Kun oot mökillä,haluaisit olla kaupungissa.Kun oot kaupungissa,haluaisit olla mökillä.

Tunnistan saman. Mökille mennessä ajatus tuntuu hyvältä muutaman tunnin, ehkä seuraavaan päivään. Sama kaupunkiin tulllessa. Aluksi tulee jonkinlainen 'helpotus ja vapahdus', mikä sitten haipuu ja tylsistyminen alkaa saman tien. Eniten harmittaa, etten saa mökillä tehtyä mitään ekstraa, energia kuluu arjen pyörittämiseen. Kaupungissa ei ole remonttitarvetta, mutta siivouskin jää paitsioon.

Olenkin lähdössä talveksi pitkälle reissulle. Saa nähdä onko samanlaiset fiilikset vastassa siellä.

Ei ole ikinä tuntunut tuollaiselta.

Sama mulla, huoh.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ikinä tuntunut tuollaiselta.

Vahva veikkaus, että et ole yksineläjä ja yksinmökkeilijä. Kas, asiat ovat yllättävästi erilaisia, kun itsekseen joutuu kaiken hoitamaan. 

Tyypillinen nainen, mikään ei ole hyvä.

Samaa sarjaa on se, että asian x odottaminen tuntuu paremmalta kuin itse asia. 

Ratkaisu on mökki kaupungissa. Siirtolapuutarhaelämä sopii minulle täydellisesti. Kotiin on matkaa alle 5km, nopeasti pääsee vaikka suihkuun tai pyykkiä pesemään. 

Kun elämä ei ole tyydyttävää, ihminen hakee vaihtelua monenlaisista asioista. Ne auttavat vähän, mutta eivät poista juurisyytä. Mulla se on läheisen ihmissuhteen puute. Olen käytännössä muutenkin aina yksin. Harrastan sitten kaikenlaista yksinäisyyden välttelyä, mutta en koe itseäni koskaan rentoutuneeksi ja onnelliseksi. Sisäinen rauhattomuus yllättää (no ei yllätä...) aina lopulta.

Vierailija kirjoitti:

Ratkaisu on mökki kaupungissa. Siirtolapuutarhaelämä sopii minulle täydellisesti. Kotiin on matkaa alle 5km, nopeasti pääsee vaikka suihkuun tai pyykkiä pesemään. 

Totta tuo, mutta ei toimisi mulla, koska haluan päästä omaan rauhaan. Siirtolapuutarhassa naapurit on heti aidan takana.

ei kuulosta kovinkaan terveeltä.jotain vikaa siellä pienessä päässä on oltava.

Heh, naurahdin aloitukselle ja saman "piirteen" tunnistin itsessäni:

Olin menossa maalle, vtt. jo mennessä, mikä siellä taas odottaa, kaikki ok, harmitti lähteä sieltä pois.... Sitten jäi sellanen "kyty" - eikun kuukauden päästä uudestaan - nostamaan pottua. Kaverit pelotteli (baarissa), et siinä saat sitten selkäsi oikein kipeäksi. Kummasti sitä ei tullut! (mulla synnynnäinen selkävika).

Sitten taas tuo - iloisena menin; kaikki ok, kiva oli taas kumminkin tulla kotiin.

....

Eilen laittelin Fabulous T-Birdsin biisejä: Ne oli just siltä ajalta. Toinen sen ajan "lempparibändi" oli Hooters (All You Zombies).

No, liikauttipa tuo, taas:

Ei. Halusin vaan olla mökillä, ja aina kaupunkiin lähtiessä oli tippa silmässä.

Muutettiin kokonaan mökille.

Summa summarum: 

Siis koskaan EI ole hyvä ?! 
 

Minulla on mökkiä kohtaan sellainen jännä kaksijakoisuus. Kun mietin sinne lähtemistä, tulee sellainen wau onpa kiva lähteä. Ajomatka vähän väsyttää. Sitten on kiva tehdä mökillä kaikenlaista ja voi tulla ajatus muuttaa sinne pysyvästi. Sitten jossain vaiheessa tulee tunne että wau olisipa kiva olla taas kotona. Alkaa miettiä kotiinlähtöä. Taas ajomatkan jälkeen väsyttää, mutta on kiva olla taas kotona. Tuntuu että onpas koti ihana. Kunnes sitten taas alkaa miettiä mökille lähtöä.

Vierailija kirjoitti:

ei kuulosta kovinkaan terveeltä.jotain vikaa siellä pienessä päässä on oltava.

Diagnoosi: jakomielitauti.

Kodittoman elämäntapa sopii ap:lle. Joka päivä heräät aivan uudesta paikasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei ole ikinä tuntunut tuollaiselta.

Vahva veikkaus, että et ole yksineläjä ja yksinmökkeilijä. Kas, asiat ovat yllättävästi erilaisia, kun itsekseen joutuu kaiken hoitamaan. 

Eihän aloitus nyt mihinkään tekemiseen liittynyt, vaan muualle haikailemiseen?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on mökkiä kohtaan sellainen jännä kaksijakoisuus. Kun mietin sinne lähtemistä, tulee sellainen wau onpa kiva lähteä. Ajomatka vähän väsyttää. Sitten on kiva tehdä mökillä kaikenlaista ja voi tulla ajatus muuttaa sinne pysyvästi. Sitten jossain vaiheessa tulee tunne että wau olisipa kiva olla taas kotona. Alkaa miettiä kotiinlähtöä. Taas ajomatkan jälkeen väsyttää, mutta on kiva olla taas kotona. Tuntuu että onpas koti ihana. Kunnes sitten taas alkaa miettiä mökille lähtöä.

Odotettavissa oleva onni on suurempi kuin toteutunut onni.🥰

Työeläkkeellä ja kolmen selkäoperaation läpikäyneenä mielelläni lusin kerrostalon vuokrakolmiossa.  Lumityöt jne ulkotouhut eivät suju, eikä rapistuvan mökin kunnostustyöt. Vaikka olisi juhannus niin kotiolot voittavat aina, jääkaappi täynnä ruokaa ja juomaa, netti ja telkku toimii, on sisävessa, eikä ole hyttysiä.

Mutta suotakoon itse kullekin sitä mitä haluaa!