Olen nyt ajatunut tilanteeseen jossa minulla on näennäisesti parisuhde, ja siihen syntyi lapsikin, vaikka en ole ihastunut ollenkaan

Jotenkin vain ajauduin hengailemaan ja olemaan naisen kanssa, johon en ollut ollenkaan ihastunut missään vaiheessa. Nainen on kaunis, rikas, hoikka, mukava, fiksu ja empaattinen. Tosi ihastunut minuun, ja halusi pian lapsen. Nyt olemme jo pari vuotta enemmän tai vähemmän viettäneet aikaa yhdessä, ja japsemmekin syntyi pari kuukautta sitten. Raskaus tapahtui ikään kuin vahingossa, mutta en halunnut olla se joka sanoo että pitäisi tehdä abortti.
Tuntuu että olen vain ajautunut tähän tilanteeseen, ja en voi väittää olevani onnellinen. Lähinnä hieman ahdistunut. Emme asu yhdessä, joten se helpottaa niin ettei tarvitse 24/7 olla läsnä. Lapsi asuu tietysti naisen kanssa.

En koskaan nuorempana saanut niitä naisia joihin olin ihastunut, ja minua on satutettu pahasti aikaisemmissa parisuhdeyrityksissä. Olen ollut kauan sitten noin kuukauden jopa psykoottisessa tilassa pieleen menneen rakkauden ja parisuhteen takia. Olisinkohan jotenkin onnistunut sammuttamaan tunnepuolen itsestäni, vai mitä tämä on? Sen kuitenkin tiedän, että jotenkin tämä tilanne täytyisi purkaa pitkällä aikavälillä...En minä mitenkään voi olla vuosiakausia samanlaisessa suhteessa jos tunnen näin, tai oikeastaan en tunne mitään. Ikää minulla on siis jo 40 vuotta