Hallituksen saavutus on työpaikkojen lisääminen julkisella sektorilla ja niiden vähentäminen yksityisellä sektorilla. Muka oikeistolaista?

Suomessa on paisunut julkinen sektori. Meitä on 6 miljoonaa ja verorahoilla palkattuja 10 %. 

Kiitos tästä tiedosta. Pohdimme nyt hallituksen kriisikokouksessa miten spinnata tämä tilasto. Vaikeneminen on aito vaihtoehto. Jumala armahtakoon typeryytemme.

Hallitus aloitti 2023 kesäkuussa. Työllisten määrä yksityisellä sektorilla oli silloin 2 039 000. Nyt 2026 elokuussa työllisiä on yksityisellä sektorilla 1 913 000 eli 126 000 vähemmän.

Julkisella sektorilla työllisiä oli hallituksen aloittaessa 2023 kesäkuussa 677 000, nyt 2026 elokuussa 692 000 eli 15 000 enemmän.

https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__tyti/13gf.px/tab…

Lähde: Tilastokeskus

Työllisyystermi vain on kovin harhaanjohtava. Palkallisten työtuntien määrä olisi rehellisempi indikaattori. Ymmärrän kyllä miksi työllisyyttä tarkastellaan epäinformatiivisesti nykyisin kriteerein. Jos tarkasteltaisiin todellisia benchmarkkeja lillukan varsien sijaan, ne hukkuisivat makrotasolla satunnaiskohinaksi ja johtopäätös olisi, että hallinnon toimenpiteet eivät vaikuta mihinkään. Sen vuoksi meillä on 18 vuotta jatkunut kestävyysvaje, jonka aikana ns. työllisyysaste on vaihdellut rajustikin, mutta vain valtion omistusten myynnit ovat tasapainottaneet hetkellisesti kestävyysvajetta. Työllisyysasteen vaihteluilla ei ole ollut minkään valtakunnan väliä julkisen sektorin vajeeseen.

"Palkallisten työtuntien määrä olisi rehellisempi indikaattori."

Kokoaikaisten palkallisten määrä on hieman noussut tämän hallituksen aikana. Samalla pienyrittäjien määrä on laskenut. Kokpersujen ja EK:n kiinnostuksen painopiste näyttää olevan suuryrityksissä.

Väestön ikääntyminen luonnollisesti lisää työpaikkoja hoivasektorille.

Työtunteja oleellisempaa on tuottavuus. Työtunnit ovat laskeneet paljon viimeisen sadan vuoden aikana tuottavuuden samalla noustessa. Ennen oli normaalia tehdä lauantaitkin töitä ja työpäivän pituus oli 10 tuntia.

On työnantajalta mielikuvituksetonta jankuttaa toiveesta työtuntien noususta. Johtajien tehtävä on olla vastuussa myynnistä ja markkinoinnista.

Tämän kokpersuhallituksen aikaan tehdyt työtunnit ovat laskeneet

2023Q2

E2 Tehdyt työtunnit (1 000 000 tuntia) 1 080,5

E21 Yrittäjien tehdyt työtunnit ( 1 000 000 tuntia) 137,5

E22 Palkansaajien tehdyt työtunnit (1 000 000 tuntia) 943,0

2026Q2

E2 Tehdyt työtunnit (1 000 000 tuntia) 1 046,0

E21 Yrittäjien tehdyt työtunnit ( 1 000 000 tuntia) 129,9

E22 Palkansaajien tehdyt työtunnit (1 000 000 tuntia) 916,1

Marinin hallituksen pitkän aikavälin trendi oli jonkin verran nouseva

2019Q2

E2 Tehdyt työtunnit (1 000 000 tuntia) 1 056,1

E21 Yrittäjien tehdyt työtunnit ( 1 000 000 tuntia) 150,5

E22 Palkansaajien tehdyt työtunnit (1 000 000 tuntia) 905,6

2023Q1

E2 Tehdyt työtunnit (1 000 000 tuntia) 1 085,3

E21 Yrittäjien tehdyt työtunnit ( 1 000 000 tuntia) 139,6

E22 Palkansaajien tehdyt työtunnit (1 000 000 tuntia) 945,7

Lähde: Tilastokeskus, työllisyys ja työtunnit neljännesvuosittain

https://pxdata.stat.fi/PxWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__ntp/11tj.px/tabl…

"vain valtion omistusten myynnit ovat tasapainottaneet hetkellisesti kestävyysvajetta. Työllisyysasteen vaihteluilla ei ole ollut minkään valtakunnan väliä julkisen sektorin vajeeseen."

Ei se ole noin yksinkertaista. Valtion omaisuuserien myynnit voivat paikata alijäämää vain kertaluonteisesti, mutta ne eivät poista kestävyysvajetta. Työllisyysaste ei ole yhdentekevä, työllisyyden paraneminen kasvattaa veroja ja pienentää etuuksia. Työllisyys ei ole ollut sivuseikka, vaan yksi julkisen talouden keskeisistä muuttujista.