Harjoittelen kanavointia. Kerro elämästäsi lyhyesti, niin katsotaan mitä viestiä tulee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten minun uralleni käy? Isoa tavoitetta olen saavuttamassa, tuoko se hyvää vai huonoa? Isäni on kuolemassa, hoito ei ole hyvää, saako hän vielä parempaa hoitoa ja saako kuolla levollisesti?

Mielenkiinnosta kysyn, oletko vihainen isällesi jostakin? Sitten tunnen raskautta ja surua. Näen myös, että isäsi tahtoisi sinun olevan hänen luonaan, hän kaipaa sinua vaikka ei ehkä sitä kykene ääneen sanomaan. Hän on peloissaan ja kaipaa lähelleen tuttuja/rakkaita ihmisiä. 

En jostain syystä pysty nyt kanavoimaan tuota uraan liittyvää kysymystä, on niin raskas ja surullinen olo tällä hetkellä tähän isääsi liittyen ja jotenkin raskaus välittyy ehkä on jotain muitakin asioita käsiteltävänä. Ehkä niitä työhön liittyviä asioita kannattaa siis pohtia myöhemmin ja keskittyä tähän hetkeen. Jostain syystä tahdon sanoa, että näissä hetkissä on myös kauneutta kaikesta huolimatta, joka kannattaa ottaa vastaan. Tunnen tässäkin lämpimän suojaavan ja lohdullisen energian ympärillänne.

- keskustelun aloittaja 

Kysyin isästäni, hän kuoli kaksi viikkoa sitten. Kuolema sujui rauhallisesti ja hyvin, me läheisimmät olimme hänen lähellään. Nyt on kova ikävä ja suru siitä miten hänellä oli elämässä niin paljon huonoa tuuria, tässä sairaudessakin. Hänellä ei luultavasti kuitenkaan ollut kipuja. Siitä pidin huolen. Ja hän tuntui kuulevan mitä sanoimme, vaikka ei enää pystynyt puhumaan. En ikinä unohda miten urhea hän oli vaikeasta elämästään huolimatta. Ja huomasin, ettei hän kuvissakaan hymyile juuri koskaan, kun etsin kuvaa muistopöydälle. On selvää keneltä olen perinyt melankolisuuteni. Olen jo itsekin täältä valmis lähtemään. Totesin, ettei tuo työjuttukaan niin tärkeä ole.