Yle "Suomeen korkeakouluun opiskelemaan, lopputuloksena 12 tunnin Wolt-päivät ja patja lattialla". Mitä järkee??
Ylen tuore juttu on aika pysäyttävää luettavaa.
Helsingissä on kerrostalon rappu, jossa asuu arviolta 15-20 bangladeshilaista ruokalähettiä.
Yhdessä asunnossa asuu kuusi miestä.
Osa nukkuu patjoilla lattialla.
He ovat tulleet Suomeen OPISKELEMAAN.
Toinen Ylen haastattelemista miehistä on jo valmistunut Suomesta maisteriksi.
Ja mitä hän tekee?
Ajaa ruokaa ympäri Helsinkiä 10-12 tuntia päivässä.
Miehet kertovat tavoittelevansa noin 100 euron päivätuloa. Heidän oman arvionsa mukaan yrittämiseen liittyvien kulujen jälkeen siitä voi jäädä käteen vain noin kolmannes.
Siis tätäkö Suomen paljon puhuttu kansainvälisten osaajien houkuttelu käytännössä tarkoittaa?
Ihminen ja hänen perheensä käyttävät valtavan määrän rahaa siihen, että hän tulee toiselta puolelta maailmaa Suomeen opiskelemaan.
Hän suorittaa täällä maisterintutkinnon.
Ja suomalaisen työelämän vastaus on:
"Tässä sähköpyörä. Ravintolassa odottaa hampurilainen."
Enkä minä tässä syytä näitä miehiä. Päinvastoin.
Jos ihminen polkee 10-12 tuntia päivässä Suomen loskassa elättääkseen itsensä ja lähettää vielä rahaa perheelleen Bangladeshiin, työnteon halusta häntä on aika vaikea syyttää.
Kysymys kuuluu, mitä SUOMI oikein tekee?
Miksi tänne houkutellaan ulkomaisia opiskelijoita, jos valmistumisen jälkeen heille ei löydy koulutusta vastaavaa työtä?
Onko kansainvälisten opiskelijoiden järjestelmästä tullut vahingossa halvan alustatyövoiman tuotantolinja?
Yliopisto saa opiskelijan.
Vuokranantaja saa vuokran.
Wolt saa lähetin.
Ravintola saa kuljetuksen.
Asiakas saa burgerinsa kotiovelle.
Mutta mitä opiskelija saa?
Maisterin paperit seinälle ja uuden 12 tunnin työpäivän sähköpyörän selässä?
Ja jos korkeasti koulutettu ulkomaalainen ei saa Suomessa muuta työtä esimerkiksi puutteellisen kielitaidon, verkostojen tai työnantajien asenteiden takia, miksi tätä ongelmaa ei ratkaista ENNEN kuin ulkomaisia opiskelijoita halutaan jatkuvasti lisää?
Tässä on minusta kaksi mahdollista johtopäätöstä, eikä kumpikaan näytä erityisen hyvältä:
Joko Suomi on surkea käyttämään tänne houkuttelemiensa ihmisten osaamista.
Tai sitten järjestelmä tarvitsee suuren määrän ihmisiä juuri niihin matalapalkkaisiin töihin, joita suomalaiset eivät halua tehdä.
Kumpi se on?
Kommentit (31)
Toivottavasti nämä jutut leviää myös tulijamaissa. Nyt heillä on Suomessa opiskelusta ja työllistymismahdollisuuksista ihan liian ruusuinen kuva.
On vissiin silti parempi olla täällä kuin kotimaassaan. Ainahan voi lähteä pois.
Meillä 15% korkeakoulupaikoista on ulkomaalaisille eli Suomi on valmis kouluttamaan väkeä, jolta puuttuu kaikki edellytykset tehdä tutkintoa vastaavaa työtä Suomessa. Varojen tuhlaamista!
Onneksi olen reissannut paljon Intiassa, niin tämä nyky-Suomi tuntuu ihan kotoisalta.
Läskit eukot mahdollistaa tuon wolttaamalla.
Kummallista ettei laki missään kohtaa pakota kotimaahan palaamaan. Jatkuu kummallinen kehitysmaaeloilu suomen kamaralla.
Suomen korkeakoulutetut työttömät voisivat tehdä saman.
Vierailija kirjoitti:
Läskit eukot mahdollistaa tuon wolttaamalla.
Wolttaaminen on hyysäystä. Ihan turha teeskennellä ettei siinä tilaaja ainakin hyväksy sen että suomessa lonnii ruskeita tarkoituksenaan wolttikuskina työskentely.
Suomeen tullessa tarkistetaan varallisuus, jonka täytyy riittää opiskelujen ajaksi. Mitäs ovat itse huijanneet itselleen opiskelupaikan lainaamalla sukulaisilta yms rahaa tarkastuksen ajaksi?
Vierailija kirjoitti:
On vissiin silti parempi olla täällä kuin kotimaassaan. Ainahan voi lähteä pois.
Ovat aikansa ja joko saavat kelagoldin tai sitten lähtevät ja tilalle tuleijoista ei kehitysmaissa ole pula. Pelkästään intialaisia on yli miljardi. Minne katosi se oikeuden päätös että noille pitää woltin maksaa palkkaa jolla elää suomessa ilman sossutukia? Kysehän ei ole opiskelusta eli se viisumi pitää perua kyse on työluvasta. Ay-liike kumman hiljaa woltista.
Vierailija kirjoitti:
Läskit eukot mahdollistaa tuon wolttaamalla.
Ja sinä mahdollistat ilmastonmuutoksen piereskelemällä aivan JÄR-KYT-TÄ-VI-Ä kananmunatuhnuja 💩
Kannattaisi opetella Suomen kieli opintojen aikana riittävän hyvin. Koulutus on suurella varmuudella tapahtunut englanninkielisissä opetusohjelmissa. Englanti bangladeshin aksentilla ei ole varsinainen meriitti työmarkkinoilla.
Työskentelen firmassa, joka palkkaa vain kantiksia. Jos vähänkin on ulkomaalainen nimi, niin hakemus roskiin. Menkööt rakentamaan sitä läävää mistä tulikin. Yhdenvertaisuuslaki on vitsi, koska syrjintää ei voi kiistatta todistaa.
Ei mitään järkeä. En ymmärrä, miksi tällaisia opiskelijoita pitää ottaa Suomeen. Niille opiskelupaikoille olisi suomalaisiakin ottajia. En vastusta maahanmuuttoa, sitä tarvitaan. Mutta tarvitsemme vain työperäistä maahanmuuttoa eli maahanmuuttoa, jossa muuttajalla on ensin työpaikka ja hän muuttaa sen jälkeen tekemään töitä. Maahanmuuttajia ei tarvitse ottaa tänne opiskelemeen. Perinteinen opiskelijoiden kansainvälinen vaihto on aivan eri asia, sitä voidaan jatkaa.
Ei niitä töitä nyt ole suomalaisillekkaan, vaikka olis kuinka korkeasti koulutettu.
Näitten osaaminen voi olla kanssa aika vitsi. Korkeakouluilla on kannustimet vain saada tutkintoja puskettua ulos, osaamisesta viis, jotkut osaavat ja jotkut menevät sääli 1sillä sitten maistereiksi.. A.I tuskin auttaa asiaa..
Vierailija kirjoitti:
Näitten osaaminen voi olla kanssa aika vitsi. Korkeakouluilla on kannustimet vain saada tutkintoja puskettua ulos, osaamisesta viis, jotkut osaavat ja jotkut menevät sääli 1sillä sitten maistereiksi.. A.I tuskin auttaa asiaa..
Tulisi laittaa se ulkomaalaisten opiskelu omakustanteiseksi. Lukukausimaksut 10t lukukausi ja asuminen ja muu omaksutanteiseksi niinkuin suomalaisille. Sairasta touhua hyötyjinä kouluteollisuus.
Vierailija kirjoitti:
On vissiin silti parempi olla täällä kuin kotimaassaan. Ainahan voi lähteä pois.
Vaikea lähteä, jos suku on satsannut henkilön opiskeluun. Ja moni ajattelee, koska on älykäs ja työteliäs, niin saisi jotain töitä opiskelun oheen. Kotiin voi mennä, kun asiat on kunnossa ja paperit taskussa.
Jokainen wolttaaja tukee ihmiskauppaa.