Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Vieläkö Kyrköösjärves tarkenoo uira?
09.09.2026 |
Ristus ku häjysti vihimoo tuota vettä. Ruokotoon keli tääläpäin.
Kommentit (477)
Mulla muliahti mielehen sellaanen asia kun kello on kahareksan ja aiva pimeää pihalla. Oottako muut yhtä pöyröjä kun mä jotten uskalla pimiällä lähtiä lenkkeelemähän. En siltikää vaikka kuinka lohurutan ittiäni jotta jos joku mun pimiällä viöö niin nopiaa päivänvalolla palauttaa. Kyllä siä pimiäs on niitä samoja mörköjä varmahan, joita oli silloonki kun mua kakarana peliäteltihin. Moon saanu traumoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oottako träillä?
https://jalasjarvenmuseo.fi/wordpress/i/
Etelä-Pohjanmaan murresanakirja.
Mulla onki kauhajokisena Eheroon taharon kirja.
Kerttu Karhu sen on kirijoottanu.
Mullon kans. Ookko havaannu sammammoosen asian kun mä. Heleppua on pohojannmaalaasta murrettu puhua muttei lukeminen ookkaa niin heleppua .
Vierailija kirjoitti:
Mulla muliahti mielehen sellaanen asia kun kello on kahareksan ja aiva pimeää pihalla. Oottako muut yhtä pöyröjä kun mä jotten uskalla pimiällä lähtiä lenkkeelemähän. En siltikää vaikka kuinka lohurutan ittiäni jotta jos joku mun pimiällä viöö niin nopiaa päivänvalolla palauttaa. Kyllä siä pimiäs on niitä samoja mörköjä varmahan, joita oli silloonki kun mua kakarana peliäteltihin. Moon saanu traumoja.
Häjy sanoa, ku itte en oo ikänä oikeen pelijänny mitää. Onhan se viisasta olla varuullansa ku "kulttuuriki on rikastunu".
Riippuu Ristuksen palio mihinä kulukoo.
Tuloo perkeles se talaviaikaki taas. Aina vain aikaasemmin tuloo ehtoolla pimiää. Jos mää saisin päättää, niin oltahas jatkuvas kesäaias ympäri vuoren.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Klopit prääsää taas moperiillansa keula pystys.
No näin on ainaki Joupis. Veretähän keula pystys vaikka Fallesmanni on aiva vieres.
Fallesmannis on yks helevetin isoo putka. Sinne mahtuu isoompiki väkijoukko lukkujen taakse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Moon ruvennut tekemähän sukututkimusta , ajattelin jotta solis mielenkiintoosta. Ainua asia mitä moon saanu seleville näin aluuksi ittestäni: jos kakara on isänsä näköönen,niin siihen on vaikutuksen teheny perintötekijät, jos taas on naapurin isännän näköönen, niin siihen on vaikuttanu ympäristötekijät. Moon kyllä mielestäni isäni näköönen, samammoonen isoo pottunokka jotta melekeen kintahalla pitää niistää. Peliättää ruveta tutkimustani jatkamahan ,kun heti aluksi tuloo niin epämäärääsiä vihijeetä. Emmä mikää kaunotar kyllä ookkaa, muttei mua oo rumuurestakaa sakotettu.
Tutki vain sukuas, ku oot jo nuon pitkälle päässy.
Onko ropotti-imuri hyvä? Minoon päriänny harialla ja putukihvelillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lummukan hiakkakuapilla on lämmin vesi.
Sanookko, notta Lummukan hiekkakuopilla?
Ne hiatakuapat on ny aivan umphen kasvanehia mutta kun olin kloppi niin oli niin puhurasta vettä että olis juamavereksi kelavannu. Ne kuulemma yhyren kerran oikeen mittootti sen.
AI-yhteenveto
Lummukan hiekkakuopat ovat tunnettu kirjallinen ja elokuvallinen maamerkki Kauhavalla, jotka esiintyvät Antti Tuurin romaanissa Pohjanmaa ja Pekka Parikan ohjaamassa samannimisessä vuoden 1988 elokuvassa.
Sijainti ja todellinen kuvauspaikka: Vaikka elokuvassa ja kirjassa puhutaan Lummukan hiekkakuopista (lähellä Lummukan kylää ja seututietä 733), kuuluisat uinti- ja ampumakohtaukset (joissa Hakalan veljekset testaavat Suomi-konepistoolia) kuvattiin todellisuudessa Kauhavalla sijaitsevilla Sorvarin soramontuilla eli hiekkakuopilla.
Nykykäyttö: Alkuperäinen kuvauspaikka Sorvarilla toimii nykyään yleisenä uimarantana ja virkistysalueena. Hiekanottoa alueella on jatkettu myöhemminkin, minkä vuoksi montut ovat nykyään suurempia kuin vuoden 1988 elokuvakuvauksien aikaan.
Kulttuurihistoria: Paikkaan voi tutustua myös alueen Geocaching.com-kätkökuvauksen kautta, ja paikan historiasta keskustellaan yhä Suomi24-keskusteluissa.
Hyvin tarkenoo Hankkijan lippalakki pääs!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tarkenoo Hankkijan lippalakki pääs!
Päivää Paavo, onko pää kasvanu?
Vierailija kirjoitti:
Hyvin tarkenoo Hankkijan lippalakki pääs!
Soliferin on paree
Sisältö jatkuu mainoksen alla
🎼🎵🎶
Pilttuussa pienessä seisovi tamma
kauan on ollut orhitta.
Ilta jo pimeneepi
yöksi jo yleneepi
ei sitä orhia tullutkaan.
Kaukaa kuuluu kavion kapse
siellä se orhi on,
muiren vierairen tammojen kanssa
käynyt on karkelohon. 🎼🎵🎶
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lummukan hiakkakuapilla on lämmin vesi.
Sanookko, notta Lummukan hiekkakuopilla?
Ne hiatakuapat on ny aivan umphen kasvanehia mutta kun olin kloppi niin oli niin puhurasta vettä että olis juamavereksi kelavannu. Ne kuulemma yhyren kerran oikeen mittootti sen.
AI-yhteenveto
Lummukan hiekkakuopat ovat tunnettu kirjallinen ja elokuvallinen maamerkki Kauhavalla, jotka esiintyvät Antti Tuurin romaanissa Pohjanmaa ja Pekka Parikan ohjaamassa samannimisessä vuoden 1988 elokuvassa.
Sijainti ja todellinen kuvauspaikka: Vaikka elokuvassa ja kirjassa puhutaan Lummukan hiekkakuopista (lähellä Lummukan kylää ja seututietä 733), kuuluisat uinti- ja ampumakohtaukset (joissa Hakalan veljekset testaavat Suomi-konepistoolia) kuvattiin todellisuudessa Kauhavalla sijaitsevilla Sorvarin soramontuilla eli hiekkakuopilla.
Nykykäyttö: Alkuperäinen kuvauspaikka Sorvarilla toimii nykyään yleisenä uimarantana ja virkistysalueena. Hiekanottoa alueella on jatkettu myöhemminkin, minkä vuoksi montut ovat nykyään suurempia kuin vuoden 1988 elokuvakuvauksien aikaan.
Kulttuurihistoria: Paikkaan voi tutustua myös alueen Geocaching.com-kätkökuvauksen kautta, ja paikan historiasta keskustellaan yhä Suomi24-keskusteluissa.
Isä pruukas toimittaa kaikenlaasia juttuja ja Lummukan hiatakuapilta oli yks. Ne nosti hiataa aika syvältä veren alta laahauskauhalla ja siinä vissihin joskus meni ne kauhan vaijerit jumihin, ta mitä siinä ny kulloonkin sattuuki. No kumminkin siinä oli sitten pitäny jonkinlaasella venehen kuvatuksella mennä veren päälle sitä sotkua selevittämhän ja siinä hommas oli yks Aukusti puronnu vetehen. Sitte kun Aukustia ei ruvennu veren alta ilamaantumaha nii rupesivat toimittamhan notta tiätääkö joku osako se uira. Ei kukaan tiätäny mutta viimeen nousi Aukustin pää kumminkin pinnalle, ja oli viälä tupakin holokki suus.
Mä tykkäsin kakarana kuunnella kun isä ja äitee toimitteli asioota nuoruurestansa ja oikeen keriäsin ja vasite pyyrin toimittelemahan. Tuli muistista ylähä yksi jämerä kun joku praatas Kanaatasta. Epäälen vähä jotta tämä menöö sensuurihin kun son vähä ruokotoon. Äirin kotokylästä aikoonansa Kanaattahan lähti yks mies kattelemahan ittellensä leviempää leipää. Se mies oli siä aikansa ja tuli sitte lomaalemahan kotokylällensä, ja tuliki leviäätte. Kyllä reiruhun trossas kuinka maharottoman hyvää ja komiaa sen elämä siä Kanaatas on. Alootti niitä kehumisiansa aina sanoolla: Kanaatas saatanan perkeles, oli maharotoon sarattamahan. Jokku kyllääntyy ja sanoo sille, mitä sä joka sanan välis saratat , sarata mieluummin joka tavun välis ja neuvoo kuinka pitää kunnolla trossata, pitää sanua: Kanaa saatana tas perkeles.
Eisunkaa tuo tarina sensuurihin mee.
Pistäkää ny jotaki juttua tulemahan pohojalaasella murtehella. Moon itte kirioottanu tänne jo monta kertaa. Meinaa ireat loppua. Pitääs ottaa vaikka murresanakiria käyttöhön, niin ireoota pukkaas paremmin, mutta minoon ny paikas mihinä kirioja ei oo.
Peräseinäjokelaasekki on aiva hilijaa, niinku kusi sukas.
"pitää mennä järijestänsä, niinku naurista kaivaen"
Alue: Aihe vapaa
Mulla onki kauhajokisena Eheroon taharon kirja.
Kerttu Karhu sen on kirijoottanu.