Absolutisti - millä sinä juhlistat viikonlopun alkamista / kohotat tunnelmaa vapaailtana?

Paneskelen paljaalla naista.

M58

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä taiteilijana ja muusikkona tiedän miten juodaan tunnelma kattoon.

 Kun sitä oli kestänyt 35 vuotta ja tili oli miinuksella, biisit yhä kirjoittamatta niin itkuhan siitä tuli. 

Taiteiljuus on sitten muuten ihan muuta kuin pämppäämistä ja kemikaalien väärinkäyttöä. Se että päihteidenkäyttäjät kutsuvat itsejään taiteilijoiksi ei muuta sitä, että jotkut tekevät taidetta ja oikeasti kohottavat yhteiskunnan kognitiivista tilaa ohjaamalla sitä alkeellisesta toiminnasta korkeampiin funktioihin, kuten taiteeseen. Sekoilematta, narkkaamatta ja pämppäämättä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan jokaista vastausta jaksanut lukea, mutta kiitos asiallisesti vastanneille. 

 

Olen tullut siihen tulokseen, että olen hedonisti, joka tarvitsee säännöllisesti kohottavia kokemuksia. Tietenkään mistään extreme-kokemuksista ei kohdallani ole kyse (monet on koukussa näihinkin), mutta äärimmäisen tylsältä tuntuisi viettää perjantai- ja lauantai-iltaa ilman aivokemiaa hieman muuttavia aineita. Saattaa olla myös niin, että itse saan alkoholin tuomasta pienestä nousuhumalasta suuremman euforian kuin valtaosa muista ihmisistä ja siksi sitä myös enemmän kaipaan. Toivon kovasti, että mikään sairaus ei estä jatkamasta elämäntapaani myös tulevina vuosikymmeninä.

 

Lopuksi totean, että tiedostan tarkalleen alkoholin aiheuttamat tragediat lukemattomissa suomalaisissa perheissä enkä missään nimessä väitä, että oma tyylini viettää viikonloppuja olisi suositeltava. Itselleni se vain ainakin toistaiseksi on se nautinnollisin (ei välttämättä tietenkään paras).

Hedonisti on periaatteessa jokainen olento, mutta ihmiset oppivat saamaan mielihyvää erilaisista asioista. Kemikaaleista saavat sitä sellaiset, joilla on puutteellinen tunne-elämä tai tunteidenkäsittelytaidot - he tarvitsevat pakotteen tuntea mielihyvää, ja vahva kemikaali on tällainen pakote.

Elämässäsi on muutenkin jotakin pielessä, jos tarvitset jatkuvaa kohonnutta mielialaa sietääksesi sitä. Normaali elämä on siinä mielessä mielekästä, että aamulla herää virkeänä, energisenä ja odottaa, mitä päivä tuo tullessaan. Ehkäpä syöt liikaa tai väärin, jos kehosi on jatkuvassa apatian ja kurjuuden tilassa, mitä pitää kemikaaleilla tasata. Ehkäpä teet vääryyttä, katsot pornoa ja halveksut läheisiäsi, joka painaa omatuntoasi niin paljon että sinun on paettava itseäsi. Vaihtoehtoja riittää, kun ajattelelee keskimääräisen ateistin elämää.

Nyt meni väärin. En tarvitse viikonloppuisia juomia sietääkseni elämää, mutta koen, että elämä on parempaa kun voi viikonloppuisin ottaa vähän. Siinä on mielestäni iso ero. 

Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että ihmisten välillä on suuri ero siinä, kuinka paljon sitä "extraa" elämäänsä kaipaa. Esim. vaimoni on ihminen, joka ei kaipaa mitään ja on tyytyväinen, vaikka vuoden jokainen päivä olisi samanlainen. Hänelle riittää, että on terve ja saa harrastaa liikuntaa.

Ap.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti hyvää ruokaa, arkiruokaa parempaa. Joskus herkkuja. Se mielihyväntunne on niin lyhyt että hullua olisi kärsiä alkoholin haitoista koko viikonlopun ajan vain hetkisen hyvän olon vuoksi 

Miksi ns. arkena pitäisi syödä huonompaa ruokaa kuin joinain muina päivinä? Itse pyrin tekemään hyvää ruokaa joka päivä, kalenteriin katsomatta.

Jotkut ruuat ovat kevyempiä sulattaa kuin toiset. Jos arkena puuhastelee työn parissa on parempi syödä kevyesti ja säästää raskasta ruuansulatusta vaativat, tukkoisuutta aiheuttavat mätöt viikonlopulle.

Itse en syö näitä raskaita ruokia viikonloppunakaan, vaan toimin viikon läpi. Mutta kaikki eivät ole vielä tällä asteella, vaan keho pitää tunkea täyteen rasvaa, lihamoskaa ja muuta saastaa.

Hyvä kirja on myös vaihtoehto alkoholi-illalle. Paras mennä aikaisin nukkumaan ja lukea sängyssä, niin ei tule mieleenkään ottaa juomaa siihen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä taiteilijana ja muusikkona tiedän miten juodaan tunnelma kattoon.

 Kun sitä oli kestänyt 35 vuotta ja tili oli miinuksella, biisit yhä kirjoittamatta niin itkuhan siitä tuli. 

Taiteiljuus on sitten muuten ihan muuta kuin pämppäämistä ja kemikaalien väärinkäyttöä. Se että päihteidenkäyttäjät kutsuvat itsejään taiteilijoiksi ei muuta sitä, että jotkut tekevät taidetta ja oikeasti kohottavat yhteiskunnan kognitiivista tilaa ohjaamalla sitä alkeellisesta toiminnasta korkeampiin funktioihin, kuten taiteeseen. Sekoilematta, narkkaamatta ja pämppäämättä.

Mitä taidetta sinä teet?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan jokaista vastausta jaksanut lukea, mutta kiitos asiallisesti vastanneille. 

 

Olen tullut siihen tulokseen, että olen hedonisti, joka tarvitsee säännöllisesti kohottavia kokemuksia. Tietenkään mistään extreme-kokemuksista ei kohdallani ole kyse (monet on koukussa näihinkin), mutta äärimmäisen tylsältä tuntuisi viettää perjantai- ja lauantai-iltaa ilman aivokemiaa hieman muuttavia aineita. Saattaa olla myös niin, että itse saan alkoholin tuomasta pienestä nousuhumalasta suuremman euforian kuin valtaosa muista ihmisistä ja siksi sitä myös enemmän kaipaan. Toivon kovasti, että mikään sairaus ei estä jatkamasta elämäntapaani myös tulevina vuosikymmeninä.

 

Lopuksi totean, että tiedostan tarkalleen alkoholin aiheuttamat tragediat lukemattomissa suomalaisissa perheissä enkä missään nimessä väitä, että oma tyylini viettää viikonloppuja olisi suositeltava. Itselleni se vain ainakin toistaiseksi on se nautinnollisin (ei välttämättä tietenkään paras).

Hedonisti on periaatteessa jokainen olento, mutta ihmiset oppivat saamaan mielihyvää erilaisista asioista. Kemikaaleista saavat sitä sellaiset, joilla on puutteellinen tunne-elämä tai tunteidenkäsittelytaidot - he tarvitsevat pakotteen tuntea mielihyvää, ja vahva kemikaali on tällainen pakote.

Elämässäsi on muutenkin jotakin pielessä, jos tarvitset jatkuvaa kohonnutta mielialaa sietääksesi sitä. Normaali elämä on siinä mielessä mielekästä, että aamulla herää virkeänä, energisenä ja odottaa, mitä päivä tuo tullessaan. Ehkäpä syöt liikaa tai väärin, jos kehosi on jatkuvassa apatian ja kurjuuden tilassa, mitä pitää kemikaaleilla tasata. Ehkäpä teet vääryyttä, katsot pornoa ja halveksut läheisiäsi, joka painaa omatuntoasi niin paljon että sinun on paettava itseäsi. Vaihtoehtoja riittää, kun ajattelelee keskimääräisen ateistin elämää.

Nyt meni väärin. En tarvitse viikonloppuisia juomia sietääkseni elämää, mutta koen, että elämä on parempaa kun voi viikonloppuisin ottaa vähän. Siinä on mielestäni iso ero. 

 

Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että ihmisten välillä on suuri ero siinä, kuinka paljon sitä "extraa" elämäänsä kaipaa. Esim. vaimoni on ihminen, joka ei kaipaa mitään ja on tyytyväinen, vaikka vuoden jokainen päivä olisi samanlainen. Hänelle riittää, että on terve ja saa harrastaa liikuntaa.

 

Ap.

Ei vaan väärin meni se, että elämä helpottuisi lainaamalla huomisen mielihyväkemikaalit tälle päivälle alkoholilla pakottamalla. Tai ylipäätään rakentaa elämänsä niin, että sitä pitää sietää ja tasata alkoholilla, koska se on muuten "vaikeaa". 

Ylipäätään addikteille suosittelen pitämään taukoja addiktionsa kohteesta, mikä tahansa se olikin. Parin kuukauden selibaatti, kuivuus, kahvittomuus. Moniin uskonnollisiin perinteisiin kuuluu pakollinen ruokapaasto joka vuosi, joko erittäin alkeellista kasvisruokaa syöden tai kokonaan ruokailusta pidättyen. Kyllä elämässä on jotakin todella pahasti pielessä ja kyseessä on ihan ihka oikea addiktio ja kompulsio, jos ei pysty tähän.

Ja sitten kun pystyy pitämään niitä taukoja on fiksumpi arvioimaan, onko se nautintoaineen tai toiminnan vaikutus oikeastaan toivottava. Tätä ei voi arvioida, jos ei pidä sitä taukoa ja saa vertailukohtaa. Jos alkoholinkäyttö on ollut nousujohteista täysi-ikäistymisestä asti niin vaihtoehtoja on vain yksi: täysi addikti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihan jokaista vastausta jaksanut lukea, mutta kiitos asiallisesti vastanneille. 

 

Olen tullut siihen tulokseen, että olen hedonisti, joka tarvitsee säännöllisesti kohottavia kokemuksia. Tietenkään mistään extreme-kokemuksista ei kohdallani ole kyse (monet on koukussa näihinkin), mutta äärimmäisen tylsältä tuntuisi viettää perjantai- ja lauantai-iltaa ilman aivokemiaa hieman muuttavia aineita. Saattaa olla myös niin, että itse saan alkoholin tuomasta pienestä nousuhumalasta suuremman euforian kuin valtaosa muista ihmisistä ja siksi sitä myös enemmän kaipaan. Toivon kovasti, että mikään sairaus ei estä jatkamasta elämäntapaani myös tulevina vuosikymmeninä.

 

Lopuksi totean, että tiedostan tarkalleen alkoholin aiheuttamat tragediat lukemattomissa suomalaisissa perheissä enkä missään nimessä väitä, että oma tyylini viettää viikonloppuja olisi suositeltava. Itselleni se vain ainakin toistaiseksi on se nautinnollisin (ei välttämättä tietenkään paras).

Hedonisti on periaatteessa jokainen olento, mutta ihmiset oppivat saamaan mielihyvää erilaisista asioista. Kemikaaleista saavat sitä sellaiset, joilla on puutteellinen tunne-elämä tai tunteidenkäsittelytaidot - he tarvitsevat pakotteen tuntea mielihyvää, ja vahva kemikaali on tällainen pakote.

Elämässäsi on muutenkin jotakin pielessä, jos tarvitset jatkuvaa kohonnutta mielialaa sietääksesi sitä. Normaali elämä on siinä mielessä mielekästä, että aamulla herää virkeänä, energisenä ja odottaa, mitä päivä tuo tullessaan. Ehkäpä syöt liikaa tai väärin, jos kehosi on jatkuvassa apatian ja kurjuuden tilassa, mitä pitää kemikaaleilla tasata. Ehkäpä teet vääryyttä, katsot pornoa ja halveksut läheisiäsi, joka painaa omatuntoasi niin paljon että sinun on paettava itseäsi. Vaihtoehtoja riittää, kun ajattelelee keskimääräisen ateistin elämää.

Nyt meni väärin. En tarvitse viikonloppuisia juomia sietääkseni elämää, mutta koen, että elämä on parempaa kun voi viikonloppuisin ottaa vähän. Siinä on mielestäni iso ero. 

 

Siitä olen kanssasi samaa mieltä, että ihmisten välillä on suuri ero siinä, kuinka paljon sitä "extraa" elämäänsä kaipaa. Esim. vaimoni on ihminen, joka ei kaipaa mitään ja on tyytyväinen, vaikka vuoden jokainen päivä olisi samanlainen. Hänelle riittää, että on terve ja saa harrastaa liikuntaa.

 

Ap.

Kuinka hän kestää sinua, viinalle haisevaa äijää panemassa hikisenä päällään?

Mitä taidetta sinä teet?

Kaikkea taidetta voi tehdä ja tehdään selvin päin, kysymys on siis täysin irrelevantti.

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kirja on myös vaihtoehto alkoholi-illalle. Paras mennä aikaisin nukkumaan ja lukea sängyssä, niin ei tule mieleenkään ottaa juomaa siihen.

Ainakin minulla tulisi jano kirjaa lukiessa ja haluttaisi ottaa ryyppy tai kaksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti hyvää ruokaa, arkiruokaa parempaa. Joskus herkkuja. Se mielihyväntunne on niin lyhyt että hullua olisi kärsiä alkoholin haitoista koko viikonlopun ajan vain hetkisen hyvän olon vuoksi 

Miksi ns. arkena pitäisi syödä huonompaa ruokaa kuin joinain muina päivinä? Itse pyrin tekemään hyvää ruokaa joka päivä, kalenteriin katsomatta.

Esimerkiksi siksi, että joidenkin ruokien kypsyttämiseen voi mennä vuorokauden päivät. Leipominen on hidasta ja työlästä. Jos arkena on työssä ja omaa mahdollisesti muitakin velvoitteita, ei ole välttämättä aikaa häärätä keittiössä.

Vierailija kirjoitti:

Mitä taidetta sinä teet?

 

Kaikkea taidetta voi tehdä ja tehdään selvin päin, kysymys on siis täysin irrelevantti.

Millaista shibarin koulukuntaa sinä harjoitat selvinpäin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä kirja on myös vaihtoehto alkoholi-illalle. Paras mennä aikaisin nukkumaan ja lukea sängyssä, niin ei tule mieleenkään ottaa juomaa siihen.

Ainakin minulla tulisi jano kirjaa lukiessa ja haluttaisi ottaa ryyppy tai kaksi.

Otapa kuule seuraavalla kerralla vaikka lämmintä mehua.

Ihminen on siinä mielessä äärimmäisen tyhmä lihakone, että jos ehdollistat kehosi esimerkiksi saamaan suolaa rasvaisesta ruuasta ja elektrolyyttejä, nestettä sekä rentoutumisen kokemuksia alkoholista, se pyytää sitä lisää. Sitä pitää opettaa kuin idioottia kädestä pitäen, että rentoutuminen tulee hengitysharjoituksista ja neste alkoholittomasta juomasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä taidetta sinä teet?

 

Kaikkea taidetta voi tehdä ja tehdään selvin päin, kysymys on siis täysin irrelevantti.

Millaista shibarin koulukuntaa sinä harjoitat selvinpäin?

Siis puhun taiteesta, en saastasta. Saastaa tuskin voi tehdä selvin päin, se vaatii että keho on jossain saastuneessa tilassa, missä päihteet ovat omiaan tietysti.

Mutta miksi kukaan haluaisi tuhlata elämäänsä saastuttamalla kehoaan, jotta voi tuottaa saastaa? Kannattaisi varmaan korjata mielenterveys ja opetella nauttimaan puhtaista, kauniista asioista. Hyi helvetti.

Tämä keskustelu sai todella outoja sävyjä kun taide triggeröi. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu sai todella outoja sävyjä kun taide triggeröi. 

Perversioiden, saastan ja moskan nimittäminen taiteeksi ei tee siitä taidetta. Tietysti voit halutessasi kutsua vaikka koiranpaskaa taiteeksi, mutta tässä keskustellaan nyt aikuisten kesken ja tuollainen roska voidaan jättää jonnekin ei-päivämediaan, maan alle ja biojätteeseen minne se kuuluu.

Vierailija kirjoitti:

Television katselu on kyllä niin älyvapaata hommaa että en ymmärrä miten kukaan sitä viitsii selvin päin tehdä. Silloin harvoin kun katsoo niin pitää olla edes kunnon tarjoilut.

Kunnon tujussa tv ohjelmat voivat olla jopa viihdyttäviä. Plussaa sekin että humalassa ei muista niin tarkkaan uusinnan, uusinnan uusintaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ilmeisesti luulet että viina nostaisi absolutistin tunnelmaa, ei vaikuta mitenkään. Tämä on yleisin syy miksi sitä ei juoda. 

Kyllä se väkisinkin rentouttaa ja tekee avoimeksi ja hauskaksi.

Ei tapahdu mitään noista. Lompakko ja raajat menee huonompaan kuntoon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tietysti hyvää ruokaa, arkiruokaa parempaa. Joskus herkkuja. Se mielihyväntunne on niin lyhyt että hullua olisi kärsiä alkoholin haitoista koko viikonlopun ajan vain hetkisen hyvän olon vuoksi 

Miksi ns. arkena pitäisi syödä huonompaa ruokaa kuin joinain muina päivinä? Itse pyrin tekemään hyvää ruokaa joka päivä, kalenteriin katsomatta.

Jotkut ruuat ovat kevyempiä sulattaa kuin toiset. Jos arkena puuhastelee työn parissa on parempi syödä kevyesti ja säästää raskasta ruuansulatusta vaativat, tukkoisuutta aiheuttavat mätöt viikonlopulle.

Itse en syö näitä raskaita ruokia viikonloppunakaan, vaan toimin viikon läpi. Mutta kaikki eivät ole vielä tällä asteella, vaan keho pitää tunkea täyteen rasvaa, lihamoskaa ja muuta saastaa.

Mistä lähtien raskas ruoka on ollut synonyymi hyvälle ruoalle?

Television katselu on kyllä niin älyvapaata hommaa että en ymmärrä miten kukaan sitä viitsii selvin päin tehdä. Silloin harvoin kun katsoo niin pitää olla edes kunnon tarjoilut.

Kukaan ei pakota tekemään mitään sellaista, mitä varten täytyy myrkyttää itsensä. Päin vastoin, kannattaa tehdä ihan kaikkea muuta ja jättää ne aktiviteetit pois, jotka vaativat myrkyttämistä.

Jos yksinolo on sellainen asia niin sitten vaikka seurakuntaan uusia tuttavuuksia ja näkökulmia elämään etsimään.