Siis voi elämä mitä neuvoja sain siskoltani!

ja ole hiljaa? ap

mun 1,9v on tosi tempperamenttinen tyttö. ja tulee sängystään pois kun niin päättää. eräänä iltana vein varmaan sata kertaa sen sänkyyn.

mitäs mä sitten teen? ap

Itsellä ei ole lapsia, mutta muiden lapsia kasvattaneena olen tietoinen siitä, että johdonmukaisuus on hyvin tärkeää. Ei saa antaa periksi siinä, mitä on sanout ja käskenyt. En nyt äkkiseltään hoksaa, mitä rangaistuksia siitä sängystä karkaamisesta voisi antaa, mutta eiköhän kannata antaa niitä rangaistuksia, mitä yleensäkin. Esim. menettää jonkun " edun" , vaikkapa seuraavan päivän tietokonevuoron tai jotakin muuta.

Nyt 2 ja 3 vuotiaat pysyy hyvin sängyssä. Taistelu kesti jotan pari kuukautta.

Meni noin puoli minuuttia kun itkua vääntäen kipittivät omiin sänkyihinsä kiltisti nukkumaan...

Ja mahdollisesti ovi suljetaan uudelleen. Aikuinen määrää.

mutta mun mies joskus käyttää semmoista, että uhkaa laittaa lastenhuoneen oven kiinni (ja laittaakin) jolloin tulee niin pimeää, että lapset ei tykkää. Se tehoaa.



Itse käytän viimeisenä keinona sitä, että istun tuolilla oven suussa lukemassa lehteä ja aina uudestaan sanon, että takas sänkyyn. En itsekään ymmärrä miksi he menevät. Ehkä siksi, että ikää heillä on jo 4v ja 2v...

kun aloin herättämään lapsen samaan aikaan aamulla, oli sitten nukahtanut klo 8.30 tai klo 23 illalla.



Pitää uskaltaa tehdä radikaaleja ratkaisuja, eikä vaan voivotella. Se on vanhempien tehtävä.

Vierailija:

Meni noin puoli minuuttia kun itkua vääntäen kipittivät omiin sänkyihinsä kiltisti nukkumaan...

tai muustakaan tulevaisuudessa tapahtuvasta menetyksestä, ei ainakaan meidän poikaan tehoa.

Mutta tuo ysin vinkki kuulostaa aika toteutuskelpoiselta. ap

Vierailija:

Itsellä ei ole lapsia, mutta muiden lapsia kasvattaneena olen tietoinen siitä, että johdonmukaisuus on hyvin tärkeää. Ei saa antaa periksi siinä, mitä on sanout ja käskenyt. En nyt äkkiseltään hoksaa, mitä rangaistuksia siitä sängystä karkaamisesta voisi antaa, mutta eiköhän kannata antaa niitä rangaistuksia, mitä yleensäkin. Esim. menettää jonkun " edun" , vaikkapa seuraavan päivän tietokonevuoron tai jotakin muuta.

Joka ilta veimme hänet varmaan parikyt kertaa takaisin. Kyllä se sitten meni ohi.

Laula rauhallisia lauluja hiljaisella äänellä, silittele lapsia, juttele mukavia, jätä makuuhuoneen ovi auki ja sano, että mä käyn vain tuolla piipahtamassa ja tulen kohta, etkä sitten menekään takaisin ihan heti.



Ulkoiluta lapsiasi tarpeeksi, pidä säännölliset ruoka-ajat, saunota tai kylvetä lapset joka ilta, hanki vaikka kirpparilta uusia unileluja joita muka nukuttaa ihan mahdottomasti. Pyydä lastasi nukuttamaan lelua tms. Ole ovela. Ja jos et joka ilta jaksa, ohjeista miehesi.



Tee nukkumaan menemisestä kiva asia, kuka sitä nyt vastentahtoisesti menee sänkyyn jos ei muka nukuta? Ja lapsiahan ei koskaan nukuta:)



Ja ennenkaikkea muista, että tämä on ohimenevä vaihe. Tulee muunkinlaisia iltoja ja paljon nopeammin kuin osaat odottaa.



t. yhä muistan kuin eilisen...enkä aina ihan hyvällä

Vierailija:

Meni noin puoli minuuttia kun itkua vääntäen kipittivät omiin sänkyihinsä kiltisti nukkumaan...

että enpä jaksa ruveta aiemmin herättelemään... moniongelmainen ap

Ja vaikka hänen lapsensa nyt ovat yli 4, ne ovat olleet joskus alle 3...

mutta vajaa 3 v ei USKO! Että sikäli tehottomia noi siskon neuvot. ap

Minäkin olen huomannut, että paras tapa rauhoittaa lapset on pysytellä sinnikkäästi tosi rauhallisena. Pikku hiljaa rauhallisuus siirtyy lapsiinkin ja uni tulee helpommin.

Mä myös annan lasten kasata sänkyihinsä pikku pinon kirjoja, joita katselevat ennen nukahtamista (lapset 2v ja 4v).

Vierailija:

Laula rauhallisia lauluja hiljaisella äänellä, silittele lapsia, juttele mukavia, jätä makuuhuoneen ovi auki ja sano, että mä käyn vain tuolla piipahtamassa ja tulen kohta, etkä sitten menekään takaisin ihan heti.

Ulkoiluta lapsiasi tarpeeksi, pidä säännölliset ruoka-ajat, saunota tai kylvetä lapset joka ilta, hanki vaikka kirpparilta uusia unileluja joita muka nukuttaa ihan mahdottomasti. Pyydä lastasi nukuttamaan lelua tms. Ole ovela. Ja jos et joka ilta jaksa, ohjeista miehesi.

Tee nukkumaan menemisestä kiva asia, kuka sitä nyt vastentahtoisesti menee sänkyyn jos ei muka nukuta? Ja lapsiahan ei koskaan nukuta:)

Ja ennenkaikkea muista, että tämä on ohimenevä vaihe. Tulee muunkinlaisia iltoja ja paljon nopeammin kuin osaat odottaa.

t. yhä muistan kuin eilisen...enkä aina ihan hyvällä

ja nyt 3 vuotta täytettyään alkoi rauhottua, ja käy ite nukkumaan. mikään sanominen ei auttanu, jos uhkasit laittaa oven kii ja laitoit sen sit ni tuli avaa oven ja jos piti lovee kiinni ni saatto tunnin ainaki huutaa ihan hysteerisenä. usein menin iteki nukkuu ni alko nukkuu kans tai sit nukutin omaan sänkyyni.. mutta oli vaan joku vaihe mikä meni itekseen ohi...