Lue keskustelun säännöt.
Kannattaako eläkeiässä ostaa enää asuntoa?
04.09.2026 |
Jossain vaiheessa myymme nykyisen asunnon pois ja mietin onko järkeä enää ostaa omistusasuntoa. Jos viettäisi eläkeiän vuokralla? Mielipiteitä?
Kommentit (64)
Omien vanhempieni mielestä kannatti myydä asunto pois, jotta se nimenomaan ei jäisi perillisten riesaksi (harva asunto tai kiinteistö nykyään enää mikään lottovoitto lapsille on) - ja jotta eivät itse joutuisi maksumiehiksi loputtomiin julkisivu-, parveke-, ikkuna-, putki- jne remontteihin, joita väistämättä pitkän asumisajan kuluessa olisi alkanut kasaantua. Asunnon myynnistä saaduilla rahoilla saavat nyt kivasti paikattua eläkettä, joka kuitenkin on paljon pienempi kuin sitä edeltänyt palkka.
Lisäksi on hyvä muistaa, että vuokra-asuntoon saa asumistukea, omistusasuntoon ei. Voi tulla vastaan esim. siinä vaiheessa, kun jää leskeksi ja puolison eläke jää pois tulokuvioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuokralle en muuta ikinä.
Kun mieskin jää eläkkeelle myymme nykyisen talomme ja ostamme vain pienen tukikohdan Suomenlomia varten.
Tulemme kuitenkin viettämään suurimman osan ajasta 2. kodissa ulkomailla
Jos ostaa oman, niin uudehko tai lähiaikoina täydellisesti peruskorjattu niin, että mitään isoja remontteja ei ole tulossa omana elinaikana. Asunnon pitää olla esteetön ja lähellä palveluita. Ja tarpeeksi iso, että siellä pystyy kulkemaan rollaattorilla/pyörätuolilla ja muutenkin mahtuu apuvälineitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Avainkysymys on onko jälkeläisiä. Jos ei ole niin kaikki vaan sileäksi.
Miksei kaiken vois käyttää sileäksi, vaikka ois jälkeläisiäkin? Miks heille pitäis jotain jättää?!
Yleensä periaatteena on ollut, että perinnöksi jätetään ainakin saman verran kuin itse on saanut. Jokainen sukupolvi tavallaan hallinnoi ja hyötyy perinnöstä (esim. myy puita metsästä) mutta säästää myös seuraavalle polvelle (ei myy metsämaata), silloin varallisuus pikkuhiljaa kasvaa. Suomenruotsalaiset ovat tässä perinteisesti taitavia.
Jos ei tarvitse jättää kuin se, mitä itse on saanut perintönä, niin minulla melkoisesti omaisuutta tuhlattavana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tarkoitus on myydä asunto pois ja muuttaa Thaimaahan eläkkeelle.
Jos ei halua perillisiä juurikaan ajatella, niin yksi mahdollisuus on pankien tarjoama raha, eli joku sellainen systeemi on, että pankki sitten saa lunastaa asunnon. kun vanhuksesta aika jättää.
Tuo nyt on ihan ulkomuistista, kannataa googlata, jos asia kiinnostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ostaa oman, niin uudehko tai lähiaikoina täydellisesti peruskorjattu niin, että mitään isoja remontteja ei ole tulossa omana elinaikana. Asunnon pitää olla esteetön ja lähellä palveluita. Ja tarpeeksi iso, että siellä pystyy kulkemaan rollaattorilla/pyörätuolilla ja muutenkin mahtuu apuvälineitä.
Ennenmuinoin ne mökin mummot ja vaarit taisivat kuolla pois kesken halonhakkuun tai vedenkannon. Ei siirretty mihinkään laitokseen loppuajaksi kitumaan.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa me tehtiin samoin. Muutettiin maalle ja elämä on nyt ihanaa.
En ainakaan maalle muuttaisi vanhemmiten.Päin vastoin lähemmäksi palveluja kun ikä alkaa painaa.Kun tämän toisen talon saamme kohta maksettua muutamme vuokralle vielä keskustampaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos ostaa oman, niin uudehko tai lähiaikoina täydellisesti peruskorjattu niin, että mitään isoja remontteja ei ole tulossa omana elinaikana. Asunnon pitää olla esteetön ja lähellä palveluita. Ja tarpeeksi iso, että siellä pystyy kulkemaan rollaattorilla/pyörätuolilla ja muutenkin mahtuu apuvälineitä.
Ennenmuinoin ne mökin mummot ja vaarit taisivat kuolla pois kesken halonhakkuun tai vedenkannon. Ei siirretty mihinkään laitokseen loppuajaksi kitumaan.
Ne oli niitä, jotka olivat koko elämänsä asuneet mökissä. Ei näitä, jotka vasta haaveilevat mökkiin muuttamisesta.
Ei missään nimessä kannata omistusasua ainakaan 60v jälkeen. Pääomat sijoituksiin ja sieltä sitten täydennystä elämiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei missään nimessä kannata omistusasua ainakaan 60v jälkeen. Pääomat sijoituksiin ja sieltä sitten täydennystä elämiseen.
Ehkä noin, jos ei ole mitään sijoituksia muuten. Mutta kun on sijoituksia, niin omistusasuminen toimii hyvin. Minun asunnostani saisi maksaa melkein tonnin enemmän vuokraa kuukaudessa kuin mikä sen yhtiövastike on. Eläke riittää normaali elämiseen ja matkoihinkin. Jos tarvitsee jotain isompaa kuten uuden auton, niin sitten voi ottaa sijoituksista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
itselläni ollut ajatus että ostaa asunnon jolla vain vähäinen/ käyttöarvo ja ajaa sen loppuun. Eli asuu siinä kunnes kuolee. Sitten perikunta voi myydä tontin tai tehdä mitä huvittaa. Eli ei aikomustakaan investoida tönöön kun tekee vaan pakolliset. "Halpoja kilsoja". Suomi on täynnä näitä mummonmökkejä joita saa halvalla mutta joissa voi asua.
Nämä on usein perikunnille ihan hirveä riesa. Kulut vaan juoksee ja eroon ei pääse.
Voihan sen lahjoita pois, jos ei ole tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos pitää rauhasta niin ostaisin halvemman omakotitalon jostain kauempaa. En missään tapauksessa rivi- tai kerrostalokämppää koska liikaa riskejä. Oma tontti oma lupa jne. Kaupungin omistuskämpän hinnalla saa maalta talon isolla tontilla. Kauppa saattaa toki olla 10km päässä ja terveydenhoitoahan ei nykyisin ole enää missään joten se ei haittaa. Mukavampaa se on viettää eläkepäivät rauhassa omalla tontilla omassa rauhassa. Näin aion itsekin tehdä :)
Lääkäri evää ajokortin niin siellähän kökötät ja kinuat tutuilta kyytejä, taksejakaan ei välttämättä syrjäkyliltä löydy enään.
Niin kuin syrjäkylilläkään enää poliiseja liikkuisi... heidän työaikansa on varattu netin vihapuhe-etsintöihin. Ei heitä oikea rikollisuus kiinnosta.
Joskus kannattaa. Esim. Meidän kk.-maksut tässä ovat pienemmät kuin jos olisimme tässä vuokralla tai ainakin saman verran. Maksellaan vielä asuntolainaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu, mistä ostaa. Muuttotappioalueelta ei kannata, mutta kasvukeskuksesta hyvinkin.
Miksei kuuttotappioalueelle?
Ostaa halvalla ja elää vähän leveämmin. Ei niitä perintöjä kannata ajatella siinä vaiheessa, kun vihdoin saa elää vain itselleen.
Kyllä on vi..n itsekästä,mutta tällaisen kommentin kirjoittaakin vain ihminen,jolla on talous kunnossa ja lapset hyvissä töissä, eli eivät tule tarvitsemaan mitään apua kuolemasi jälkeen. Oksettavaa ajatusmaailmaa by kokoomus.
Vierailija kirjoitti:
Avainkysymys on onko jälkeläisiä. Jos ei ole niin kaikki vaan sileäksi.
Emme me ainakaan elä elämäämme niin, että mietimme lapsiemme perintöä. Olemme puolisoni kanssa tehneet töitä paljon parikymppisistä, perintöjä emme itse ole saaneet emmekä tule saamaankaan. Aiomme kyllä nauttia omista säästöistämme juuri niin kuin parhaaksi katsomme.
Minä ainakin ostan kun jään eläkkeelle. 3 vuott vielä. Myyn kalliin asunnon Helsingissä ja ostan pienemmän ihanalta paikkakunnalta meren ääreltä läheltä tyttären perhettä.
En ostaisi. Olen saanut perinnöksi kaksi ns. asuntoa. Tavaraa riittää.
Yleensä periaatteena on ollut, että perinnöksi jätetään ainakin saman verran kuin itse on saanut. Jokainen sukupolvi tavallaan hallinnoi ja hyötyy perinnöstä (esim. myy puita metsästä) mutta säästää myös seuraavalle polvelle (ei myy metsämaata), silloin varallisuus pikkuhiljaa kasvaa. Suomenruotsalaiset ovat tässä perinteisesti taitavia.