin.
Oma pieni yksiöni Helsingissä maksoi 60 000mk v 1979.
1979 on aivan eri kuin 60-70-luvun vaihe. Inflaatioprosentti oli korkealla ja pikkukaupungin lähiöön rakentaminen aivan eri asia, kuin valmis asunto pääkaupungissa. Itse opiskelin 1978-83 Helsingissä ja osa tuttavistani hankki Ullanlinnasta, Töölöstä, Krunikasta ja Punavuoresta asuntoja - en muista hintoja, mutta olivat aika lailla tuota samaa luokka, mitä mainitsit.
Itse opiskelin 80-luvun alkupuoliskolla ja 5 vuoden opintojen jälkeen velkaa oli yli 50 000 mk. Asuntojen hinnat nousivat hurjasti ja 80-luvun lopussa kaksio lähiössä maksoikin jo 500 000 mk. 90-luku sitten puolitti hinnat.
Arvatkaapa, kuka osti asunnon juuri ennen hintojen puolittumista 80-90-luvun taitteessa? Valitettavasti asuntolaina ei puolittunut, ja lainan korkokin nousi 6%:sta 16%:iin.
Tuo oli kieltämättä hullua aikaa.
V. 1982 ostettiin kaksio 210 000 mk.
V.1989 myimme sen 480 000 mk,
V. 1989 ostimme kolmion hinta reilut 600 000 mk (tätä en muista ihan tarkkaan)
V. 1993 myimme sen 450 000 mk (joka oli enemmän kuin välittäjä arvioi)
Vierailija kirjoitti:
Reilua ja reilua. Jokaisella sukupolvella on omat taakkansa. Minun isäni joutui sotimaan, ja aika monta nuorta ihmistä kaatui rintamalla. Ei ollut reilua sekään sota-orpojen eikä leskien mielestä. Ei ollut reilua että minun sukupolveni kävi koulua 6pv viikossa ja sen jälkeen töissä käytiin 6pv/vk, äitiyslomat oli 1-3kk, eläkekertymä alkoi vasta 23v. eli jos teit töitä vaikkapa 15 vuotiaasta (kuten siihen aikaan moni teki), 8v työntekoa ei kerryttänyt mitään . Ei ollut reilua ettei ollut kaikenmaailman sosiaalitukia, asumistukia ja ties mitä , jos töitä et tehnyt, näki nälkää. Nuorena eläkkeelle pääsivät vain kulmahousut, muut työkyvyttömät elivät joko sukulaisten armopaloilla tai asuivat metsissä ja kuolivat nuorina omasta toimesta ja joskus muidenkin.
Ei ollut reilua ei. Jokainen sukupolvi selvitköön miten parhaaksi näkevät. Niin se on aina ollut. Ja tulee olemaan.
Normaalit ihmiset haluaa lapsilleen hyvää. Boomerit ilkkuu ja on tyytyväisiä jos muilla menee huonosti eivätkä välitä vaikka lapsille ja lapsenlapsille jää vain palavat rauniot, kunhan itse on asiat mukavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä johonkin maaseudulle omista puista.
Olisiko muka 10 vuodessa asumisen hinta yli kolminkertaistunut, tuskin.
Oma pieni yksiöni Helsingissä maksoi 60 000mk v 1979.
1979 on aivan eri kuin 60-70-luvun vaihe. Inflaatioprosentti oli korkealla ja pikkukaupungin lähiöön rakentaminen aivan eri asia, kuin valmis asunto pääkaupungissa. Itse opiskelin 1978-83 Helsingissä ja osa tuttavistani hankki Ullanlinnasta, Töölöstä, Krunikasta ja Punavuoresta asuntoja - en muista hintoja, mutta olivat aika lailla tuota samaa luokka, mitä mainitsit.
Ei silti 3x, sen tiedän varmasti. Bruttopalkkakin nousi vuoden 76 2000 markasta vain 2400 markkaan v 79
Kysyin AI'lta tilastoinfoa: Keskustelun asetelma on mielenkiintoinen: vuoden 1969 rahassa mitattu 18 000 mk vastasi 1970-luvun lopun inflaatiokorjattuna karkeasti noin 50 000 markkaa. Tilastot osoittavat, että 1960–1970-lukujen taitteessa maaseutumaiselle alueelle itse rakennetun talon ja Helsingin kantakaupungin asunnon arvot olivat reaalisesti hyvin lähellä toisiaan – toisin kuin tänä päivänä, jolloin Helsingin ytimen neliöhinnat ovat karanneet täysin eri sfääreihin.
Tuo oli hyvää aikaa. Ostin vuonna 1978 yksiön hintaan 45 000mk, remppasin sen lattiasta kattoon, ja möin vuonna 1983 hintaan 100 000mk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilua ja reilua. Jokaisella sukupolvella on omat taakkansa. Minun isäni joutui sotimaan, ja aika monta nuorta ihmistä kaatui rintamalla. Ei ollut reilua sekään sota-orpojen eikä leskien mielestä. Ei ollut reilua että minun sukupolveni kävi koulua 6pv viikossa ja sen jälkeen töissä käytiin 6pv/vk, äitiyslomat oli 1-3kk, eläkekertymä alkoi vasta 23v. eli jos teit töitä vaikkapa 15 vuotiaasta (kuten siihen aikaan moni teki), 8v työntekoa ei kerryttänyt mitään . Ei ollut reilua ettei ollut kaikenmaailman sosiaalitukia, asumistukia ja ties mitä , jos töitä et tehnyt, näki nälkää. Nuorena eläkkeelle pääsivät vain kulmahousut, muut työkyvyttömät elivät joko sukulaisten armopaloilla tai asuivat metsissä ja kuolivat nuorina omasta toimesta ja joskus muidenkin.
Ei ollut reilua ei. Jokainen sukupolvi selvitköön miten parhaaksi näkevät. Niin se on aina ollut. Ja tulee olemaan.
Normaalit ihmiset haluaa lapsilleen hyvää. Boomerit ilkkuu ja on tyytyväisiä jos muilla menee huonosti eivätkä välitä vaikka lapsille ja lapsenlapsille jää vain palavat rauniot, kunhan itse on asiat mukavasti.
Koska minunkin ikäluokkani (60-luvun alku) tässä keskustelussa lasketaan boomereihin, vastaan tähän.
Kommenttisi ei pidä paikkaansa. Minulle tässä vaiheessa on nimenomaan tärkeää, että lapsillani ja lapsenlapsillani menee hyvin. Samoin toivon, että 30-luvulla syntyneeltä äidiltäni ei hänen pienestä eläkkeestään nipistettäisi yhtään. Itse olen ihan valmis maksamaan hieman lisää veroja, jos se parantaa Suomen tilannetta. Samoin olen valmis äänestämään niitä, jotka lupaavat parantaa tavallisten työssäkäyvien lapsiperheiden asemaa. En suostu kuitenkaan olemaan syntipukkina nykyisiin ongelmiin. Myös nuorempien on itse ruvettava tekemään jotain asioiden parantamiseksi. Ja se jotain ei ole jatkuva valittaminen ja syyllisten etsiminen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Reilua ja reilua. Jokaisella sukupolvella on omat taakkansa. Minun isäni joutui sotimaan, ja aika monta nuorta ihmistä kaatui rintamalla. Ei ollut reilua sekään sota-orpojen eikä leskien mielestä. Ei ollut reilua että minun sukupolveni kävi koulua 6pv viikossa ja sen jälkeen töissä käytiin 6pv/vk, äitiyslomat oli 1-3kk, eläkekertymä alkoi vasta 23v. eli jos teit töitä vaikkapa 15 vuotiaasta (kuten siihen aikaan moni teki), 8v työntekoa ei kerryttänyt mitään . Ei ollut reilua ettei ollut kaikenmaailman sosiaalitukia, asumistukia ja ties mitä , jos töitä et tehnyt, näki nälkää. Nuorena eläkkeelle pääsivät vain kulmahousut, muut työkyvyttömät elivät joko sukulaisten armopaloilla tai asuivat metsissä ja kuolivat nuorina omasta toimesta ja joskus muidenkin.
Ei ollut reilua ei. Jokainen sukupolvi selvitköön miten parhaaksi näkevät. Niin se on aina ollut. Ja tulee olemaan.
Normaalit ihmiset haluaa lapsilleen hyvää. Boomerit ilkkuu ja on tyytyväisiä jos muilla menee huonosti eivätkä välitä vaikka lapsille ja lapsenlapsille jää vain palavat rauniot, kunhan itse on asiat mukavasti.
Myös 60-luvun alussa syntyneenä ja useamman lapsen äitinä en todellakaan käsitä väitettä että muka haluaisin lapsilleni pahaa.Ja toisekseen mikään ,siis ei yksikään työeläkeyhtiö ole sanonut rahojen loppuvan.Päinvastoin,rahastot ovat suurimmat koskaan ja kasvavat koko ajan. Ottaisit selvää asioista.En myöskään ymmärrä että miten joku tuleva eläke voi olla nuorelle se elämän tärkein asia? Kait nyt elämässä muutakin on kuin laskeskella paljonko saa eläkettä sitten ku elämä on jo loppusuoralla.Turhaa katastrofin lietsontaa täällä netissäkin.Ei kannata uskoa ihan kaikkea mitä somessa lukee.
Jäin eläkkeelle tämän vuoden alusta. Vaikka katkotonta työuraa oli takana lähes 40 vuotta, on bruttoeläke noin 45 % viimeisten vuosien bruttopalkasta. En minä sitä mitenkään ruhtinaallisena pidä.
Eläkejärjestelmämme on nykyiselläänkin aika hyvässä kunnossa. Eläkeiän nopeammalla nostolla tosiaan kyettäisiin verottamaan eläkemaksujen alennus valtion velan maksamiseksi siten, etteivät työssäkäyvien nettotulot alenisi.
Jo maksussa olevien työeläkkeiden leikkaus saattaa törmätä perustuslain omaisuuden suojaan. Jos taas eläketuloa verotettaisiin tuntuvasti muita tuloja ankarammin, olisi se ainakin verotuksen periaatteiden vastaista. Jo nyt eläketulon verotus on aika lailla palkkatuloa kovempaa.
En tiedä mistä nuo puppuväitteet nuorempien ikäluokkien jäämisestä ilman eläkettä ovat saaneet alkunsa. Toki tulevien eläkkeiden taso on aina poliittinen päätös, ja minunkin odotukseni tulevan eläkkeen määrästä romautettiin suunnilleen kymmenen vuoden välein. Kyllä tälläkin eläkkeellä silti toimeen tulee.
Eikös nämä nuoremmat ole jo psyykkisten sairauksiensa vuoksi eläkkeellä 35-vuotiaina? Osa on liikuntakyvyttömiä 50-vuotiaina.