Lapsen kummin valinnassa on oltava tarkkana
Siitä on jo paljon vuosia aikaa, kun esikoisemme kastejuhla oli tulossa ja kummien valinta oli ajankohtainen. Vauvan isä oli perheensä ainoa lapsi, minulla on yksi sisko. Oli jotenkin luontevaa, että siskoni ja hänen avomiehensä pyydettiin kummeiksi. Näin jälkeenpäin olisi kannattanut tehdä toisin.
Heillä ei itsellään ollut silloin jälkikasvua eikä koskaan tullutkaan. Siskoni sanoi topakkana , että hän haluaa elää omaa elämäänsä, ei siis riesoja sotkemaan ja vaatimaan aina jotain.
Siskoni on aina ollut pihi ja iän lisääntyessä tuo piirre on kovasti tullut voimakkaammaksi. Kastejuhlaan lapselle muistoksi hän toi kortin ja ehkä jotain pientä, ei ole jäänyt mieleeni. Tulevien vuosien aikana he toivat yhden ainoan kerran tuomisia kummilapselleen: kirpputorilta ostetut kuluneet vanhanaikaiset nahkakengät, kokoa eivät olleet meiltä kysyneet. Kertaakaan eivät lähettäneet edes korttia vaikkapa synttärien vuoksi, oli ilmeisesti liian kallista. Eivät pyytäneet puhelimeen juttelemaan eikä kyllä silloinkaan, kun joskus harvoin kävivät kylässä. Ei mitään leikkimistä tai edes sylissä pitämistä. Näin jälkiviisaana mietin, että miksi eivät kieltäytyneet koko touhusta. Tämä kaikki on niin surullista. Jotain kivaa olisi sentään voinut lapselle järjestää, mutta ei. Mielestäni liiallinen säästäväisyys on sairaalloista, Toiminnan taustalla saattoi olla myös kateellisuutta.
Kommentit (33)
Yhdet kummit sais riittää. On ikävä olla se kolmas kummi joukon jatkona. Ei kiinnosta olla lahja-automaatti. Ahneita ja ovelia ovat lasten vanhemmat.
SULLE EI SITTEN AUKEA EVANKELIUMI EIKÄ PELASTUS SIINÄ KASTEESSA UUDESSA LIITOSSA JA KUMMIT ON KASTEEN TODISTAJIA EIKÄ SUN LASTEN KENKIEN OSTAJIA .
Vierailija kirjoitti:
Yhdet kummit sais riittää. On ikävä olla se kolmas kummi joukon jatkona. Ei kiinnosta olla lahja-automaatti. Ahneita ja ovelia ovat lasten vanhemmat.
Mitä enemmän todistajia kastella sen parempi . Siinä tunnustetaan usko Jeesukseen . Yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Täällä myös lapseton kummitäti-täti. Haluan myös elää omaa elämääni ilman riesoja sitä sotkemassa mutta rakastan kummityttöäni ja ostelen lahjoja ja lähetän vanhanaikaisia postikortteja matkoilta. Harmi, että asutaan niin kaukana ettei nähdä kovin usein.
Vaikutut tosi ihanalta kummilta!
Vierailija kirjoitti:
Yhdet kummit sais riittää. On ikävä olla se kolmas kummi joukon jatkona. Ei kiinnosta olla lahja-automaatti. Ahneita ja ovelia ovat lasten vanhemmat.
Ei saa yleistää. Onhan niitä materialisteja ilman muuta myös joukossa.
Vierailija kirjoitti:
SULLE EI SITTEN AUKEA EVANKELIUMI EIKÄ PELASTUS SIINÄ KASTEESSA UUDESSA LIITOSSA JA KUMMIT ON KASTEEN TODISTAJIA EIKÄ SUN LASTEN KENKIEN OSTAJIA .
Näytä kohta jossa puhutaan lapsikasteesta ja kummeista . Raamatussa sanotaan että ensin usko ja sitten kaste.
Nykyään ei ole kummeille oikein tehtävää ja siksi kirkko on pitkään pohtinut kummiudesta luopumista kokonaan.
Kummin tehtävä on olla apuna vanhemmille lapsen kristillisessä kasvatuksessa, mutta nykyään seurakunnat järjestävät paljon lapsille ja nuorille toimintaa ja välimatkat lyhyet ja hyvät kulkuyhteydet, niin mitään tarvetta ei ole ulkopuolisolle kummeille. Samoin teknologia on tullut avuksi.
Vierailija kirjoitti:
Totta, kummien valinnan suhteen on oltava tarkka. Ne hölmöt, jotka ovat valinneet minut lapsensa kummiksi, ovat olleet erittäin huolimattomia valintaa tehdessään.
Ja yksi hölmö suostui kummiksi eli sinä. Oliko liian vaikeaa sanoa ettei kiinnosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen virhe oli se, että pyysit siskosi kummiksi. Kummi kun pitäisi perinteisesti valita lähiperheen ulkopuolelta.
Myönnän tuon virheeni. Ei tullut mieleenkään pyytää kummiksi joitain muita.
Älä murehdi tätä asiaa. Et voi tietää, miten asiat olisivat menneet, jos olisit kysynyt jotain toista kummiksi. Paljon tärkeämpiäkin asioita on, kuten lapsen terveys jne.
Kiitos sanoistasi. Tässä on vielä sellainen puoli, että lapsia on kolme ja vain tämä vanhin on jäänyt kummien huomioimatta.
Perinteisesti ei kummiksipyynnöstä ole ollut sopivaa kieltäytyä, halusi tai ei.
Minulla on 7 kummilasta; 5 yhteistä mieheni kanssa ja 2 omaa. Meillä ei ole omia lapsia, joten nämä "lainalapset" ovat meille tärkeitä. He ovat tuoneet paljon iloa ja syvyyttä elämäämme, joskus suruakin. 3 kummilasta ovat sisarustemme lapsia, loput omien ystävieni lapsia.
Olemme saaneet osallistua heidän elämäänsä niin paljon kuin haluamme, mistä olemme kiitollisia. Onnittelukortteja yms. lähetän edelleen, vaikka ovat jo aikuisia. Emme koe, että olisimme lahja-automaatteja olleet, lahjoja olemme antaneet rippikouluikäisiksi saakka ja tietenkin valmistujais- ja häälahjoja. Yhteys kaikkiin kummilapsiin ja heidän vanhempiinsa on säilynyt, vaikka joitakin tapaamme harvoin.
Kummilapset ovat rikkaus.
Vierailija kirjoitti:
Perinteisesti ei kummiksipyynnöstä ole ollut sopivaa kieltäytyä, halusi tai ei.
Olen kieltäytynyt yhdestä kummiudesta syystä, että minulla oli jo monta kummilasta.
Näin jälkeenpäin ajatellen tein silloin oikean ratkaisun; muutaman vuoden kuluttua lapsen syntymästä välimme lapsen äidin kanssa menivät poikki.
Nyt omiin kirkkoihin ja ovet kiinni . Eksytykset riittää nyt . Muut uskonnot omiinsa .